Papilloomavirusten aiheuttamat syövät ja HPV-rokotusten hyödyt

Papilloomavirusten aiheuttamia syöpiä on sekä naisilla että miehillä. Naisilla yleisin on kohdunkaulan syöpä ja miehillä nielurisan syöpä. 

Papilloomavirustartunta voi johtaa pitkittyneeseen paikalliseen infektioon. Osa infektioista voi kehittyä syöviksi. Syöpä kehittyy, kun elimistöön päässyt virus alkaa aiheuttaa pahanlaatuisia solumuutoksia. Syövän kehittyminen vie yleensä pitkään. 

Osaa papilloomavirusten aiheuttamista syövän esiasteista ja syövistä ei ole mahdollista havaita ajoissa. Näitäkin syöpiä voidaan ehkäistä HPV-rokotteella.

Tällä sivulla kerrotaan tietyistä syövistä, joita papilloomavirukset voivat aiheuttaa. Näiden lisäksi papilloomaviruksella saattaa olla merkitystä myös muiden syöpien synnyssä, kuten ruokatorvensyöpä ja virtsarakon syöpä. 

HPV rokote suojaa kohdunkaulan-, emättimen-, ulkosynnyttimien-, pään alueen-, kaulan alueen-, peniksen- ja peräaukon syöviltä.

Papilloomavirukset aiheuttavat monia erilaisia syöpiä. Niiden osuus eri syöpien synnyssä vaihtelee. 

Tällä sivulla:

Kohdunkaulan syöpä

Kohdunkaulan syöpä on yleisin kaikista papilloomaviruksen aiheuttamista syövistä. Lähes kaikki kohdunkaulan syövät ovat papilloomavirusinfektion aiheuttamia. 

Syöpä saa alkunsa, kun kohdunkaulan limakalvon normaalit solut alkavat muuttua pahanlaatuisiksi. Syöpä kehittyy esiasteiden kautta. Syövän kehittyminen varhaisesta esiasteesta kestää keskimäärin 10–12 vuotta. Kohdunkaulan syöpä todetaankin tyypillisesti 30–44-vuotiailla naisilla.

Kohdunkaulan syöpää hoidetaan yleensä leikkauksella, jota tarvittaessa täydennetään syövän leviämisriskin mukaan sädehoidolla, solunsalpaajahoidolla tai niiden yhdistelmällä. Vuosittain Suomessa todetaan noin 180 uutta kohdunkaulan syöpää, ja noin 55 naista menehtyy siihen. 

Syöpärekisterin mukaan Suomessa löydetään vuosittain noin 2100 kohdunkaulan syövän vakavaa esiastetta, joista suuri osa poistetaan kirurgisesti. Hoitotoimenpiteet ovat tehokkaita, mutta kasvattavat ennenaikaisen synnytyksen riskiä tulevissa raskauksissa.

Lievempiä solumuutoksia todetaan vuosittain huomattavasti enemmän.  Ne edellyttävät vain seurantaa, mutta toisinaan seuranta voi kestää vuosia. Se voi tuntua ahdistavalta tai pelottavalta.  

HPV-rokotukset ehkäisevät tehokkaasti kohdunkaulan syövän esiasteita ja näin myös syöpiä.

Tarkempaa tutkimustietoa HPV-rokotusten tehosta kohdunkaulan syövän ehkäisyssä

Emättimen syöpä

Emättimen (vaginan) syöpä on harvinainen . Siihen sairastuu keskimäärin noin 20–25 naista vuosittain. Emätinsyöpä todetaan yleensä 50–60-vuotiaana tai sitä vanhempana. Kaksi kolmesta syöpään sairastuneesta kuolee.

Emättimen syöpä löytyy usein sattumalta gynekologisessa tutkimuksessa tai Papa-kokeen perusteella. Emättimen limakalvolla voi esiintyä solujen esiastemuutoksia samalla tavoin kuin kohdunkaulassa. Myös näiden syöpien synnyssä on papilloomaviruksella selkeä osuus.

Riippuen siitä, kuinka laajalle alueelle syöpä on ehtinyt levitä, hoito on leikkauksen, sädehoidon ja solunsalpaajien yhdistelmä. Jos muutos todetaan esiastevaiheessa, sen poisto laserilla tai kirurgisesti estää syövän kehittymisen. Lievistä esiasteista yli puolet paranee itsestään.

HPV-rokotteen ansiosta tulevaisuudessa nykyistä harvemmat naiset sairastuvat ja kuolevat emättimen syöpään. Samoin iso joukko naisia välttyy esiasteiden tutkimuksilta ja hoidoilta.

Ulkosynnyttimien syöpä

Ulkosynnyttimien syöpää voi esiintyä häpyhuulissa, klitoriksessa tai välilihan ihoalueella. Vuosittain Suomessa todetaan noin 110 ulkosynnyttimen syöpää, joista noin 43 on papilloomaviruksen aiheuttamia Valtaosa erilaisista ulkosynnyttimen syövistä todetaan yli 65-vuotiailla naisilla, mutta syöpiä havaitaan myös tätä nuoremmilla naisilla.

Hoitona on leikkaus, jonka jatkohoitona voi olla säde- tai solunsalpaajahoito.

HPV-rokotteen ansiosta tulevaisuudessa nykyistä harvemmat naiset sairastuvat ja kuolevat ulkosynnyttimien syöpään. Samoin iso joukko naisia välttyy esiasteiden tutkimuksilta ja hoidoilta.

Peräaukon syöpä

Suomessa todettiin vuosina 2012–2021 yhteensä 540 tällaista syöpää, eli vuosittain keskimäärin 54. Neljä kymmenestä sairastuneesta oli miehiä ja kuusikymmenestä naisia. Peräaukon syöpiä todetaan yleensä yli 50-vuotiailla, 

Peräaukkosyöpää hoidetaan sädehoidon ja sytostaattien yhdistelmällä. Tällä tavoin useimmat potilaat paranevat, mutta osalla sairaus uusiutuu. Yhdelle tai kahdelle kymmenestä ilmaantuu myöhemmin syövän etäpesäkkeitä muualle kehoon.

HPV-rokotteella pystytään estämään näitä syöpiä tehokkaasti, sillä papilloomavirusinfektio on tärkein peräaukon syöpää aiheuttava tekijä. Se voidaan osoittaa lähes kaikilla tähän syöpään sairastuneilla.

Peniksen syöpä

Penissyöpä todetaan vuosittain noin 40 miehellä. Siihen sairastutaan yleensä yli 60-vuotiaana, mutta penissyöpiä havaitaan myös tätä nuoremmilla miehillä. 

Neljällä kymmenestä syöpä johtuu papilloomaviruksesta. HPV-infektiolla on osoitettu olevan rooli penissyöpien synnyssä. Lisäksi syövän kehittymiseen vaikuttavat myös esimerkiksi esinahan ahtaus ja tupakkatuotteiden (tupakan tai nuuskan) käyttö.

Penissyövän hoito määräytyy kasvaimen leviämisen, syöpätyypin ja potilaan kokonaistilanteen mukaan. Mahdollisuuksien mukaan pyritään säästävään kirurgiaan.

HPV-rokotteella voidaan vähentää näihin syöpiin sairastuvien määrää maassamme sekä estää näin hankaliakin peniksen leikkauksia.

Pään ja kaulan alueen syövät

Pään ja kaulan alueen syövällä tarkoitetaan muualla kuin silmissä, aivoissa tai kilpirauhasessa olevaa pahanlaatuista kasvainta. Suomessa todetaan vuosittain keskimäärin 750 tällaista syöpää. 

Pään ja kaulan alueen syövät ovat usein vähäoireisia varsin pitkään, ja siksi niitä on vaikea havaita ajoissa.  Yleensä ne todetaan yli 40-vuotiaana, mutta näitä syöpiä havaitaan myös tätä nuoremmilla.

Pään ja kaulan alueen syövät ovat kokonaisuudessaan kaksi kertaa yleisempiä miehillä kuin naisilla, mutta luvut vaihtelevat syövän sijainnin mukaan. 

Papilloomavirustartunnan lisäksi muita riskitekijöitä ovat tupakointi ja runsas alkoholin käyttö.

Virusinfektioon liittyvät syövät todetaan useammin nuoremmilla kuin tupakointiin tai alkoholiin liittyvät syövät.

Papilloomavirusten aiheuttamat suunielusyövät ovat yleistyneet merkittävästi useissa maissa. Papilloomaviruksen merkitys riskitekijänä on keskeinen erityisesti nielurisojen ja kielen tyven syövissä. Nenä- ja alanielun syövistä papilloomavirukset aiheuttavat noin viidenneksen.

HPV-rokotteen ansiosta tulevaisuudessa nykyistä harvemmat sairastuvat ja kuolevat pään ja kaulan alueen syöpiin. Samalla yhä useampi välttyy säde- ja sytostaattihoidoilta ja hankalilta leikkauksilta.

Lisää aiheesta: