Rabies- eli vesikauhurokote

Rokote antaa suojaa rabiesta eli vesikauhua vastaan. 
Rabiesvirus tarttuu ihmiseen syljen välityksellä sairastuneen nisäkkään puremasta, joskus haavan tai limakalvon nuolaisusta. Kun oireet ovat puhjenneet, rabies johtaa aina kuolemaan.
Mikä on rabies eli vesikauhu?

Tällä sivulla

Kenelle rabiesrokote annetaan?

Rabiesaltistuksen jälkeen annettava rokotussarja

Jos epäillään, että henkilö on altistunut rabiekselle, pitää arvioida heti vasta-aineen eli rabiesimmunoglobuliinin tarve ja aloittaa rokotussarja. Lääkäri tekee päätöksen altistusepäilyn jälkeisestä hoidosta.
Toimenpideohje ihmisen rabiestartuntojen torjumiseksi 

Ennaltaehkäisevä rabiesrokotussarja kaikille työssään tai työharjoitteluissa altistuville

Ennaltaehkäisevää rabiesrokotussarjaa suositellaan Suomessa kaikille henkilöille, jotka mahdollisesti altistuvat rabiesvirukselle työssään tai opintoihin liittyvissä työharjoitteluissa. 
Työntekijöiden ennaltaehkäisevät rabiesrokotukset (Toimenpideohje ihmisen rabiestartuntojen ehkäisemiseksi)

Ennaltaehkäisevä rokotussarja matkailijalle

Lisäksi rokotusta voidaan tapauskohtaisesti harkita ennen ulkomaan matkaa henkilöille, jotka saattavat altistua rabiekselle harrastuksensa tai ulkomailla työskentelyn tai tavallista turistimatkaa pitemmän oleskelun vuoksi. 
Matkailijan ennaltaehkäisevät rabiesrokotukset (Matkailijan terveysopas)

Rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan

  • Matkailija maksaa itse ennaltaehkäisevän rokotussuojan. Henkilö, joka muuttaa endeemiselle alueelle, maksaa rokotukset itse, ellei kyseessä ole työnantajan velvollisuudesta suojata työntekijäänsä.
  • Työnantajat maksavat työntekijöidensä rokotukset silloin, kun heillä on riski altistua vesikauhuviruksille työtehtävissään tai työmatkallaan.

Suomessa hoitava taho maksaa altistuksen jälkeisen hoidon eli rokotukset ja immunoglobuliinin. Näin myös silloin kun ulkomailla aloitettu rokotussarja jatkuu Suomessa matkalta paluun jälkeen.

Mitä rokotetta käytetään ja mitä se sisältää?

Suomessa käytetään Verorab-rokotetta. Aiemmin Suomessa on käytetty myös Rabies-Imovax-rokotetta, joka on samankaltainen kuin Verorab-valmiste. 

Rokotteet vastaavat immunologisesti toisiaan. Jos rokotussarja on aloitettu Rabies-Imovaxilla tai muulla rabiesrokotevalmisteella, sitä voidaan jatkaa Verorabilla.

  • Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia.
  • Vaikuttavina aineina on tapettuja kokonaisia rabiesviruksia.
  • Apuaineena Verorabissa on maltoosia, vitamiineja, aminohappoja, suoloja ja vettä.
  • Rokote ei sisällä tehosteaineita tai säilytysaineita.

Verorab-rokotteen pakkauksessa ohjeet ovat vielä toistaiseksi englanniksi. Katso suomenkieliset tarkemmat ohjeet rokotteen käyttövalmiiksi saattamisesta:
Verorab (Lääkeinfo.fi) 

Rokotusohjeet

Anna rokote aikuiselle olkavarren hartialihakseen ja imeväisikäiselle reisilihaksen etu-yläosaan (IM).

  • Verorab-rokotteen pakkauksen mukana tulevaa esitäytettyä, kiinteällä neulalla varustettua ruiskua saa käyttää ainoastaan rokotteen käyttövalmiiksi saattamiseen. Kun olet valmistellut rokotteen käyttövalmiiksi pakkauksen ohjeen mukaisesti, vedä rokote steriilillä neulalla steriiliin ruiskuun rokotteen antamista varten.  Ennen rokotteen antamista vaihda rokotteen ottamiseen käytetty neula uuteen neulaan, joka sopii injektion antamiseen lihakseen tai ihon sisään.
  • Rokotetta ei saa pistää pakaraseutuun, sillä tämä heikentää rokotteen suojatehoa oleellisesti. Pakaran alueelle pistettäessä on suurempi riski sille, että rokoteaine ei mene lihakseen asti. 
  • Jos annat samanaikaisesti rabiesimmunoglobuliinin, pistä rokote toiselle puolelle kehoa eri ruiskulla

Samanaikainen ja peräkkäinen rokottaminen eri rokotteilla (Rokottamisen muistisäännöt)

Annostus ja aikataulu

Verorab: Annos on 0, 5 ml. Lasten ja aikuisten rokoteannos on sama.

Toisella rokotteella aloitettua rokotussarjaa voit jatkaa toisella valmisteella. 

Ennalta ehkäisevä perussarja 

  • Yhteensä kaksi pistosta päivinä 0 ja 7. WHO:n ja THL:n suositus poikkeaa valmistajan suosituksesta.
  • Kaksi rokotusta saanut ei rutiininomaisesti tarvitse tehosterokotuksia.

Lisätietoja työssään rabiesvirukselle altistuvien henkilöiden tehosterokotusten tarpeesta (Toimenpideohje ihmisen rabiestartuntojen torjumiseksi)

Altistuksen jälkeinen hoito 

Kun epäillään rabiesaltistusta, puremakohta täytyy pestä heti runsaalla saippuavedellä 15 minuutin ajan ja sen jälkeen huuhdella 70 % alkoholilla (esimerkiksi käsihuuhteella). 

Sen jälkeen aloitetaan mahdollisimman pian estohoito infektiolääkärin ohjeiden mukaan. 
Rabiesimmunoglobuliinin tarve ja annettavien rokoteannosten määrä riippuu 

  • altistuksen laadusta 
  • henkilön aiemmasta rokotussuojasta 
  • mahdollisista vastustuskykyä heikentävistä sairauksista ja hoidoista 

Julkisessa terveydenhuollossa hoitava taho maksaa altistustilanteessa hoidon, eli vasta-aineen ja rokotukset.

Tarkemmat ohjeet estohoidon toteutuksesta (Toimenpideohje ihmisen rabiestartuntojen torjumiseksi)

Mitkä ovat rabiesrokotteen vasta-aiheet ja varotoimet?

Rabies eli vesikauhu on tappava tauti. Altistuksen jälkeisiä vesikauhurokotuksia ei voi jättää antamatta, vaikka rokotettavalla olisi vasta-aihe rokotteen antamiselle.

  • Tarvittaessa anna rokote vakavan allergisen reaktion hoitovalmiudessa ja pidennä rokottamisen jälkeistä seuranta-aikaa kahteen tuntiin.
  • Rokotteessa voi olla häviävän vähäisiä jäämiä rokotteen tuotantovaiheessa käytetystä neomysiinistä, polymyksiini B:stä tai streptomysiinistä. Altistustilanteessa rokote annetaan mahdollisesta antibioottiallergiasta huolimatta. Useimmiten antibiootille allergisen voi muutenkin rokottaa aivan normaalisti. 

Lisätietoa:  

Ennaltaehkäisevää rokotesarja voidaan antaa raskaana oleville, jos altistumisriski arvioidaan merkittäväksi esimerkiksi työn tai matkan vuoksi. Altistusepäilytilanteissa myös raskaana oleva rokotetaan.

Siirrä ennaltaehkäisevän rokotesarjan aloitusta, jos rokotettavalla on kuume tai kuumeinen infektiotauti.

Mitä haittaa rabiesrokotteesta voi olla?

  • Rokotuksen jälkeen voi ilmetä lieviä paikallisia reaktioita, kuten rokotuskohdan kipua, punoitusta ja turvotusta.
  • Ohimenevät yleisoireet, kuten lämmönnousu, päänsärky, pahoinvointi, huimaus, vatsakipu, sairauden tunne, ihottuma ja lihas- tai nivelsärky, ovat mahdollisia.
  • Allergisia reaktioita, seerumisairauden typpisiä reaktioita ja neurologisia oireita on kuvattu, mutta ne ovat harvinaisia.