HPV- eli papilloomavirusrokote

HPV-rokote suojaa papilloomaviruksen aiheuttamilta syöviltä ja vakavilta haitoilta, kuten syöpähoidoilta, isoilta leikkauksilta sekä niiden komplikaatioilta. Rokotteella voidaan torjua erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita. 

Tietoa kansalaisille papilloomaviruksesta ja HPV-rokotteesta:
Papilloomavirus ja HPV-rokote eri kielillä

HPV-rokote suojaa monilta eri syöviltä.

Mikä on papilloomavirusinfektio?

Tällä sivulla

Kenelle HPV-rokote annetaan?

Kansallisessa rokotusohjelmassa HPV-rokotteen saavat maksutta kaikki 10–12-vuotiaat eli 5.–6.-luokan oppilaat.

Rokote tehoaa parhaiten, kun sen saa nuorena, jolloin papilloomavirustartuntaa ei todennäköisesti ole vielä saatu. Nuorena elimistö myös synnyttää paremmin vasta-aineita.

Jos lapsi ei jostain syystä ole saanut HPV-rokotuksia 5.–6.-luokalla, hänen on mahdollista saada HPV-rokotukset maksutta myös

  • peruskoulun 7.–9. luokalla
  • tutkintoon valmentavan koulutuksen aikana (TUVA-opiskelijat)
  • työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen aikana (TELMA-opiskelijat)
  • toisen asteen oppilaitoksessa esimerkiksi lukiossa tai ammattiopistossa. 

Kansallisen rokotusohjelman HPV-rokotukset koskevat myös niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät jostain syystä ole koulu- tai opiskeluterveydenhuollon palvelujen piirissä. 

Katso myös: Annostus ja aikataulu 

Rokotustarve on hyvä tarkistaa joka luokka-asteella.  Rokotussuoja on tarpeen tarkistaa myös TUVA- ja TELMA-opiskelijalta sekä alaikäiseltä opiskelijalta, joka opiskelee lukiossa tai toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Suoja on tärkeä selvittää jo ensimmäisenä lukuvuonna terveystarkastuksen yhteydessä.  Jos suoja on puutteellinen, se täydennetään.

Kansallisen rokotusohjelman ulkopuoliset HPV-rokotukset

Ne, joilla ei ole oikeutta saada HPV-rokotetta osana kansallista rokotusohjelmaa, voivat ostaa rokotteen reseptillä apteekista. Apteekeissa on saatavilla Gardasil 9 -rokotevalmiste.  
Tietoa Gardasil 9 -rokotteesta (Lääkeinfo.fi)

Rokote on tarkoitettu 9 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Koska ihmiset altistuvat seksiteitse tarttuville viruksille hieman eri aikoihin nuoruudessaan, rokotteesta voivat hyötyä kansallisen ohjelman rokotusikää vanhemmatkin. 

Esimerkiksi kantasolusiirteen saaneille 9–26-vuotiaille henkilöille suositellaan HPV-rokotusta. Hyvään hoitokäytäntöön kuuluu, että hoitovastuussa oleva taho huolehtii rokotuksista. 
Kantasolusiirteen saaneiden rokotukset

Yli 30-vuotiaille rokotteesta ei ole juurikaan enää hyötyä, sillä tuohon ikään mennessä valtaosa papilloomavirustartunnoista on jo saatu.

Mitä rokotetta kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään ja mitä se sisältää?

Kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään Cervarix-rokotetta.

  • Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia, joten se ei voi aiheuttaa HPV-infektiota.
  • Vaikuttavana aineena on kahden eri papilloomaviruskannan pintaproteiineja (HPV-tyypit 16 ja 18).
  • Tehosteaineena on AS04, joka koostuu rasvayhdisteestä (MPL) ja alumiiniyhdisteestä.
  • Apuaineena on suoloja ja puhdistettua vettä.
  • Rokote ei sisällä säilytysaineita.

Tietoa Cervarix-rokotteesta (Lääkeinfo.fi)

Katso rokotepakkauksesta tarkemmat ohjeet rokotteen käyttövalmiiksi saattamisesta. 

Lukuvuonna 2023–2024 jakelussa on rokotepakkauksia, joissa ei ole neulaa mukana, vaikka pakkauksessa niin sanotaan. Rokotuksia varten kannattaa varata neuloja. Myyntiluvan haltija on hakenut pakkauksille poikkeusluvan. Puuttuvasta neulasta ei tarvitse tehdä tuotevirheilmoitusta. 

Rokotteiden tilaaminen, varastointi ja säilytys

Rokotteet riittävät ja rokotehukka saadaan minimoitua, kun rokotteet tilataan, varastoidaan ja säilytetään oikein. 
Katso ohjeet rokotteiden tilaamiseen, varastointiin ja säilytykseen 

Annostus ja aikataulu

Yksi rokoteannos on 0,5 ml.

Nuoren ikä ensimmäisen annoksen rokotushetkellä määrittää sen, kuinka monta Cervarix-annosta annetaan. Annosten välejä ei kannata lyhentää, mutta ne saavat kyllä hieman venähtää.

  • Jos rokotukset aloitetaan, kun nuori on alle 15-vuotias, annetaan kaksi annosta, vaikka hän täyttäisikin annosten välissä 15 vuotta. Ensimmäisen ja toisen annoksen välin tulee olla vähintään viisi kuukautta, mutta rokoteannokset voidaan hyvin antaa esimerkiksi vuoden välein.
  • Jos rokotukset aloitetaan, kun nuori on täyttänyt 15 vuotta, hänelle annetaan yhteensä kolme annosta. Rokotukset annetaan kuukausina 0, 1 ja 6. Minimiaika ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen välillä on 1 kuukausi. Toisen ja kolmannen annoksen minimiväli on 5 kuukautta huolimatta siitä, milloin toinen annos on annettu.
  • Tällä hetkellä ei tiedetä, tarvitaanko tehosteita. 

HPV-rokotussarjaan liittyviä kysymyksiä vastauksineen:
Usein kysyttyä HPV-rokotuksista 

HPV-rokotusten aikataulutus

HPV-rokotus kannattaa antaa terveystarkastuksen yhteydessä aina kun mahdollista. Näin rokotusta varten ei tarvitse järjestää erillistä käyntiä. 
Katso tarkat ohjeet HPV-rokotusten aikatauluttamiseen

Rokotusohjeet

Anna rokote hartialihakseen (IM).
Samanaikainen ja peräkkäinen rokottaminen eri rokotteilla (Rokottamisen tärkeimmät muistisäännöt)

Kuka päättää lapsen rokotuksesta? 

Lapsi voi päättää rokotuksestaan silloin, kun terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella on kykenevä asian vaatimaan päätöksentekoon.  

Lue lisää siitä, kuka päättää lapsen rokotuksista:

Mitkä ovat rokotteen vasta-aiheet ja varotoimet

Rokotetta ei saa antaa henkilölle, joka on todennetusti saanut anafylaktisen reaktion edellisen HPV-rokoteannoksen tai vastaavia ainesosia sisältävän rokotteen jälkeen.
Anafylaksia

Rokotetta ei suositella alle 9-vuotiaille eikä raskaana oleville, koska rokotetta  ei ole heillä tutkittu.

Siirrä rokotusta, jos rokotettavalla on kuumetta tai kuumeinen infektio.

Mitä hyötyjä HPV-rokotteella on?

Kahden annoksen rokotussarjalla voidaan tutkimusten mukaan estää lähes kaikki infektiot, joita rokotteen kattamat papilloomavirustyypit aiheuttavat. Tutkimukset osoittavat, että suoja on myös pitkäaikainen.

Kun rokotuksen avulla ehkäistään infektioita, ehkäistään samalla syövän esiasteita ja siten myös syöpiä. 

HPV-rokote ehkäisee nekin syövän esiasteet, joita ei ole mahdollista havaita ajoissa

Papilloomavirusten aiheuttamista syövistä osa on sellaisia, ettei niitä voida havaita ajoissa. Vaikka syövän esiaste huomattaisiin ajoissa, myös esiasteiden hoitoihin liittyy riskejä. Siksi rokottaminen hyvissä ajoin ennen tartuntaa on paras keino estää sairastuminen sekä ikävät ja  raskaat hoidot.

  • HPV-rokotusten ansiosta entistä harvempi joutuu seurantaan ja hoitoihin kohdunkaulan syövän esiasteiden takia. 
  • HPV-rokote ehkäisee tehokkaasti kohdunkaulan syöpää. Rokotusten avulla voidaan ehkäistä myös osa emättimen ja ulkosynnytinten syövistä. 
  • Papilloomavirus aiheuttaa lisäksi osan peräaukon, peniksen sekä pään ja kaulanalueen syövistä. HPV-rokotuksilla voidaan torjua myös osa näistä syövistä. 
  • HPV-rokotusten ansiosta tulevaisuudessa nykyistä harvemmat sairastuvat ja kuolevat edellä mainittuihin syöpiin. Samalla yhä useampi välttyy isoilta leikkauksilta sekä säde- ja sytostaattihoidoilta.

Lisätieto HPV-rokotteella ehkäistävistä syövistä:

HPV-rokote ehkäisee papilloomavirusten leviämistä ihmisestä toiseen

Ennen kuin HPV-rokote otettiin käyttöön, noin kahdeksan kymmenestä ihmisestä sai vakavalle taudille altistavan papilloomavirustartunnan jossain elämänsä vaiheessa. HPV-rokotuksilla voidaan tehokkaasti ehkäistä rokotteella torjuttavien papilloomavirustyyppien leviämistä.

Korkea rokotuskattavuus parantaa HPV-rokotuksista saatavaa hyötyä. Koska syöpää aiheuttavien papilloomavirusten infektiot ovat usein oireettomia, viruksen kantaja saattaa tietämättään levittää virusta muille, ja he taas seuraaville. Tästä syystä yhdenkin tartunnan estäminen suojelee monia – monilta erilaisilta haitoilta.

Mitä haittaa HPV-rokotteesta voi olla?

Tavanomaisimmat haittavaikutukset ovat pistosalueen paikallisoireet, kuten kipu, punoitus ja turvotus. Myös ohimeneviä yleisoireita on kuvattu yleisesti rokotuksen jälkeen.

  • Paikallista kipua on kertonut saaneensa yhdeksän kymmenestä.
  • Pistosalueen punoitusta tai turvotusta on ollut lähes joka toisella.
  • Päänsärkyä tai sairauden tunnetta on ilmennyt lähes joka toisella.
  • Lihassärkyä on esiintynyt joka toisella, osalla heistä vain rokotetussa käsivarressa.
  • Pahoinvointia, oksentelua, ripulia tai vatsakipua on ollut runsaalla neljäsosalla.
  • Nivelsärkyä on ilmennyt noin joka viidennellä.
  • Kuumetta tai lämpöilyä on esiintynyt noin 15 prosentilla.

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta ja kestävät muutamia vuorokausia. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä.

Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Varsinaiset yliherkkyysreaktiot ovat harvinaisia. Vakava välitön reaktio, anafylaksia, on erittäin harvinainen.

Valmisteyhteenvedossa varoitetaan pyörtymisen mahdollisuudesta rokotustapahtuman yhteydessä.  Pyörtyminen ei todennäköisesti johdu lainkaan valmisteesta, vaan liittyy rokottamiseen nuoruusiässä. Pyörtymisiin tulee varautua.  Pyörtyneen seuraava annos kannattaa antaa makuulla.
Pyörtyminen rokotuksen yhteydessä

Jonkin verran on raportoitu turvotusta ja ihonvärin muutoksia rokotetussa käsivarressa. Joissain tapauksissa oireisiin on liittynyt esimerkiksi kipua tai kylmyyden tunnetta.

Vastaavia reaktioita esiintyy satunnaisesti myös esimerkiksi dtap-tehosteannoksen jälkeen. Kuvatut oireet ovat samankaltaisia kuin pikkulapsilla havaitut alaraajan turvotus ja ihonvärin muutokset rokotuksen jälkeen, kun rokote on annettu reiteen. Oireiden tarkka syntymekanismi on epäselvä, mutta kyseessä on todennäköisesti verisuonten läpimittaan vaikuttava vasomotorinen reaktio.
Alaraajan turvotus ja ihonvärin muutokset rokotuksen jälkeen

Tila on ohimenevä. Ihon sinipunerva väri häviää yleensä nopeahkosti ja turvotus vähän hitaammin. Turvotusta voi hoitaa viileillä kääreillä ja pitämällä kättä koholla. Reaktio ei estä rokotusten jatkamista.

HPV-rokotuksen jälkeen ilmenneet oireet eivät välttämättä johdu rokotuksesta

HPV-rokotuksiin on etenkin sosiaalisessa mediassa ajoittain yhdistetty vakaviakin oireita tai sairauksia. Laajoissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että nämä oireet tai sairaudet ovat olleet yhtä yleisiä sekä rokotetuilla että rokottamattomilla.

Joissain väestöissä esimerkiksi hermostolliset oireet ovat olleet yleisempiä rokotteen käyttöönoton jälkeen kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten. Kyseiset oireet ovat kuitenkin yleistyneet myös pojilla jo ennen poikien rokotusten alkamista. 

Tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että HPV-rokote aiheuttaisi mitään vakavaa sairautta. Usein rokotuksiin pyritään liittämään sairauksia, joiden alkuperä on tuntematon.

Usein kysyttyä HPV-rokotusten turvallisuudesta

Rokotteen historia rokotusohjelmassa

Rokote tuli rokotusohjelmaan tytöille syksyllä 2013 ja pojille syksyllä 2020. Rokotukset tarjotaan ensisijaisesti alakouluiässä.

Tyttöjen HPV-rokotukset käynnistettiin siten, että vuonna 1998 syntyneet on vanhin syntymäkohortti, jolla on ollut mahdollisuus saada HPV-rokotus osana rokotusohjelmaa. 

Poikien HPV-rokotukset käynnistettiin siten, että vuonna 2005 syntyneet on vanhin syntymäkohortti, jolla on ollut mahdollisuus saada HPV-rokotus osana rokotusohjelmaa.

Kun tyttöjen rokotukset aloitettiin, rokotussarjaan kuului kolme annosta. Tuolloin suositeltiin, että rokotussarja aloitetaan 6. luokalla alakoulussa. 

Vuonna 2016 siirryttiin alle 15-vuotiaiden rokotuksissa kahden annoksen rokotussarjaan ja 15 vuotta täyttäneiden rokotuksia jatkettiin edelleen kolmen annoksen sarjalla. 

Vuonna 2019 suosittelimme, että rokotukset aloitetaan jo 5. luokalla. Nykyisin rokotuksia tarjotaan ensisijaisesti peruskoulun 5.–6. -luokalla.

Jos nuori ei ole saanut HPV-rokotuksia 5.–6.-luokalla, hän on voinut saada rokotukset myös 7.–9.-luokalla. Vuodesta 2022 alkaen rokotukset on voinut saada myös lukio ja ammattiopistoikäisenä.  

Suosituksia ja raportteja

Poikien HPV-rokotuksia arvioineen työryhmän loppuraportti

Tässä osiossa

Päivitetty: