BCG- eli tuberkuloosirokote

Rokote suojaa pieniä lapsia tuberkuloosin vaikeilta muodoilta, kuten tuberkuloottiselta aivokalvotulehdukselta ja yleistyneeltä tuberkuloosilta.
Mikä on tuberkuloosi?

Tällä sivulla

• Kenelle BCG-rokote annetaan?
• Mitä rokotetta käytetään ja mitä se sisältää?
• Annostus ja aikataulu
• Rokotustarpeen arviointi ja rokotusten järjestäminen
• Rokotusohjeet
• Mitkä ovat rokotteen vasta-aiheet ja varotoimet?
• Mitä hyötyjä BCG-rokotteella on?
• Mitä haittoja BCG-rokotteella voi olla?
• BCG-rokotteen historia rokotusohjelmassa

Kenelle BCG-rokote annetaan?

Kansallisessa rokotusohjelmassa BCG-rokotuksen saavat maksutta alle 7-vuotiaat lapset, joilla on suurentunut riski saada tuberkuloositartunta.

Riskiryhmien BCG-rokotuksilla pyritään ensisijaisesti suojaamaan pieniä lapsia tuberkuloosin vaikeilta muodoilta. Näitä ovat tuberkuloottinen aivokalvontulehdus ja yleistynyt tuberkuloosi.

BCG-rokotusta suositellaan alle 7-vuotiaalle lapselle, joka  

• asuu samassa taloudessa sellaisen henkilön kanssa, jolla on joskus todettu tuberkuloosi
• on syntynyt maassa, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi
• asuu samassa taloudessa sellaisen henkilön kanssa, joka on syntynyt maassa, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi
• on vuoden sisällä muuttamassa yli kuukaudeksi maahan, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi
• asuu samassa taloudessa sellaisen henkilön kanssa, joka vierailee usein ja säännöllisesti maassa, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi.

Katso tiedot maista, joissa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi sivulta Maahanmuuttaneiden tartuntatautien seulonta sekä lasten tuberkuloosi- ja hepatiitti B -rokotukset

Huomaa, että myös Baltian maat (Viro, Latvia, Liettua) sekä Ukraina katsotaan maiksi, joissa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi, koska näissä maissa esiintyy runsaasti monelle lääkkeelle vastustuskykyistä MDR-tuberkuloosia. 

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten joukossa voi olla sellaisia matalan tai kohtalaisen tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maista kotoisin olevia lapsia, joilla on olosuhteiden vuoksi lisääntynyt riski saada tuberkuloositartunta. 

Siksi BCG-rokotusta suositellaan kaikille alle 7-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole aiemmin saaneet BCG-rokotusta ja jotka

• ovat saapuneet maahamme pakolaisleiriltä tai mahdollisesti salakuljetettuna turvapaikanhakijana tai
• asuvat vastaanottokeskuksessa tai alaikäisyksikössä,

Lapsi voi joissain tapauksissa hyötyä BCG-rokotuksesta, vaikka hän ei kuuluisikaan mihinkään edellä kuvatuista riskiryhmistä. Hoitavan lääkärin arvion perusteella alle 7-vuotiaalle lapselle on syytä tarjota BCG-rokotusta myös, jos lapsella on jokin muu säännöllinen ja läheinen kontakti henkilöön

• joka on kotoisin maasta, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi
• joka on asunut pakolaisleirillä
• joka on sairastunut tuberkuloosiin
• jonka tiedetään altistuneen merkittävästi tuberkuloosille
• joka hoitaa keuhkotuberkuloosia sairastavia tai muuten altistuu ammatissaan säännöllisesti ja merkittävästi tuberkuloosille.

Mitä rokotetta käytetään ja mitä se sisältää?

Kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään tanskalaisvalmisteista BCG Vaccine AJVaccines -rokotetta. 

• Rokote sisältää eläviä, taudinaiheuttamiskyvyltään heikennettyjä Bacillus Calmette-Guérin -bakteereita.
• Rokotteen apuaineina on happamuutta sääteleviä suoloja, aminohappojen suoloja, glyserolia ja puhdistettua vettä.
• Rokote ei sisällä tehosteainetta eikä säilytysaineita.

BCG Vaccin AJVaccines-rokotteen koostumus (Lääkeinfo.fi)

Annostus ja aikataulu

Rokotetta annetaan yksi annos.

• Vastasyntyneiden ja alle yhden vuoden ikäisten lasten annos on 0,05 ml.
• Yksi vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien lasten annos on 0,1 ml.

BCG-rokotus suositellaan annettavaksi vain yhden kerran. Jos on epävarmaa, onko lapsi aiemmin saanut BCG-rokotteen, uutta annosta ei tulisi antaa vain varmuuden vuoksi. 

Voit antaa rokotteen ennestään BCG-rokottamattomalle lapselle siihen saakka, kun lapsi täyttää 7 vuotta. Rokottamisen hyödyllisyydestä 7 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille ei ole yksiselitteistä näyttöä.

Suojan kestoksi useimmat asiantuntijat arvioivat noin 15 vuotta

Rokotustarpeen arviointi ja rokotusten järjestäminen

Asiaan perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen, esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja, arvioi, onko lapsella suurentunut riski saada tuberkuloositartunta ja kuuluuko hän johonkin aiemmin mainituista BCG-rokotusten kohderyhmistä. Tarvittaessa rokotustarpeen arvioinnissa konsultoidaan lääkäriä. 

Ennen rokottamista varmistetaan, 

• onko lapsi saanut aiemmin BCG-rokotuksen
• ettei lapsella ole aktiivia tuberkuloosia tai oireetonta latenttia eli piilevää tuberkuloosia
• ettei BCG-rokotuksen antamiselle ole muita vasta-aiheita. Lue lisää vasta-aiheista tämän sivun Mitkä ovat rokotteen vasta-aiheet ja varotoimet -osiosta.

Tieto lapsen rokotustarpeesta kirjataan potilastietoihin ja tieto välitetään rokottavalle taholle sovitun käytännön mukaisesti.

Vastasyntyneet

Suomessa syntyvien lasten rokotustarve on tärkeä arvioida jo äitiysneuvolassa. Tieto lapsen rokotustarpeesta kirjataan potilastietoihin ja äitiysneuvolakorttiin, jotta tieto välittyy synnytyssairaalaan.

Vastasyntyneille tehdään Suomessa synnytyssairaalassa sekamuotoista immuunivajetta (SCID) selvittävä seulontatutkimus. Jos tutkimuksessa ei ilmene poikkeavaa, annetaan BCG-rokotus erillisellä rokotuskäynnillä noin kahden viikon iässä.

Jos lapsen syntymäpaino on alle 2 500 grammaa, voidaan BCG-rokotus lastenlääkärin päätöksellä siirtää myöhemmäksi.

Alle 6 kuukauden ikäiset lapset

Selvitä, onko lapsi saanut aiemmin BCG-rokotuksen. Lasta ei rokoteta, jos hän on aiemmin saanut BCG-rokotuksen tai rokotusarpi löytyy. Arpi sijaitsee yleensä vasemmassa reidessä tai olkavarressa, harvemmin oikeassa reidessä tai olkavarressa.

Alle kuuden kuukauden ikäinen lapsi voidaan tavallisesti rokottaa ilman ennakkotutkimuksia, , jos hänen ei tiedetä altistuneen tuberkuloosille. Mahdollinen altistuminen on tärkeää huomioida erityisesti maahanmuuttaneiden kohdalla. Tällöin on hyvä huomioida myös tuberkuloosin ilmaantuvuus lähtömaassa sekä mahdollinen oleskelu konfliktialueilla. 

6 kuukautta täyttäneet ja sitä vanhemmat lapset

Selvitetään, onko lapsi saanut aiemmin BCG-rokotuksen. Lasta ei rokoteta, jos hän on aiemmin saanut BCG-rokotuksen tai rokotusarpi löytyy. Arpi sijaitsee yleensä vasemmassa reidessä tai olkavarressa, harvemmin oikeassa reidessä tai olkavarressa.

Lisäksi tuberkuloosin poissulkemiseksi

• tehdään ensisijaisesti IGRA-testi (B –LyTbIFN tai B –TbIFNg). Rokotetta ei saa antaa, jos IGRA-testi on positiivinen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös Mantoux- eli tuberkuliinitestiä. Rokotetta ei saa antaa, jos Mantoux-testi on positiivinen.
  IGRA-testit
• Mantoux-testi
• tarvittaessa lääkärin harkinnan mukaan otetaan keuhkokuva.

BCG-rokotusten järjestäminen

Rokotukset tulisi keskittää synnytyssairaaloihin ja lastenpoliklinikoille. Keskittämisellä vähennetään rokotehävikkiä, koska rokotteet ovat moniannospulloissa. Lisäksi ihonsisäinen (ID) rokotustekniikka vaatii harjaantuneisuutta ja kokemusta. Oikea rokotustekniikka vähentää haittavaikutuksia, esimerkiksi märkimistä ja abskesseja.

Lopullinen rokotuspäätös tehdään synnytyssairaalassa tai lastenpoliklinikalla, jossa rokotukset annetaan.

Selvitä oman alueesi BCG-rokotus- ja tutkimuskäytäntö.

Rokotusohjeet

Valmista rokote huolellisesti pakkausselosteen ohjeen mukaan.

Koska käyttövalmiiksi saatettu rokote on käytettävä lyhyen ajan sisällä, varmista juuri ennen rokottamista, että rokote on edelleen käyttökelpoista.

Varmista, että rokoteruisku sisältää oikean määrän rokotetta. Lue lisää tämän sivun Annostus ja aikataulu -osiosta.

Koska rokote sisältää eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia, se ei saa joutua kosketuksiin desinfektioaineiden kanssa. Vältä siksi ihon pyyhkimistä desinfektioaineella. Jos pistoskohdan iho on likainen, voit puhdistaa sen vedellä.

Anna rokote ihonsisäisesti (ID) vasempaan olkavarteen. Rokotteen saa antaa vain ihonsisäisen rokotustekniikan hallitseva henkilö.
Ihonsisäinen pistotekniikka

Huomioitavaa

• Raajaan, johon BCG-rokote on annettu, ei saa pistää mitään rokotetta ennen kuin BCG-rokotuksesta on kulunut vähintään kolme kuukautta. Tällä pyritään vähentämään imusolmuketulehduksen riskiä.
• Huomioi myös eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden antamiseen liittyvät ohjeet.

Samanaikainen ja perättäinen rokottaminen eri rokotteilla (Rokottamisen tärkeimmät muistisäännöt)

Mitkä ovat rokotteen vasta-aiheet ja varotoimet?

BCG-rokotusta ei saa antaa lapselle,

• jolla on synnynnäinen tai sairauden tai sen hoidon aiheuttama immuunipuutos, koska rokotus voi aiheuttaa vakavan paikallis- tai yleisinfektion
• joka sairastaa tuberkuloosia
• jonka IGRA-testi tai tuberkuliinitesti on positiivinen.

Huomioi myös

• äidin raskauden aikainen biologinen lääkitys
• elävien heikennettyjen rokotteiden antoaikatauluun liittyvät säännöt.

Tutustu tarkemmin rokotteen varotoimiin ja vasta-aiheisiin ennen kuin rokotat.
BCG-rokotteen vasta-aiheet ja varotoimet

Mitä hyötyä BCG-rokotteesta on?

Tutkimuksissa BCG-rokotteen suojateho on ollut poikkeuksetta hyvä pienten lasten tuberkuloottisen aivokalvontulehduksen ja yleistyneen tuberkuloosin ehkäisyssä. Näitä hengenvaarallisia sairauksia ei esiintynyt maassamme käytännössä lainkaan silloin, kun kaikki lapset saivat rokotuksen. 

Suojateho keuhkotuberkuloosia vastaan on eri tutkimuksissa vaihdellut. Koska rokotteella on myös haittoja, sitä ei anneta lapsille, joiden riski sairastua on vähäinen.

BCG-rokotteen teho on ollut paras tutkimuksissa, joissa rokote on annettu mahdollisimman varhaisella iällä lauhkean ilmaston olosuhteissa. 

Rokotteen antama suoja vähenee ajan kuluessa, mutta osittainen suoja saattaa kestää kymmeniä vuosia. Uusintarokotuksia ei Suomessa anneta, koska niiden haitat olisivat hyötyjä suurempia.

Rokotteen arvioidaan tehoavan parhaiten, kun rokotettava ei ole vielä ehtinyt altistua minkäänlaiselle mykobakteerille. Lauhkeassa ilmastossa ympäristömykobakteereja esiintyy vähemmän kuin lämpimässä ja kosteassa ilmastossa. 

Ympäristömykobakteerit aiheuttavat infektioita immuunipuutteisille, keuhkoinfektioita tupakoitsijoille ja joskus pienille lapsille kaulan imusolmuketulehduksia. BCG-rokote suojaa myös näiltä imusolmuketulehduksilta, jotka ovatkin rokotusmuutoksen jälkeen maassamme lisääntyneet.

Mitä haittoja BCG-rokotteella voi olla?

Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia, mutta ne ovat yleensä ohimeneviä ja niitä esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista.

BCG-rokotus aiheuttaa pistoskohtaan paikallisreaktion.

Lue tarkemmin normaalista rokotusreaktiosta ja mahdollisista harvinaisista haittavaikutuksista sivulta
Mitä haittavaikutuksia BCG-rokotteella voi olla?

BCG-rokotteen historia rokotusohjelmassa

BCG-rokotetta on annettu kaikille vastasyntyneille lapsille synnytyslaitoksilla syyskuuhun 2006 saakka. Tämän jälkeen rokotetta on tarjottu vain riskiryhmiin kuuluville alle 7-vuotiaille lapsille.