Raskautta suunnittelevien rokotukset
Raskautta suunnittelevien rokotuksilla pyritään turvaamaan etenkin raskauden kulku ja syntymättömän lapsen terveys. Rokotusten antamasta suojasta on kuitenkin hyötyä myös lapsen synnyttyä.
Jos raskautta suunnitteleva on asunut lapsuutensa Suomessa, hänellä on ollut mahdollisuus saada perusrokotukset niin jäykkäkouristusta, kurkkumätää, hinkuyskää, poliota kuin tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoakin vastaan.
Raskaana olevalle ei anneta rokotteita, jotka sisältävät eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia (esim. MPR- ja vesirokkorokote). Jos suoja MPR-tauteja ja vesirokkoa vastaan ei ole kunnossa, kannattaa puuttuvat rokotukset ottaa jo silloin, kun raskautta suunnitellaan.
Mitä vasta-aiheita ja varotoimia rokottamiselle on?
MPR-rokotus
Raskautta suunnittelevalta pitää tarkistaa, että hän on
- saanut 2 MPR-rokotetta tai
- sairastanut tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon.
Tuhkarokko on vaarallinen tauti sekä odottavalle itselleen että kohdussa kehittyvälle vauvalle. Äidin raskaudenaikainen vihurirokko voi aiheuttaa vauvalle synnynnäisen oireyhtymän, johon liittyy kuulovaurioita, näkö- tai sydänvikoja ja vammaisuutta.
Tämän vuoksi on tärkeää, että raskautta suunnittelevalle annetaan MPR-rokote, jos epäillään, että hänellä ei ole suojaa MPR-tauteja vastaan.
MPR-rokotteen voi antaa, vaikka ei olisi tietoa siitä, onko henkilö sairastanut MPR-taudit tai saanut rokotukset. Jos suojaa ei ole ollenkaan, toinen MPR-annos voidaan antaa raskauden jälkeen.
Varotoimet
MPR-rokotuksen jälkeen pitäisi odottaa varmuuden vuoksi jonkin aikaa ennen kuin tulee raskaaksi. Tästä varoajasta on olemassa erilaisia suosituksia, jotka ovat vaihdelleet yhdestä kuukaudesta kolmeen kuukauteen.
Vesirokkorokotus
Vesirokkorokotusta suositellaan kaikille aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet tautia. Vesirokko on vaarallinen sekä odottavalle äidille että kohdussa kehittyvälle vauvalle.
Tietoa vesirokosta
Jos ei ole sairastanut vesirokkoa, rokote kannattaa ottaa ennen raskautta. Pienet lapset tuovat herkästi vesirokon perheeseen esimerkiksi päivähoidosta.
Äidin vesirokkovasta-aineet kulkeutuvat syntymättömään lapseen ja suojaavat häntä jo kohdussa ja ensimmäisen elinkuukausien aikana. Äiti saa vesirokkovasta-aineita joko aiemmin sairastetun taudin tai rokotuksen kautta.
Varotoimet
Vesirokkorokotuksen jälkeen pitää odottaa yksi kuukausi ennen kuin tulee raskaaksi. Rokotteen toinen annos voidaan antaa raskauden jälkeen.
Vesirokkorokote
Hinkuyskärokotus
Suomessa esiintyy hinkuyskää. Etenkin pienille lapsille se voi olla jopa hengenvaarallinen. Hinkuyskä on harmillinen myös raskaana olevalle itselleen.
Tietoa hinkuyskästä
Lapsi saa hinkuyskältä suojaavan DTaP-IPV-Hib-viitosrokotteen 3, 5 ja 12 kuukauden iässä osana kansallista rokotusohjelmaa. Ennen kuin lapsen omat rokotukset antavat hänelle suojaa, voidaan vastasyntynyttä suojata epäsuorasti huolehtimalla siitä, että muiden perheenjäsenten suoja hinkuyskää vastaan on kunnossa.
Nuorten aikuisten hinkuyskäsuojaa pyritään parantamaan antamalla 25-vuotiaille dtap-rokote maksutta osana rokotusohjelmaa. Myös puolustusvoimissa annetaan alokkaille dtap-rokote, jos edellisestä rokotuksesta on yli 5 vuotta aikaa. Rokotteen antama suoja heikkenee noin 3-4 vuodessa.
Raskaana oleville rokotetta tarjotaan maksutta. Äidin muodostamat hinkuyskävasta-aineet siirtyvät raskauden aikana lapselle ja suojaavat vastasyntynyttä juuri kaikkein altteimman ajan.
Influenssarokotus
Influenssa on raskaana olevalle hankalampi tauti kuin muille samanikäisille. Rokote kannattaa hakea jo silloin, kun suunnittelee raskautta etenkin, jos perustautinsa vuoksi kuuluu riskiryhmään. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi astmaa tai muuta kroonista tautia sairastavat. Influenssarokotus on riskiryhmään kuuluvalle maksuton.
Influenssarokotteet saapuvat maahan yleensä lokakuun loppuun mennessä ja rokotukset ajoittuvat pääosin marras-joulukuulle. Rokotteen saa omalta terveysasemalta.
