Ensihoitopalvelun rekisteri

Ensihoitopalvelu on keskeistä terveydenhuollon päivystystoimintaa sekä yhteiskunnan varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. THL:n Ensihoitopalvelun rekisteriin kerätään ensihoitopalvelun potilaita ja toimintaa koskevia tietoja. Ensihoitopalvelun rekisteriin tietojen kerääminen on alkanut, ja tietojen tallentaminen laajenee vaiheittain.

Tiedonhankintavaiheessa THL kerää Ensihoitopalvelun rekisteriin

potilastiedot Kanta-palveluiden Potilastiedon arkistosta,
ensihoitopalvelun toiminnan tietoja turvallisuusviranomaisten kenttäjohtojärjestelmä KEJOsta ja
hätäilmoitusten ja tehtävätietoja hätäkeskustietojärjestelmä ERICAsta.

Ensihoitopalvelussa siirrytään kansallisten operatiivisten tietojärjestelmien käyttöön (KEJO ja ERICA), jolloin tiedot eivät tallennu alueiden omiin järjestelmiin.

THL tiedonsaantioikeus perustuu lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (5 §). Se mahdollistaa tietojen keruun ensihoitopalvelun potilasasiakirjoista, tehtävistä ja organisaatioista sekä ensihoidon ja sosiaalipäivystyksen hätäilmoituksista, tehtävistä ja resursseista suoraan hätäkeskustietojärjestelmä ERICAsta, jonka tiedonkeruuoikeus on tullut voimaan 1.1.2024 alkaen.

THL on määritellyt KEJOssa käytettävän ensihoitokertomuksen (EHK) tietosisällön kansallisesti. Ensihoitopalvelun tiedot ovat siten rakenteisesti tuotettuja ja vertailukelpoisia kaikilla hyvinvointialueilla. Ensihoitopalvelun tiedot ovat vertailukelpoisia myös kansainvälisesti, sillä tietosisältöä on rakenteistettu kansainvälisesti käytettyä luokitusta vastaavaksi (NEMSIS).

Potilastiedot kerätään yhteisellä ensihoidon tietosisällöllä, jonka määritykset löytyvät Koodistopalvelusta. Ensihoitokertomuksen tietosisältöä tarkentavat luokitukset ovat Koodistopalvelimella ENSIH-tunnisteella.

Ensihoitokertomus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen koodistopalvelin

Ensihoitopalvelun kansallinen tietovaranto ja tiedolla johtaminen (Julkari)

Ensihoitopalvelun tietojen toisiokäytön hyödyt

Ensihoitopalvelun rekisterin avulla ensihoidon tietoja voidaan hyödyntää kansallisesti ja alueellisesti. Laajenevat tiedonkeruut sosiaali- ja terveydenhuollosta mahdollistavat ensihoitopalvelun potilaiden saaman hoidon arvioinnin ja palvelun systemaattisen kehittämisen. Potilaan koko hoitoketjuja koskeva tieto saadaan kerättyä alkaen hätäkeskukselle tehdystä hälytyksestä jopa jatkohoito- ja kuolinsyyaineistoista saataviin tietoihin saakka.

Ensihoitopalvelun tietojen toisiokäytössä tiedot jakautuvat kahteen osaan: Ensihoitopalvelun tehtäviä ja potilaita koskeviin tietoihin sekä ensihoitopalvelun resurssitietoihin. Tehtävä- ja potilastiedon toisiokäytön hyötyjä eri käyttäjäryhmille ovat:

Vakavasti tai äkillisesti sairastuneet tai loukkaantuneet potilaat saavat vaikuttavampaa, turvallisempaa ja laadukkaampaa hoitoa
Ensihoitajat, ensihoitolääkärit ja hätäkeskuspäivystäjät saavat tietosuoja ja yksityisyys huomioiden palautetta hoidon vaikuttavuudesta ja toteutumisesta
Ensihoitopalvelua ohjaavat ja valvovat viranomaiset ja yhteistyöalueiden ensihoitokeskukset saavat kattavan ja yhtenäisen tietopohjan lakisääteisten tehtäviensä toteuttamiseen
Sosiaali- ja terveydenhuollossa ilmenevän häiriökysynnän tunnistaminen mahdollistuu, kun puutteet palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa ilmenevät ensihoitopalvelun lisääntyvänä käyttönä

Ensihoitopalvelun resurssitietojen hyödyntäminen tarjoaa

Tilannekuvan ensihoitopalvelun valmiudesta alueellisesti ja kansallisesti
Tietopohjan ensihoitopalvelun resurssien kohdentamiseen ja riittävyyden seurantaan

Käyttöönotto ja hyödyntäminen etenevät vaiheittain

Laissa annettujen tiedonkeruuoikeuksien mukaisesti THL:n tehtävä on koota tietoa, jota voidaan hyödyntää ensihoitopalvelun potilaiden hyväksi. THL:n tiedonkeruu on käynnistynyt ensihoitopalvelun potilastietojen säännöllisellä siirrolla Kanta-palveluiden Potilastiedon arkistosta. Tieto käsitellään THL:n tiedontuotantoprosessin mukaisesti.

Kenttäjohtamisjärjestelmä KEJO ja sen sähköinen ensihoitokertomus ovat tällä hetkellä käytössä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden kaikissa ensihoitoyksiköissä. Lisäksi KEJOn käyttöä aloitellaan usealla hyvinvointialueella, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi ja Satakunta. Tavoitteena on ottaa KEJO käyttöön kaikissa Suomen ensihoitoyksiköissä vuoteen 2025 mennessä.

Tavoitteena on laajentaa tietosisältö ja tietotuotanto ulottumaan ensihoitopalvelun lisäksi myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyksellisiin ja kotiin vietäviin palveluihin. Tämä mahdollistaisi vakavasti ja äkillisesti sairastuneiden tai loukkaantuneiden potilaiden aikaisen vaiheen tunnistamisen ja palveluketjujen vaikuttavuusperusteisen kehittämisen. Myös palveluiden väliin putoavien asiakkaiden tunnistaminen helpottuisi.

Ensihoitopalvelun rekisteristä tiedot palautetaan toisiokäyttöä varten

Ensihoitopalvelun rekisteri palvelee hyvinvointialueiden johtamista, palvelujen kehittämistä sekä viranomaisten arviointi- ja valvontatehtäviä. Rekisteritietoa voidaan hyödyntää myös tutkimukseen.

Hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä tuottavat ensihoitopalvelun tietoja järjestämisvastuullisina rekisterinpitäjiä omissa palveluissaan. THL tarjoaa Ensihoitopalvelun rekisteristä tiedot hyvinvointialueille hyödynnettäviksi, jolloin alueet eivät tarvitse omia erillisiä tiedonkeruun ratkaisuja.

Tietokokonaisuus voidaan toimittaa rekisterinpitäjän käyttöön jopa päivittäin. Kullekin hyvinvointialueelle ja HUS-yhtymälle rekisterinpitäjinä kuuluvat tietosisällöt muodostetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti yhdenmukaisena. Tiedon toimitusmuoto antaa mahdollisuuden yhdistää dataa analytiikka- ja raportointiohjelmistoihin.

Ensihoitopalvelun rekisterin tietoja analysoitaessa voidaan hyödyntää myös väestötietojärjestelmän (VTJ), hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) ja tulevan tehohoidon laaturekisterin tietoja. Myöhemmin THL voi täydentää rekisteriä mahdollisesti muistakin Kanta-palveluista ja THL:n tietotuotannosta saatavilla tiedoilla.