Sinilevät eli syanobakteerit

Uimavedessä voi joskus esiintyä syanobakteereja eli kansanomaisemmin sinileviä. Lämmin, tyyni sää ja hyvät ravinneolosuhteet edistävät sinilevien kasvua ja esiintymistä. Sinilevät voivat esiintyä vedessä hippusina tai värjätä veden vihreäksi ja jopa muodostaa veden pinnalle paksuja leväkasaumia. Ravinteiden määrän lisääntyminen rehevöittää vesistöjä ja edistää sinilevien kasvua. Sinilevätilanne vaihtelee eri vesistöissä. Vesienhoidon toimenpiteillä pyritään parantamaan vesistöjen veden laatua.

Lue lisää: Vaikuta vesiin (Ympäristöhallinto)

Kunnan terveydensuojeluviranomainen tiedottaa sinilevätilanteesta uimarannalla ja kunnan verkkosivuilla

Kunnan terveydensuojeluviranomainen seuraa yleisten uimarantojen uimaveden sinilevätilannetta ja tiedottaa tilanteesta uimarannoilla ja usein myös kunnan verkkosivuilla. Viranomainen ei kuitenkaan käy joka päivä uimarannalla arvioimassa sinilevän esiintymistä eikä tiedota sinilevätilanteesta päivittäin. Joidenkin uimarantojen sinilevätilanteesta tiedotetaan päivittäin.

Sinilevän esiintyminen voi vaihdella päivän aikana

Kukinnan eli sinileväkasaumien esiintymistä ja kestoa on vaikea ennustaa ja hallita. Tuulet ja virtaukset voivat liikutella sinilevämassaa, joten sinilevän määrä vedessä voi vaihdella nopeasti jopa saman päivän aikana. Siksi uimarin kannattaa itse arvioida silmämääräisesti uimaveden tila aina ennen uimista.

Uimavedessä voi uida, jos kunnan terveydensuojeluviranomainen ei ole asettanut uimiselle rajoitteita ja jos uimavedessä ei ole havaittavissa sinilevää.

Jos uimari havaitsee uimavedessä jotain epäilyttävää, kuten normaalista poikkeavaa väriä tai hajua tai sinilevää, kannattaa uimista välttää ja ilmoittaa asiasta oman kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka yhteystiedot löytyvät kunnan verkkosivuilta ja usein myös uimarannan ilmoitustaululta.

Uimisen lisäksi sinileville voi altistua myös vesiurheilussa, jossa muodostuu paljon aerosoleja.

Veden tila kannattaa arvioida myös mökkirannassa, jos vettä käytetään uimisen lisäksi peseytymiseen tai saunan löylyvetenä.

Sinilevän tunnistaminen

Sinilevän esiintyminen voi vaihdella yksittäisistä hippusista paksuun leväkasaumaan. Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi myös ajautua kapeita leväraitoja.

Sinilevä voi joskus näyttää samalta kuin siitepöly tai vaaraton rihmamainen levä. Keltaista siitepölyä voi kertyä veden pinnalle keväällä ja alkukesällä, sinileviä myöhemmin kesällä, kun vesi lämpenee.

Sinilevän voi tunnistaa yksikertaisilla juomalasi- ja keppitesteillä. Juomalasitestissä vettä seisotetaan noin tunnin ajan ja jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, kyseessä on sinilevä. Keppitestissä levämassaa koetetaan nostaa kepillä. Jos levämassa jää roikkumaan keppiin, on kyseessä vaaraton rihmamainen levä. Jos levämassa taas hajoaa hiukkasiksi veteen, kyseessä on sinilevä.

Ympäristöhallinnon Järviwiki-verkkosivuille on koottu yksityiskohtaisempaa tietoa sinilevistä ja valokuvia tilanteista, joissa sinilevää esiintyy hieman, runsaasti tai erittäin runsaasti. Lisäksi verkkosivuilla on ohjeet juomalasi- ja keppitestien tekemiseen.

Lue lisää:

• Näin teet sinilevähavainnon (Järviwiki)
• Sinilevät (Järviwiki)

Älä käytä sinileväistä vettä

Sinilevän esiintymän kestoa on mahdoton arvioida. Jos vedessä on sinilevää, muista nämä asiat:

• Älä ui sinileväisessä vedessä
• Älä täytä paljua sinileväisellä vedellä
• Älä päästä lapsia tai lemmikkieläimiä rantaveteen leikkimään tai uimaan
• Vettä ei saa käyttää ihmisten tai eläinten juomavetenä edes keitettynä
• Vettä ei saa käyttää löylyvetenä
• Vettä ei suositella pesuvedeksi
• Vettä ei suositella tiskivedeksi
• Vettä ei suositella syötäväksi tarkoitettujen kasvien kasteluun

Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä. Myrkkyjen lisäksi sinilevä voi tuottaa muun muassa ihoa ärsyttäviä yhdisteitä.

Sinileväesiintymän ulkonäön perusteella ei voi arvioida, onko kyseessä myrkkyjä tuottava sinilevälaji vai ei. Sinileväesiintymän ulkonäön perusteella ei voi arvioida, onko uimavedessä sinilevän tuottamia myrkkyjä.

Uimaveden viranomaisvalvonta perustuu sinilevähavainnon aistinvaraiseen arviointiin, sillä tarkemmat sinilevän tai sinilevämyrkkyjen laboratoriotutkimukset eivät valmistuttuaan enää välttämättä kuvaa uimaveden tilaa näytteenoton hetkellä.

Sinileväiseen veteen tuleekin aina suhtautua oletuksella, että siitä voi aiheutua terveydellistä haittaa. Jos epäilet uineesi sinileväisessä vedessä, peseydy huolellisesti runsaalla puhtaalla vedellä.

Lue lisää: Sinilevämyrkyt (Järviwiki)

Millaisia oireita sinilevä voi aiheuttaa?

Ihmisten herkkyys sinilevien aiheuttamille oireille vaihtelee. Oireet voivat ilmetä muutaman tunnin sisällä sinilevälle altistumisesta. Terveydenhuollosta voit tarvittaessa kysyä oireiden hoitoon liittyviä ohjeita.

Sinilevä voi aiheuttaa

• Iho-oireita 
• Vatsaoireita, kuten pahoinvointia, mahakipua, ripulia ja oksentelua
• Flunssan kaltaisia oireita, kuten nuhaa, päänsärkyä, silmien ärsytystä ja kuumetta

Valtakunnallinen leväseuranta tuottaa tietoa sinilevätilanteesta

Valtakunnallinen leväseuranta on Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten ja kuntien toteuttama seuranta sinilevätilanteesta Suomen sisävesillä ja merialueilla. Myös kansalaiset voivat ilmoittaa seurantaan omia havaintojaan. Sinilevän määrä arvioidaan silmämääräisesti. Aiheeseen voit tutustua tarkemmin ympäristöhallinnon verkkosivuilla.

Lue lisää:

• Sinilevätilanne (vesi.fi-palvelu)
• Valtakunnallinen sinileväseuranta (Järviwiki)
• 100 kysymystä levistä -opas (ladattavissa Suomen ympäristökeskuksen sivuilla)