Vesiepidemiat

Tämän sivun sisältö

Miten vesiepidemiat syntyvät?

Vuosittain Suomessa havaitaan useita vesivälitteisiä epidemioita. Vesiepidemiat syntyvät esimerkiksi, kun

  • Talous- tai uimavesi likaantuu mikrobiologisesti tai kemiallisesti
  • Maaperästä ja luonnon vesistä peräisin oleva legionellabakteeri kasvaa rakennuksen vesilaitteistossa.

Lue lisää:

Suurin osa vesiepidemioista johtuu siitä, että mikrobiologisesti saastunutta pohjavettä käytetään talousvetenä.

Graafi vesiepidemioiden lukumäärästä.

Mitkä mikrobit aiheuttavat vesiepidemioita?

Suolistoperäisistä taudinaiheuttajista norovirukset ja kampylobakteerit aiheuttavat suurimman osan vesiepidemioista. Ne säilyvät luonnossa pitkiä aikoja ja kulkeutuvat hyvin maaperässä ja vesistöissä. 

Norovirukset aiheuttavat epidemioita ympäri vuoden. Kampylobakteerit taas aiheuttavat epidemioita ennen kaikkea loppukesällä ja alkusyksystä, jolloin väestössä esiintyy runsaimmin kampylobakteeri-infektioita.

Suolistoinfektion oireet, oireiden alkamisajankohta ja kesto riippuvat taudinaiheuttajasta.

Legionellabakteerit voivat aiheuttaa legionelloosiksi kutsutun infektiotaudin, jos ne pääsevät vedestä muodostuneiden aerosolien mukana hengitysteihin.

Lue lisää:

Graafi vesiepidemioiden aiheuttajista.

Millaisia vesiepidemioita Suomessa on ollut?

Talousveden lähteenä oleva pohjavesi voi saastua silloin, kun pohjavesikaivoon pääsee

  • Tulvavettä
  • Sateiden valumavesiä
  • Lumien sulamisvesiä tai
  • Jätevettä

Myös puhdistamattoman järvi- tai jokiveden käyttö juomavetenä on aiheuttanut epidemioita.

Rikkoutunut vesijohtoverkosto voi johtaa talousveden likaantumiseen ja vesiepidemiaan. Esimerkiksi erilaiset vahingot, kuten rakennustöiden yhteydessä rikkoutuneet vesijohdot, ovat vuoden 1998 jälkeen aiheuttaneet 12 vesiepidemiaa.

Myös vanhat vesijohtoverkostot tai putkirikkokorjaukset ovat aiheuttaneet vesiepidemioita.

Suurin osa vesiepidemioista on esiintynyt pienillä, alle 500 käyttäjää palvelevilla vedenottamoilla. Ne ovat usein yksityiskaivoja ja yhteisöjen tai osuuskuntien pohjavedenottamoita.

Valtaosa sairastumisista on johtunut kunnallisten vesilaitosten toimittaman talousveden saastumisesta. Kunnallisilla vesilaitoksilla on paljon veden käyttäjiä, jolloin myös sairastuneiden määrä voi olla suuri. 

Suurimmassa osassa vesiepidemioita sairastuu alle 50 henkilöä.

Graafi vesiepidemioiden lukumäärästä erilaisissa juomaveden tuotantojärjestelmissä: suurin osa vesiepidemioista johtuu pohjavesien likaantumisesta.

Milloin pitää epäillä vesiepidemiaa?

Jo pienikin muutos talousveden laadussa, esimerkiksi veden värin tai sameuden muutos, voi olla merkki veden saastumisesta ja vesiepidemiasta.

Jos veden laatu heikkenee yllättäen tai samaan aikaan sairastuu monta ihmistä, voi olla syytä epäillä vesiepidemiaa.

Vesiepidemia on usein vaikeaa havaita nopeasti, sillä talousveden normaalissa laadunvalvonnassa ei aina huomata saastumista. Useimmiten epidemia ilmenee vasta, kun monta ihmistä sairastuu samaan aikaan ja heillä on samanlaisia oireita.

Jos vesiepidemia syntyy, kuka vastaa toiminnasta ja tutkimuksesta?

Vesiepidemiatilanteissa kunnan epidemioiden selvitystyöryhmä ryhtyy selvittämään epidemiaa. Käytännön toiminnassa päävastuu on kunnan terveydensuojeluviranomaisella, joka vastaa talousveden valvonnasta.

Lue lisää: Vesiepidemiaohjeet viranomaisille

THL vastaa ihmisistä tai talousvedestä eristettyjen epidemian aiheuttajien tarkemmasta tyypityksestä.

THL:n Vesimikrobiologian laboratorio ylläpitää valmiutta analysoida vedestä taudinaiheuttajamikrobeja ja indikaattorimikrobeja, jotka ovat epidemian kannalta olennaisia.

Lue lisää: Vesimikrobiologinen analytiikka

Mitä talousveden käyttäjä voi tehdä?

Talousveden käyttäjän kannattaa välittömästi ottaa yhteyttä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen tai alueensa vesilaitokseen, jos hän 

  • Huomaa, että talousveden laatu on heikentynyt tai 
  • Epäilee, että joku on sairastunut talousvettä käytettyään.

Kuntien terveydensuojeluviranomaisten yhteystiedot löytyvät kuntien omilta verkkosivuilta, talousveden valvonnan, ympäristöterveyden tai terveydensuojelun alta.

Mistä saa asiantuntija-apua?

THL:n Vesimikrobiologian laboratorio antaa asiantuntija-apua vesiepidemiatilanteen hoitamiseen.

Lue lisää: Vesimikrobiologinen analytiikka

Ensisijainen yhteyshenkilö

Ilkka Miettinen
johtava tutkija
029 524 6371

Varalla

Outi Zacheus 
erikoissuunnittelija
029 524 6374

Tarja Pitkänen 
johtava asiantuntija
029 524 6315

Anna-Maria Hokajärvi
erikoissuunnittelija
029 524 7715

 

Legionelloosiepidemiat

Marjo Niittynen
erikoistutkija
029 524 8331

Piia Airaksinen
tutkija
029 524 7892