Kaivovesi
Haja-asutusalueella talousvesi hankitaan usein omasta rengas- tai porakaivosta. Kaivovesi on maaperän läpi suodattuneesta sade- ja sulamisvedestä muodostunutta pohjavettä, jota ei yleensä tarvitse käsitellä millään tavalla ennen käyttöä. Kaivon oikea sijainti, huolellinen suunnittelu ja rakentaminen sekä säännöllinen huolto ja ylläpito takaavat sen, että kaivon vesi pysyy puhtaana. Kaivon rakentaminen, veden käyttö, laadun seuranta ja tutkituttaminen sekä kaivon huolto-, kunnostus- ja puhdistustoimet ovat kaivon omistajan vastuulla.
Tämän sivun sisältö:
- Maaperä, sateisuus ja ihmisen toiminnot vaikuttavat kaivoveden laatuun
- Suunnittele, rakenna ja ylläpidä kaivoa huolella
- Huolla kaivoa säännöllisesti
- Kaivoveden laadun tutkituttaminen
- Kaivon omistajan ja viranomaisen vastuut
Maaperä, sateisuus ja ihmisen toiminnot vaikuttavat kaivoveden laatuun
Maaperän läpi kulkeutuessaan sade- ja sulamisvesi suodattuu ja puhdistuu ja samalla siihen liukenee mineraaleja. Vesi kerääntyy pohjavedeksi peruskallion päällä oleviin maakerroksiin sekä kallioperän ruhjevyöhykkeisiin ja halkeamiin.
Suomen pohjavedet ovat yleensä lievästi happamia, mikä tarkoittaa, että niiden pH on alle 7. Ne ovat yleensä myös pehmeitä, mikä tarkoittaa, että vedessä on alhainen kalsiumpitoisuus.
Pohjaveden ja kaivoveden laatuun vaikuttavat esimerkiksi:
- Maaperän geologinen rakenne
- Pohjaveden virtausolosuhteet
- Vuodenajat
- Sateisuus ja kuivuusjaksot
- Kaivon lähistöllä vaikuttavat toiminnot
- Kaivon sijainti, rakenne ja ylläpito.
Perinteinen rengaskaivo rakennetaan betonirenkaista. Hyvässä rengaskaivossa vesi kulkeutuu kaivon pohjalla olevan suodatinhiekan läpi. Suodatinhiekka pitää pienet maa-aineshiukkaset pois kaivosta. Rengaskaivon syvyys on yleensä 5–20 metriä. Paras kaivon sijoituspaikka on hiekka- tai soramaassa.
Porakaivo porataan syvälle kallioon. Porakaivoja käytetään alueilla, joilla veden saanti on muuten hankalaa. Porakaivon syvyys on yleensä 20–150 metriä. Veden laatua ja saatavuutta ei voi tarkistaa ennen porausta. Porakaivojen vesissä saattaa olla epätavallisen paljon erilaisia maaperästä liuenneita aineita, kuten fluoridia, natriumia, kloridia, radonia, arseenia ja uraania.
Lue lisää: Kaivovedessä luonnostaan esiintyvät kemialliset aineet
Suunnittele, rakenna ja ylläpidä kaivoa huolella
Kaivon sijoittaminen tontille kannattaa suunnitella huolella:
- Rakenna kaivo mahdollisimman kauas veden laatua uhkaavista tekijöistä, kuten omasta tai naapurikiinteistön jätevesijärjestelmästä.
- Varmista, että kaivoa ympäröivä maaperä viettää kaivosta poispäin, jotta sade- ja sulamisvedet eivät kulkeudu sellaisenaan kaivoon.
- Huolehdi, että kaivon routasuojaukset ovat kunnossa, jolloin routa ei pääse liikuttelemaan kaivon rakenteita.
- Tarkista, että kaivon kansi on tiivis, jotta sadevesi, lumien sulamisvesi ja pienet eläimet eivät pääse kaivoon.
- Tarkista, että kaivonrenkaiden väliset saumat ja putkien läpiviennit ovat tiiviitä, jotta vesi päätyy kaivoon oikeaoppisesti ainoastaan pohjan suodatushiekan kautta.
- Tarkista kaivon kunto, tee tarvittavat huolto-, korjaus- ja puhdistustoimet ja tutkituta veden laatu säännöllisesti. Kesällä käytössä olevan mökkikaivon tarkistus ja huolto kannattaa tehdä keväällä ennen kaivon käyttöönottoa.
Huolla kaivoa säännöllisesti
Kaivoa kannattaa huoltaa säännöllisesti ja korjata rikkoutuneet rakenteet. Jos kaivo on ollut talven käyttämättä, kannattaa kaivo tyhjentää keväällä ennen käyttöä, jotta kaivoon saadaan uutta raikasta vettä tilalle.
Likaantunut kaivo voidaan usein huoltaa ja puhdistaa niin, että kaivon käyttöä voidaan jatkaa. Kaivon puhdistus ei kuitenkaan auta, jos kaivon ympärillä oleva maaperä tai pohjavesi on saastunut esimerkiksi jätevedellä. Yleensä tällaisessa tilanteessa on joko rakennettava uusi kaivo puhtaaseen maaperään ja riittävän kauas mahdollisista saastelähteistä tai liityttävä järjestetyn vesihuollon verkostoon.
Jos kaivo kaipaa desinfiointia, tulee ottaa yhteys kaivojen kunnostukseen erikoistuneeseen yritykseen.
Lue lisää:
- Kaivoveden mikrobiologinen laatu
- Pilaantuneesta maasta kaivoveteen päätyvät kemialliset aineet
- Kaivon huolto (vesi.fi)
Kaivoveden laadun tutkituttaminen
Kaivon kunnon tarkistamisen ja kaivon huoltamisen lisäksi kaivoveden laatu kannattaa tutkituttaa säännöllisesti. Kaivovesi voi olla saastunut mikrobeilla tai kemikaaleilla, vaikka se näyttäisi tai maistuisi hyvälle. Sameaa vettä ei tule käyttää juomavetenä eikä ruoan valmistukseen.
Vesi kannattaa tutkituttaa ainakin seuraavissa tilanteissa:
- Ennen uuden kaivon käyttöönottoa
- Edellisestä tutkimuksesta on kulunut yli kolme vuotta
- Kaivo on ollut pitkään käyttämättä
- Kaivovedessä on outoa väriä, hajua tai makua
- Kaivoveden epäillään aiheuttavan terveydellistä haittaa
- Kaivon ympäristössä on tapahtunut jotain, mikä voi vaikuttaa veden laatuun.
Kaivoveden laadun voi tutkituttaa tähän erikoistuneessa yksityisessä laboratoriossa. Luettelo näistä hyväksytyistä talousvesilaboratorioista on saatavilla Ruokaviraston verkkosivuilla. Laboratoriosta saa myös ohjeet näytteenottoon ja vedestä tehtävien tutkimusten valintaan. Laboratoriotutkimusten perusteella selviää, täyttääkö kaivon vesi sille asetetut vaatimukset ja onko sitä turvallista juoda.
Lue lisää:
Kaivon omistajan ja viranomaisen vastuut
Yksityiskaivon omistajan vastuulla on:
- Kaivon ja vedenottojärjestelmän rakentaminen
- Veden laadun seuranta ja tutkituttaminen – kaivovesi on hyvä tutkia vähintään kolmen vuoden välein
- Kaivon ja vedenottojärjestelmän huolto, kunnostus ja puhdistaminen
Kaivonomistajan asuinkunnan terveydensuojeluviranomaisen vastuulla on:
- Alueen talousveden laadusta ja siihen mahdollisesti liittyvistä terveyshaitoista tiedottaminen
- Ohjeiden antaminen kaivoveden laadun varmistamiseen liittyvissä asioissa (esimerkiksi vesianalyysejä tekevistä laboratorioista ja näytteenotosta)
- Kaivoveden käyttöön liittyvän terveysriskin arviointi, jos veden laatu ei täytä asetuksen 401/2001 vaatimuksia
- Ohjeiden antaminen kaivoveden laatuun liittyvien terveyshaittojen poistamismahdollisuuksista
- Jos laatuongelmat johtuvat kiinteistön omista laitteista tai kaivon kunnosta, terveydensuojeluviranomainen voi määrätä kaivon omistajan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi
- Jos laatuongelmat johtuvat kiinteistön ulkopuolisista syistä, niin vastuu asian selvittämisestä siirtyy terveydensuojeluviranomaiselta ympäristönsuojeluviranomaiselle.
