Lapsi vanhemman mukana vankilan perheosastolla
- Lapsen on oltava alle kaksivuotias
- Lapsen edun mukainen harkinta
- Sijoituspäätöksen tekeminen
- Eri toimijoiden tehtävät perheosastojakson järjestämisessä
- Lapsiperheen arkea perheosastolla
Vankilan perheosasto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen lastensuojeluyksikkö, jonne voidaan sijoittaa pääsääntöisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä alle 2-vuotias lapsi vankeusrangaistustaan suorittavan vanhempansa kanssa. Osastolle voidaan sijoittaa myös raskaana oleva vanki.
Vankeusvangeille tarkoitettu perheosasto sijaitsee Vanajan avovankilassa ja tutkintavankien osasto Hämeenlinnan suljetussa vankilassa. Palveluntuottajana toimii Kanta-Hämeen ensi- ja turvakoti ry, jonka työtä ohjaavat ensikotityön laatukriteerit.
Lapsen oltava alle kaksivuotias
Vankilan perheosastolle sijoitettavan lapsen tulee olla alle kaksivuotias. Jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii, sijoitusta voidaan jatkaa siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.
Yli kaksivuotiaan lapsen sijoituksen jatkamiselle tulee olla erityiset perusteet. Kolme vuotta täytettyään lapsi ei enää voi olla sijoitettuna vankilan perheosastolle. Lapsen perheosastolla olo yli kaksivuotiaana saattaa olla perusteltua esimerkiksi silloin, jos lapsen äiti on vapautumassa vankilasta pian tai melko pian sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta, eikä lapsen kotona ole toista turvallista aikuista. Ikärajat perustuvat yleiseen kehityspsykologiseen näkemykseen lapsen kehityksestä.
HE 225/2009 vp, s. 29 (Finlex)
Lapsen edun mukainen harkinta
Sijoituksen vankilan perheosastolle tulee aina perustua lapsen edun mukaiseen harkintaan samalla tavoin, kuin muidenkin lastensuojelun sijoitusten. Sijoitus ei vastasyntyneen lapsenkaan kohdalla voi perustua vanhemman oikeuteen tai haluun saada lapsi mukaan vankilaan, vaan lastensuojelulliseen tilanteen arviointiin ja laaja-alaiseen kokonaisharkintaan.
Vanhempi hoitaa lastaan itse perheosastolla ja saa perheosaston henkilökunnalta tukea vanhemmuuteen. Yöaikaan osastolla ei ole lastensuojeluhenkilökuntaa paikalla, joten vanhemman tulee tällöin selviytyä lapsenhoidosta itsenäisesti.
Sijoituspäätöksen tekeminen
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee sijoituspäätöksen. Päätös lapsen sijoittamisesta vankilan perheosastolle voi tapahtua vasta sen jälkeen, kun sosiaalityöntekijä on kuullut Rikosseuraamuslaitosta. Lastensuojelu saa Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksiköltä tarvittavat tiedot vankeusrangaistustaan suorittavasta vanhemmasta (esimerkiksi vanhemman kyvystä huolehtia itsestään niin, että voi tulla perheosastolle), rangaistuksen syystä ja luonteesta sekä vankilan perheosaston paikkatilanteesta.
Kuuleminen suoritetaan joko niin, että Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksikkö antaa lausunnon lastensuojeluviranomaisille tai kiireellisissä tilanteissa kuuleminen voidaan tehdä suullisesti (puhelimitse). Rikosseuraamuslaitoksella voi olla tiedossa asioita, esimerkiksi turvallisuuskysymyksiä, jotka eivät mahdollista vanhemman sijoittamista perheosastolle.
- HE 225/2009 vp, s. 22 ja 29 (Finlex)
- Lisätietoja: Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksikkö (AAY), [email protected]. Puhelinneuvonta puh. 050 4436 826 (ma–to klo 12–15, pe klo 12–14)
Muut sijoittamispäätökseen vaikuttavat asiat
Perheosastojakson onnistumisen kannalta on tärkeää, että lastensuojelun, Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksikön, perheosaston ja lapsen vanhemman välillä on avointa keskustelua seikoista, jotka mahdollisesti vaikuttavat perheosastojaksoon.
Sijoitusta harkittaessa tulee arvioida:
- vanhemman kyky huolehtia lapsestaan vankilan perheosastolla olon aikana lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden
- vanhemman kyky ottaa vastaan perheosastolla tarjottavaa kuntoutusta.
Huolellista ennakkosuunnittelua tarvitaan tilanteissa, jolloin tiedetään vanhemman vankeusrangaistuksen jatkuvan pidempään ja lapsi ehtii täyttää kolme vuotta. Tällöin voidaan pohtia esimerkiksi vankivanhemman siirtymistä valvottuun koevapauteen tai vankilan ulkopuoliseen kuntoutukseen, jolloin vanhempi suorittaa vankeusrangaistusta muualla kuin vankilassa. Valvottu koevapaus voi kestää enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista.
Erityisen tärkeä on pohtia jo etukäteen lapsen etua silloin, kun tiedetään vanhemman vankeusrangaistuksen jatkuvan pitkään, jopa vuosia, yli lapsen 3-vuotissyntymäpäivän. Lähiverkoston kartoittamisella on suuri merkitys. Lapsen on mahdollista olla perheosastolla ensimmäiset kolme vuotta vanhemman kanssa ja siirtyä portaittain vankilan perheosastolta läheisen luo. Vankilaan jäävän vanhemman on mahdollista tavata lasta säännöllisesti joko läheisen luona tai muussa ennalta sovitussa paikassa. Vanajan vankilan perhetapaamistalossa järjestetään myös 1–3 vrk kestäviä valvomattomia perhetapaamisia, joissa lapsen on mahdollista pitää yllä suhdetta vankilassa olevaan vanhempaan.
Lapsen huostaanotto edellä mainitussa tilanteessa on mahdollista, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät.
Tutkintavangin lapsen sijoittaminen vankilaan
Erityisen tarkkaan ja huolellisesti tulee harkita tutkintavangin lapsen sijoittamista suljetun vankilan perheosastolle. Tutkintavanki voidaan ottaa vankilaan tuomioistuimen antaman vangitsemismääräyksen perusteella, eli hän on rikosepäilyn vuoksi vangittu, rangaistuslaitoksessa oleva henkilö. Rikoksen johdosta vangittu henkilö on tutkintavanki siihen saakka, kunnes käräjäoikeuden tuomio saa lainvoiman tai hovioikeuden tuomio annetaan tai julistetaan ja vankila antaa tutkintavangille tästä tiedon.
Lue lisää: Lapsiperheen arkea perheosastolla