Vanhemman vankeusrangaistus
Vanhemman vankeus koskettaa eri tavoin ja monissa eri tilanteissa olevia lapsia. Vankilaan saattaa joutua isä tai äiti tai isä- tai äitipuoli, samassa taloudessa asuva vanhempi tai etävanhempana oleva vanhempi tai heidän puolisonsa. Vankilassa oleva vanhempi voi olla myös lapsen huoltaja riippumatta siitä, onko hän ollut ennen vankilaan joutumistaan lähi- vai tapaajavanhempi. Sosiaalihuoltoviranomaisten tuleekin huomioida myös tämä lapseen liittyvistä asioista informoitaessa ja lapsen tilannetta käsiteltäessä.
Vanhemman vankilaan joutuminen saattaa tulla yllätyksenä perheelle. Vankila-aika voi olla lyhyt tai vuosien mittainen. Esimerkiksi tutkintavankeuden aikana tilanne voi olla hyvinkin epäselvä ja tarkkaa tietoa vankilajakson kestosta ole.
Suomessa ei ole tilastoja tai tutkimusta siitä, kuinka paljon vangeilla on lapsia. Esimerkiksi Ruotsissa vankiperheiden lapsia on arvioitu olevan noin 10 000. Eräässä Suomen vankilassa tehtiin laskenta, että sen kolmellasadalla vangilla oli tuhat lasta. Suomen vankiluku Rikosseuraamusviraston vankilukutilaston mukaan on 3097 vankia (2014).
Vankien määrä (Rikosseuraamuslaitos)
Vankeus lapsen näkökulmasta
Vanhemman vankeus voi aiheuttaa lapsessa myös häpeän ja ikävän tunteita. Lasta voidaan kiusata päivähoidossa tai koulussa tai hän voi pelätä kiusaamista, jos asia tulee muiden lasten tietoon. Lapsesta voi myös tuntua, että hän on ainoa, jonka vanhempi on vankilassa. Vertaistuella on suuri merkitys lapselle, kuten myös sillä, että lapsen kanssa työskentelevillä aikuisilla on keinoja käsitellä myös omia tunteitaan asiaan liittyen. Lapsella tulee olla mahdollisuus keskustella tilanteesta neutraalisti ja turvallisesti omia tunteitaan, pelkojaan ja ajatuksiaan esiintuoden.
Vanhemman vankeudesta lapselle kertominen
YK:n lasten oikeuksien yleissopimus 9. artikla (Finlex)
Vanhemman vankeudesta puhuminen lapsen ja koko perheen kanssa avoimesti on tärkeää. Perhe saattaa kaivata ulkopuolista apua ja tukea lapsen kehitystason mukaiseen puheeksiottoon ja usein myös vanhemmat tarvitsevat tukea omien tunteidensa käsittelyyn. Erityisen tärkeää vanhemman joutuessa vankilaan on, että lapselle kerrotaan totuus tilanteesta lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Sekä kotiin jäävä vanhempi että vankilassa oleva vanhempi saattavat kaivata tukea siinä, miten asiasta kerrotaan lapselle.
Asian salaaminen ja selitysten keksiminen esim. ”isä tai äiti on työmatkalla” on hyvin yleistä ja lasten kanssa työskentelevien tulisi ymmärtää, miten vahingollista asian salaaminen tai jopa valehtelu asiassa voi olla niin lapselle kuin hänen vanhemmilleenkin. Salaisuuden taakka on raskas kantaa ja lapsi voi myös totuuden tietäessään yrittää suojella vanhempiaan siltä, että hän tietää totuuden. Lapsi voi myös menettää luottamuksensa vanhempiin pitkäksikin aikaa, mikäli hänelle selviää, että hänelle on valehdeltu.
Vankilassa oleva vanhempi saa apua ja tukea vankilan henkilökunnalta. Vankiloissa järjestetään vanhemmuutta käsittelevää yksilö- ja ryhmäohjausta. Lapsen kanssa kotona arkea elävän vanhemman taakkaan on myös tärkeää kiinnittää huomiota ja tarjota riittävästi tukea ja apua niin taloudelliseen tilanteeseen, lapsen tilanteen huomioimiseen kuin omaan jaksamiseenkin liittyen. Lapsen voi ohjata juttelemaan tilanteesta esimerkiksi koulupsykologin tai kuraattorin kanssa ja asiaa voidaan käydä läpi myös perheneuvolassa, nuorisoasemalla tai muussa vastaavassa paikassa.
Yhteistyö
Lapsen edun arvioiminen ja viranomaisten välinen yhteistyö
Vankiperheiden kanssa työtä tekeviä tahoja on paljon ja ne saattavat toimia erillään eri puolin maata. Yhteistyötä sosiaali- ja vankilaviranomaisten välillä tarvitaan niin vanhemman vankeuden jokaisessa vaiheessa etenkin kun arvioidaan lapsen etua. Sosiaalihuoltoviranomaisen roolina on yleisesti arvioida lapsen ja perheen tilannetta lapsen edun näkökulmasta. Lapsen etua arvioitaessa tulee huomioida, mitä lapsi tietää jo tilanteesta ja että lapselle on kerrottu vanhemman vankilassaolosta. Mikäli asiaa ei ole käsitelty lapsen kanssa lainkaan, on asian esille otto vanhemman/vanhempien kanssa ensisijaista (katso kohta Vanhemman vankeudesta lapselle kertominen). On tärkeää, että lastensuojelu on tietoinen vanhemman ja lapsen näkemyksistä vankila-aikana.
Edun arvioinnissa tulee olla käytettävissä faktatieto lapsen ja vanhempien tilanteesta. Lapsen edun arviointi toimii taustatietona esimerkiksi lapsen ja perheen tarvitsemien tukitoimien tarpeen kartoittamisessa sekä lapsen ja vankilassa olevan vanhemman yhteydenpidon keinojen ja tapaamisten suunnittelussa sekä toteutuksessa. Lapsen ollessa sijaishuollossa on tärkeää, että myös sijaishuoltopaikka on mukana suunnittelemassa tukitoimia ja yhteydenpidon tapoja.
Erilaiset tilanteet vaikuttavat siihen, miten lapsi kokee vanhemman vankilassaolon ja miten asiaa tulisi lapsen ja perheen kanssa työstää. Asian työstämisessä tulee huomioida myös vanhemman vankilaan joutumisen syyt: onko rikos kohdistunut perheen jäseneen tai lapselle muutoin läheiseen ihmiseen, onko lapsi nähnyt rikoksen, onko kyseessä runsaasti julkisuutta saava rikos tai liittyykö vanhemman rikokseen asioita, joista lapsi saattaa tuntea syyllisyyttä. Esimerkiksi talousrikoksien kohdalla lapsi saattaa tuntea syyllisyyttä siitä, että on pyytänyt vanhemmalta rahaa tai tavaroita tai että rikos on tullut esiin jonkin lapsen esiintuoman asian perusteella (esim. vanhemman päihteenkäytön tai lähisuhdeväkivallan seurauksena).
Yhteistyön helpottaminen
Käytännön yhteistyötä voi vaikeuttaa pitkät välimatkat vangin lapsen kotikunnan ja vankilan välillä. Yhteydenpito vankivanhempaan ja vankilan henkilökuntaan onnistuu niin puhelimella kuin videoneuvottelulaitteillakin. Vankia voi käydä tapaamassa vankilassa sovitusti. Vankilassa oleva vanhempi voi osallistua lapsen tilannetta käsitteleviin palavereihin myös vankilan ulkopuolella joko valvotusti saatettuna, poistumisluvalla tai puhelimen ja videoyhteyden avulla.
Eri toimijoiden tehtävät perheosastojakson järjestämisessä
Yhteistyö perheen ja läheisten kanssa
Vankien läheiset saatetaan unohtaa. Toisen tai joissakin tapauksissa molempien vanhempien vankeus aiheuttaa suuria muutoksia perheen sosiaaliseen tilanteeseen. Isyyden ja äitiyden hoitaminen vankilasta käsin voi olla vaikeaa. Vankeus ja vanhemman läsnäolon puuttuminen arjesta ovat monen lapsen arkea tämän päivän Suomessa.
Lainsäädäntö turvaa lapsen oikeuden kumpaankin vanhempaansa. Vankeuslaki korostaa suhteiden ylläpitämistä läheisiin. Vankeuslain normaalisuusperiaatteen mukaan vankilan olot on järjestettävä niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeutta tapaamisiin ja muuhun yhteydenpitoon perheen ja läheisten kanssa. Perhe on keskeinen voimavara vankilassa ollessa ja yhteiskuntaan sijoittumisessa.
Perheen sosiaalinen verkosto voi joutua koetukselle vanhemman vapausrangaistuksen takia. Läheiset voivat olla uupuneita ja tiedon sekä tuen tarpeessa. Toimiva perhe on vangille ja koko perheelle voimavara. Perheen tukea vankeusaikana voidaan parantaa tiivistämällä yhteistyötä vankila- ja siviiliviranomaisten kanssa. Käytännössä tämä toimii parhaiten niin, että työntekijä vankilasta tai siviilistä koordinoi perheen tilannetta ja on koollekutsujana esim. verkostopalavereissa, joissa on mahdollisuus miettiä yhdessä koko perheen tuen tarvetta. Näiden lisäksi arkea helpottaa palveluohjaustyyppinen tuki. Myös erilainen vertaisryhmätoiminta on tärkeä tukimuoto vapaudessa olevan puolison ja lasten kohdalla.
Vanhemman vankeuden tuomia haasteita
Vanhemman vankilaan joutuminen on kriisitilanne perheelle. Kotona oleva vanhempi saattaa väsyä ja masentua, joka voi aiheuttaa lapselle huolta. Vankeuden mukanaan tuomia haasteita perheessä ovat mm. lähisuhdeongelmat ja puutteet vanhemmuuden taidoissa. Siirtymävaiheessa vankilaan tai vankilasta takaisin perheeseen on hyvä selvittää, mistä avohuollon tukitoimista lapsi ja hänen perheensä voisivat hyötyä. Lapsi myös murehtii vankilassa olevan vanhempansa tilannetta tai hänellä voi olla pelkoja vankilaa kohtaan. Konkreettinen, selkeä ja faktoihin perustuva informaatio vankilasta ja vankilassa olevan vanhemman tilanteesta helpottaa lapsen oloa. Joissain vankiloissa on tehty kuvakirjoja vankilan arjesta lapsia varten ja vankilan arkeen pääsee katsomaan myös Portti vapauteen –sivuston Lasten sivujen kautta. Valvotusta koevapaudesta on tehty myös oma esite lapsille, joka löytyy RISEn sivuilta.
Lasten sivut (Portti vapauteen)
Vanhemman vankilaan joutuminen voi tuoda monenlaisia haasteita perheelle. Yleensä toisen aikuisen tulojen puuttuminen aiheuttaa taloudellisia vaikeuksia ja asioiden saaminen tasapainoon vie aikaa. Perhe voi joutua esimerkiksi muuttamaan tulojen muuttuessa. Perhe saattavat myös tarvita taloudellista tukea vankilassa olevan vanhemman tapaamisiin, koska matkat vankilaan voivat olla pitkiä. Vanhemman vankeuden kestäessä yli 3 kk on mahdollista laatia vanhempien välinen elatussopimus, jonka perusteella lapsen lähivanhemmalla on oikeus saada elatustukea.
Lisätietoa (Kela)
Joskus toisen vanhemman rikos ja vankilaan joutuminen johtavat myös vanhempien eroon ja myös näissä tilanteissa lapsen ja hänen vankilassa olevan vanhempansa välisen suhteen säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota.
Vapautuminen
Vanhemman vankilasta vapautuminen voi olla myös kriisitilanne perheelle. Perheen arki kokee jälleen muutoksen kun toinen vanhempi muuttaa takaisin kotiin. Tilanteeseen saattaa liittyä pelkoja, esimerkiksi liittyen vankilasta vapautuvan vanhemman päihteen-käyttöön tai vanhempien välisiin riitoihin.
Vanhemman valvottu koevapaus
Vankilatuomion loppuvaiheessa vanki voi päästä enintään 6 kuukaudeksi valvottuun koevapauteen. Yhteydenotto asian selvittelyyn liittyen tulee aina vankilaviranomaiselta. Menettelystä kussakin tapauksessa sovitaan yhteistyössä perheen, lapsen kanssa työskentelevien viranomaisten tai muiden työntekijöiden ja vankilaviranomaisten kanssa. Valvottu koevapaus suoritetaan vankilan ulkopuolella, yleensä omassa kodissa tai kuntoutuksessa. Mikäli valvottuun koevapauteen sijoitetun kanssa samassa asunnossa asuu vakituisesti tai huoltajuussopimuksen perusteella vähintään 50% ajastaan alaikäisiä lapsia, tulee Rikosseuraamuslaitoksen selvittää lapsen mielipide tarvittaessa lastensuojeluviranomaisen kanssa.
Laki valvotusta koevapaudesta 9§ (Finlex)
Valvottuun koevapauteen sijoitettu on vankilan kirjoilla, mutta muilta osin hänen statuksensa yhteiskunnassa on kuin vapaudessa olevalla, esimerkiksi sosiaalietuuksien suhteen. Lapsen näkökulmasta haasteen tilanteeseen voi tuoda se, että vanhemman liikkumista rajoitetaan, esimerkiksi yöaikoina on oltava kotona ja lomamatkat kotipaikkakunnan ulkopuolelle eivät välttämättä ole mahdollisia. Valvottua koevapautta suunniteltaessa pyritään huomioimaan perheen tarpeet yksilöllisesti lasten etu huomioiden.
Valvottuun koevapauteen liittyy myös valvontaa. Valvottuun koevapauteen sijoitettu voi joutua käymään vankilassa säännöllisesti ja kotona voi käydä tukipartio tekemässä yllätystarkastuksia. Lasta saattaa jännittää vieraiden henkilöiden kotikäynnit ja muu valvonta. Vanhemmalla oleva sähköinen valvontalaite voi herättää lapsessa kysymyksiä tai häpeäntunnetta ja pelkoa siitä, että kaverit saavat tietää vanhemman vankilatuomiosta. Perheen kanssa työskentelevien tulee ymmärtää valvotun koevapauden sisältö ja käytännön tilanteet myös lapsen näkökulmasta.
Valvottu koevapaus (Rikosseuraamuslaitos)
Sisällön on tuottanut Rikosseuraamuslaitos, RISE
