Sijaishuollon laatukriteerit

Kun lastensuojelun laatusuositus päivitettiin vuonna 2019, laadittiin myös sijaishuollon laatukriteerit. Laatusuosituksen mukaan kaikkien toimijoiden, jotka järjestävät, hankkivat, tuottavat tai valvovat sijaishuoltoa, on otettava huomioon nämä laatukriteerit. 

Sijaishuollon laatukriteerit ovat luettavissa kokonaisuudessaan Lastensuojelun laatusuosituksen liitteenä.
Lastensuojelun laatusuositus - Liite 2: Sijaishuollon laatukriteerit (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8, Valto)

Sijaishuollon tulee olla lainmukaista, turvallista sekä laadultaan sellaista, että lasten tarpeisiin voidaan vastata ja sijaishuollolle asetettuja tavoitteita saavuttaa. Sijaishuollon laatukriteerit perustuvat osittain perus- ja ihmisoikeussäännöksiin sekä lastensuojelutoimintaa koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Osa kriteereistä on siis tuon taustansa takia velvoittavia. Tämän lisäksi kriteereissä kulkee tutkimustietoon perustuvia suosituksia laadukkaan sijaishuollon järjestämisestä ja tuottamisesta.

Laatukriteeristön läpäisevinä periaatteina toimivat kansallisen lastensuojelun laatusuosituksen periaatteet. Lapsen näkökulmaa, eli sitä mitä laadukas sijaishuolto on lapsen näkökulmasta, on pidetty keskiössä kriteerien määrittelyssä. Samalla on hahmotettu sijaishuollon toteuttamisesta vastuussa olevien toimijoiden tehtäviä suhteessa lapseen ja kriteerien täyttymiseen. 

Kriteereitä on järjestetty prosessimaisesti alkaen sijaishuoltomuodon ja -paikan valinnasta, lapsen tuloon sijaishuoltopaikkaan, lapsen arkeen sijaishuoltopaikassa, sieltä pois siirtymiseen ja sijaishuollon päättymiseen. Lisäksi on määritelty sijaishuollon suunnitelmallisuutta ja dokumentointia koskeva kriteeri. 

Sijaishuoltomuodon ja -paikan valinta

1. Lapsi saa sijaishuoltopaikan, joka on hänen etunsa mukainen ja vastaa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Lapsen sisarukset sijoitetaan samaan paikkaan, ellei se ole lasten edun vastaista.

Lapsen tulo sijaishuoltopaikkaan

2. Lapsi tai nuori kokee muuton sijaishuolto- paikkaan turvallisena ja ennakoitavana sekä kokee itsensä tervetulleeksi.

Lapsen arki sijaishuoltopaikassa

3. Sijaishuoltopaikka on lapselle turvallinen kasvuympäristö. Lapsi kokee olonsa turvalliseksi sijaishuoltopaikassa.

4. Sijaishuoltopaikassa lapsi saa tukea kasvuunsa ja kehitykseensä ja sijaishuoltopaikassa on lasta arvostava ja kannustava ilmapiiri.

5. Lapsella on mahdollisuus osallistua omaa elämäänsä, sijaishuoltopaikan arkea sekä omaa asiakkuuttaan koskevaan päätöksentekoon.

6. Lapsi kokee kuuluvansa lapsuuden ja nuoruuden yhteisöihin myös sijaishuoltopaikan ulkopuolella.

7. Lapsen yhteydenpitoa läheisiin ihmisiin tuetaan. Lapsi kokee että hänen läheisiään arvostetaan ja kunnioitetaan.

8. Lapsi tietää oikeuksistaan ja oikeusturvakeinoista ja sijaishuoltopaikassa kunnioitetaan lapsen itsemääräämisoikeutta.

9. Lapsi saa hänelle kuuluvan varhaiskasvatuksen, opetuksen, terveydenhuollon sekä muut perus- ja erityistason palvelut.

Sijaishuoltopaikasta pois siirtyminen ja sijaishuollon päättyminen

10. Lapsi tuntee, että sijaishuoltopaikasta muuttaminen on turvallista ja ennakoitavaa 

• perheen jälleenyhdistämistilanteessa
• jälkihuoltoon itsenäistymisvaiheessa siirtyessä ja 
• toiseen sijaishuoltopaikkaan siirtyessä.

11. Itsenäistyvä nuori saa tarvitsemansa tuen ja palvelut jälkihuollossa.

Sijaishuollon suunnitelmallisuus ja dokumentointi

12. Lapsi kokee, että hänen sijoitus, sen seuranta ja dokumentointi on suunnitelmallista ja häntä varten.