Rajoitukset sijaishuollossa

Tällä sivulla on kuvattu yleisesti lastensuojelulain mukaisten rajoitusten käytön edellytyksiä sekä päätöksentekoa ja kirjaamista. 

Yhteydenpidon rajoittamista ja rajoitustoimenpiteitä on käsitelty yksityiskohtaisemmin omalla sivullaan.

Lastensuojelulaki 11 luku (Finlex)
Luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttaminen

Tietoa lapsille ja nuorille

Kehen rajoituksia voidaan kohdistaa?

Lastensuojelulain mukaisia rajoituksia voidaan kohdistaa ainoastaan

Toimenpiteitä ei saa käyttää, jos lapsi on sijoitettu avohuollon tukitoimena.
Sijoitus avohuollon tukitoimena
Lastensuojelulaki 61 § (Finlex)

Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan sijaishuollon laitoshoidossa, mutta yhteydenpidon rajoittamista saa käyttää muussakin sijaishuollossa, kuten perhehoidossa. Lastensuojelulaissa tarkoitettuja laitoksia ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut niihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset (perhekotiyhteisöt, perhetuki- ja perhekuntoutusyksiköt sekä perheryhmäkodit). 

Lastensuojelulaki 61 § (Finlex)
Sijaishuollon muodot
Lastensuojelulaitokset

Rajoituksia koskeva päätöksenteko, muutoksenhaku ja tiedoksianto on koottu taulukkoon Rajoitukset pähkinänkuoressa.
Rajoitukset pähkinänkuoressa

Rajoitusten käytön yleiset edellytykset

Perus- ja ihmisoikeussäännösten mukaan rajoitusten käytön on perustuttava täsmällisiin, tarkkarajaisiin ja laissa määriteltyihin edellytyksiin. Rajoituksilla puututaan lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin.

Päätettäessä lapsen yhteydenpidon rajoittamisesta tai muusta rajoitustoimenpiteestä päätöksestä on käytävä selvästi ilmi muun muassa päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu. Tämä voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yhteydenpidon rajoittamista koskevassa päätöksessä on kirjattu, missä ja kuinka usein tapaamiset järjestetään. Asiakassuunnitelman kirjauksella ei voida korvata valituskelpoista rajoituspäätöstä.
Hallintolaki 44 § 1 mom 3 k (Finlex)
KHO:2020:5 21.1.2020/166 - Korkeaimman hallinto-oikeuden ratkaisuja (Finlex)

Rajoituksia saadaan käyttää vain, jos

  • rajoitus on lapsen edun mukainen
  • rajoitus on oikeassa suhteessa lapsen ikään ja kehitystasoon nähden
  • rajoitus on lapsen hoidon ja huolenpidon tai sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen kannalta perusteltu ja sopiva
  • rajoituksen käyttäminen on välttämätöntä lapsen oman tai muiden henkilöiden terveyden vakavan vaarantumisen vuoksi, ruumiillisen koskemattomuuden turvaamiseksi tai merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi
    • edellä mainitun estämättä yhteydenpitoa voidaan rajoittaa, jos lapsi itse vastustaa yhteydenpitoa (lisätietoa sivulla Yhteydenpidon rajoittaminen)
  • rajoitus on oikeassa suhteessa suojeltavaan etuun nähden
  • lapsen mielipide rajoituksesta on selvitetty 20 §:n mukaisesti, ellei se ole ilmeisen mahdotonta (lisätietoa sivulla Lapsen mielipiteen selvittäminen) ja
  • muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia.

Lastensuojelulaki 61 a § (Finlex)

EOAK/1997/2020 (oikeusasiamies.fi): Kun lasta ei voida auttaa lievemmillä keinoilla, on laitoksessa velvollisuus turvautua lastensuojelulain mukaisiin rajoitustoimenpiteisiin. Niitä käytettäessä on kuitenkin varmistettava lapsen oikeusturvan toteutuminen: päätöksenteko, lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen, kirjaaminen ja oikeussuojakeinojen selvittäminen lapselle.

Kaikkien edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti, jotta rajoitukseen voidaan ryhtyä.

Lisäksi on huomioitava että:

  • Lapsen hoito, kasvatus, valvonta tai huolenpito ei saa sisältää 11 luvussa tarkoitettuja rajoituksia.
    Lastensuojelulaki 4 a § 2 momentti (Finlex)
  • Rajoitus on toteutettava turvallisesti lapsen ihmisarvoa kunnioittaen, hänen yksilöllinen tilanteensa, ikänsä, sukupuolensa ja kulttuuri- ja uskonnollinen taustansa huomioiden.
  • Rajoituksen aikana on huolehdittava lapsen perustarpeista ja yksilöllisistä tarpeista.
  • Rajoitus ei saa sisältää alistamista, kurittamista eikä muulla tavoin loukkaavaa kohtelua. Rajoitusten käytöllä ei saa aiheuttaa lapselle vahinkoa tai haittaa.
  • Rajoitustoimenpiteen käyttö on lopetettava heti, kun rajoittaminen ei ole enää välttämätöntä. 
  • Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen rangaistuksena on kiellettyä.
    Lastensuojelulaki 61 a § 3 momentti (Finlex)
  • Jos lapseen kohdistetaan samanaikaisesti tai peräkkäin useampia rajoitustoimenpiteitä, on kunkin rajoituksen kohdalla arvioitava aina rajoituksen edellytykset erikseen. 
  • Kasvatuksellisten rajojen asettaminen ei voi missään tilanteessa rinnastua laissa säädettyihin rajoituksiin.
  • Lapsen perusoikeuksiin kajoavia rajoituksia voidaan tehdä vain lastensuojelulain 11 luvun säännösten nojalla.
    HE 237/2018 vp, s. 48-50 ja 54 (Eduskunta)

Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen

Rajoitustoimenpiteet on aina kirjattava. Kirjaamisella turvataan toimenpiteiden käytön seuranta ja valvonta. 
Lastensuojelulaki 74 § 1 momentti (Finlex)

Kirjaamisella on tärkeä merkitys arvioitaessa lapsen tarvitsemaa apua ja tukea. Toistuva rajoitustoimenpiteiden käyttäminen voi olla merkki siitä, että lapsi tarvitsee enemmän tukitoimia tai hoitoa.
Päätöksenteko ja kirjaaminen

Erityisen huolenpidon aikana tehdyistä lääkärintarkastuksista ja muista erityisen huolenpidon toteuttamista koskevista toimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Lisäksi on kirjattava toimenpiteiden vaikutukset lapseen, hänen tilanteeseensa ja sijaishuollon järjestämiseen hänelle vastaisuudessa. 
Lastensuojelulaki 73 § 2 momentti (Finlex)

Myös muista rajoitustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Kirjaamisen täytyy sisältää:

  • kuvaus rajoitustoimenpiteestä
  • kuvaus siitä, miten rajoitus on toteutettu
  • kuvaus siitä, minkälaisia muita rajoituksia on mahdollisesti käytetty samaan aikaan
  • toimenpiteen peruste ja kesto
  • tieto toimenpiteestä päättäneen, sen käytännössä toteuttaneen ja siinä läsnä olleen henkilön nimistä
  • tarvittaessa tieto henkilöntarkastukseen tai henkilönkatsastukseen johtaneista perustelluista syistä sekä
  • tarvittaessa tieto siitä erityisestä syystä, jonka vuoksi lapsen huone tai omaisuus on tarkastettu lapsen tai toisen henkilön läsnä olematta
  • kuvaus toimenpiteen vaikutuksesta hoito- ja kasvatussuunnitelmaan ja 
  • lapsen kuulemisen tapa ja lapsen mielipide

Edellä mainittujen lisäksi eristämisen aikana tulee kirjata eristämistä koskeviin asiakirjoihin

  • eristämiseen johtanut tilanne
  • eristämisen toteuttamistapa
  • miten eristämisen jatkamisen perusteita on jatkuvasti arvioitu eristämisen aikana.

Kirjaamisen sisältö on lähetettävä tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kuukausittain. 

Lastensuojelulaki 74 § (Finlex)
Lastensuojelulaki 66 § 1 momentti, 66 a § 1 momentti, 67 § 3 momentti (Finlex)

EOAK/1997/2020 (oikeusasiamies.fi): Sijoittajakunnan tulee edellyttää sijoituspaikalta, että rajoituspäätökset toimitetaan ilman aiheetonta viivästystä sosiaalityöntekijälle. Tämän kuuluu arvioida, mihin toimenpiteisiin on aiheellista ryhtyä, esim. jatkaa tai lieventää rajoituspäätöstä tai lakkauttaa sen. 

Rajoituksen lapsikohtainen arviointi

Sijaishuoltopaikassa on arvioitava rajoituksen käyttöä yhdessä lapsen kanssa heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. 

Arvioinnissa on käytävä lapsen kanssa läpi 

  • rajoitukseen johtanutta tilannetta 
  • rajoituksen käytön tarvetta ja perusteita
  • rajoituksen toteuttamistapaa ja toimenpiteeseen osallistuneen henkilöstön toimintaa tilanteessa
  • rajoituksen vaikuttavuutta sekä
  • muutoksenhakuoikeus ja oikeussuojakeinot.

Rajoitus ja sen toteuttamistapa on käytävä läpi myös huoltajien kanssa, jollei se ole mahdotonta tai ilmeisen tarpeetonta.

Lastensuojelulaki 74 a § 1 momentti (Finlex)
Lastensuojelulaki 32 a § (Finlex)

Tavoitteena on, että aikuiset ja lapsi arvioisivat omaa toimintaansa yhdessä toisiaan kuullen. Rajoitusten läpikäyminen toimii ammatillisen kehittymisen välineenä aikuisille ja lisää lapsen vastuunottoa omasta käyttäytymisestään. Parhaassa tapauksessa pystytään välttämään vastaavien tilanteiden toistuminen.

Tieto rajoituksesta sosiaalityöntekijälle

Tieto lapseen kohdistetuista rajoituksista sekä selvitys rajoituksen lapsikohtaisesta arvioinnista pitää toimittaa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle viipymättä. 
Lastensuojelulaki 74 a § 2 momentti (Finlex)

Sosiaalityöntekijän on arvioitava lapsen kokonaistilanne, jos lapseen on kohdistettu useita, peräkkäisiä, yhtäaikaisia tai pitkäaikaisia rajoituksia. 

Kokonaisarviossa sosiaalityöntekijän on arvioitava

  • onko lapsella sopiva ja riittävä hoito
  • ovatko tarjotut tukitoimet ja palvelut lapselle oikeanlaiset ja riittävät
  • onko lapsen sijoituspaikka sopiva, eli 
    • vastaavatko sijaishuoltopaikan henkilöstön määrä ja osaaminen sekä tilat lapsen tarpeita ja
    • pystyykö sijaishuoltopaikka vastaamaan juuri kyseisen lapsen tarpeisiin.  

Sosiaalityöntekijän on keskusteltava lapsen ja huoltajien kanssa rajoituksista ja niiden perusteista, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta tai mahdotonta. 

Lastensuojelulaki 74 a § 3 momentti (Finlex)

Toimenpiteet sijoituspaikassa, jossa ei saa käyttää rajoitustoimenpiteitä

Perus- ja ihmisoikeussäännökset edellyttävät, että rajoitustoimenpiteiden käyttö perustuu täsmällisiin ja tarkkarajaisiin laissa määriteltyihin edellytyksiin. Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen merkitsee puuttumista lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin.

On tärkeää, että rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset tunnetaan myös niissä sijaishuoltopaikoissa, joissa niitä ei saa käyttää. Säännökset määrittävät sen, mitä ei voida pitää hyväksyttävinä hoito- ja kasvatuskeinoina. Jos lapsen hoito ja huolenpito edellyttäisi rajoitustoimenpiteiden käyttämistä, eikä sijoituspaikalla ole lain mukaan oikeutta niitä käyttää, on harkittava onko sijaishuoltopaikka oikea.

Jos sijoituspaikalla ei ole lain mukaan oikeutta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen, ei voida toimia siten, että toimenpiteitä tosiasiassa käytetään, mutta jätetään kirjaamatta ja asianmukaiset päätökset tekemättä.

Yksittäisessä tilanteessa on aina toimittava siten, etteivät lapsen henki, terveys tai turvallisuus vaarannu. Valvonta on järjestettävä siten, ettei lapsi pääse vahingoittamaan itseään tai muita. Esimerkiksi vahingollisten esineiden pois ottaminen hyvin pieniltä lapsilta on normaalia turvallisuuden varmistamista, mikä ei tietenkään edellytä erillisen päätöksen tekemistä.

Kriisitilanteista on ilmoitettava välittömästi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle (tarvittaessa sosiaalipäivystyksen kautta). Sosiaalityöntekijä arvioi tarvittavat jatkotoimet selvittäen kokonaistilanteen ja arvioiden, mikä on lapsen etu. Tilanteesta riippuen kyseeseen voi tulla esimerkiksi keskustelu lapsen kanssa, neuvottelu lapsen asioissa, kiireellinen sijoitus tai viimesijaisesti sijaishuoltopaikan muuttaminen.

Ennen sijaishuoltopaikan vaihtamista on pohdittava esimerkiksi:

  • saako perhehoitaja riittävästi tukea?
  • saako lapsi tarvitsemansa tuen ja palvelut?
  • onko lapsella erityisen tuen tarvetta?

Jos lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti, saattaa tulla kyseeseen rikoslaissa säädetty hätävarjelu. Sen mukaan aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana. Arvioinnissa otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Hätävarjelua voidaan käyttää myös toisen henkilön suojaamiseen, esimerkiksi suojattaessa lasta toisen lapsen hyökkäykseltä. Tilanteet arvioidaan oikeuskäytännössä aina yksittäistapauksellisesti ja kyseessä on aivan viimesijainen keino. Kasvatukselliset keinot ovat aina ensisijaisia.
Rikoslaki 4 luku 4 § (hätävarjelu; Finlex)

anna palautetta lastensuojelun käsikirjasta