Rajoitukset sijaishuollossa

Kehen rajoituksia voidaan kohdistaa?
Rajoitusten käytön yleiset edellytykset
Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen
Rajoituksen lapsikohtainen arviointi
Toimenpiteet sijoituspaikassa, jossa ei saa käyttää rajoitustoimenpiteitä

Tällä sivulla on kuvattu yleisesti lastensuojelulain mukaisten rajoitusten käytön edellytyksiä sekä päätöksentekoa ja kirjaamista.

Yhteydenpidon rajoittamista ja rajoitustoimenpiteitä on käsitelty yksityiskohtaisemmin omalla sivullaan.

Lastensuojelulaki 11 luku (Finlex)
Luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttaminen

Tietoa lapsille ja nuorille

Rajoitustoimenpiteet Lasten ja nuorten lastensuojeluoppaassa

Kehen rajoituksia voidaan kohdistaa?

Lastensuojelulain mukaisia rajoituksia voidaan kohdistaa ainoastaan

kiireellisesti sijoitettuun
huostaanotettuun tai
hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksellä sijoitettuun lapseen.

Toimenpiteitä ei saa käyttää, jos lapsi on sijoitettu avohuollon tukitoimena.
Sijoitus avohuollon tukitoimena
Lastensuojelulaki 61 § (Finlex)

Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan sijaishuollon laitoshoidossa, mutta yhteydenpidon rajoittamista saa käyttää muussakin sijaishuollossa, kuten perhehoidossa. Lastensuojelulaissa tarkoitettuja laitoksia ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut niihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset (perhekotiyhteisöt, perhetuki- ja perhekuntoutusyksiköt sekä perheryhmäkodit).

Lastensuojelulaki 61 § (Finlex)
Sijaishuollon muodot
Lastensuojelulaitokset

Rajoituksia koskeva päätöksenteko, muutoksenhaku ja tiedoksianto on koottu taulukkoon Rajoitukset pähkinänkuoressa.
Rajoitukset pähkinänkuoressa

Rajoitusten käytön yleiset edellytykset

Perus- ja ihmisoikeussäännösten mukaan rajoitusten käytön on perustuttava täsmällisiin, tarkkarajaisiin ja laissa määriteltyihin edellytyksiin. Rajoituksilla puututaan lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin.

Päätettäessä lapsen yhteydenpidon rajoittamisesta tai muusta rajoitustoimenpiteestä päätöksestä on käytävä selvästi ilmi muun muassa päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu. Tämä voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yhteydenpidon rajoittamista koskevassa päätöksessä on kirjattu, missä ja kuinka usein tapaamiset järjestetään. Asiakassuunnitelman kirjauksella ei voida korvata valituskelpoista rajoituspäätöstä.
Hallintolaki 44 § 1 mom 3 k (Finlex)
KHO:2020:5 21.1.2020/166 - Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja (Finlex)

Rajoituksia saadaan käyttää vain, jos

rajoitus on lapsen edun mukainen
rajoitus on oikeassa suhteessa lapsen ikään ja kehitystasoon nähden
rajoitus on lapsen hoidon ja huolenpidon tai sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen kannalta perusteltu ja sopiva
rajoituksen käyttäminen on välttämätöntä lapsen oman tai muiden henkilöiden terveyden vakavan vaarantumisen vuoksi, ruumiillisen koskemattomuuden turvaamiseksi tai merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi
- edellä mainitun estämättä yhteydenpitoa voidaan rajoittaa, jos lapsi itse vastustaa yhteydenpitoa (lisätietoa sivulla Yhteydenpidon rajoittaminen)
rajoitus on oikeassa suhteessa suojeltavaan etuun nähden
lapsen mielipide rajoituksesta on selvitetty 20 §:n mukaisesti, ellei se ole ilmeisen mahdotonta (lisätietoa sivulla Lapsen mielipiteen selvittäminen) ja
muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia.

Lastensuojelulaki 61 a § (Finlex)

EOAK/1997/2020 (oikeusasiamies.fi): Kun lasta ei voida auttaa lievemmillä keinoilla, on laitoksessa velvollisuus turvautua lastensuojelulain mukaisiin rajoitustoimenpiteisiin. Niitä käytettäessä on kuitenkin varmistettava lapsen oikeusturvan toteutuminen: päätöksenteko, lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen, kirjaaminen ja oikeussuojakeinojen selvittäminen lapselle.

Kaikkien edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti, jotta rajoitukseen voidaan ryhtyä.

Lisäksi on huomioitava että:

Lapsen hoito, kasvatus, valvonta tai huolenpito ei saa sisältää 11 luvussa tarkoitettuja rajoituksia.
Lastensuojelulaki 4 a § 2 momentti (Finlex)
Rajoitus on toteutettava turvallisesti lapsen ihmisarvoa kunnioittaen, hänen yksilöllinen tilanteensa, ikänsä, sukupuolensa ja kulttuuri- ja uskonnollinen taustansa huomioiden.
Rajoituksen aikana on huolehdittava lapsen perustarpeista ja yksilöllisistä tarpeista.
Rajoitus ei saa sisältää alistamista, kurittamista eikä muulla tavoin loukkaavaa kohtelua. Rajoitusten käytöllä ei saa aiheuttaa lapselle vahinkoa tai haittaa.
Rajoitustoimenpiteen käyttö on lopetettava heti, kun rajoittaminen ei ole enää välttämätöntä.
Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen rangaistuksena on kiellettyä.
Lastensuojelulaki 61 a § 3 momentti (Finlex)
Jos lapseen kohdistetaan samanaikaisesti tai peräkkäin useampia rajoitustoimenpiteitä, on kunkin rajoituksen kohdalla arvioitava aina rajoituksen edellytykset erikseen.
Kasvatuksellisten rajojen asettaminen ei voi missään tilanteessa rinnastua laissa säädettyihin rajoituksiin.
Lapsen perusoikeuksiin kajoavia rajoituksia voidaan tehdä vain lastensuojelulain 11 luvun säännösten nojalla.
HE 237/2018 vp, s. 48-50 ja 54 (Eduskunta)

Rajoitustoimenpiteet ja tavanomainen kasvatus

On tärkeää erottaa lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet tavanomaisista kasvatuksessa lapselle asetettavista rajoista. Tavanomainen kasvatus on myös sijaishuollossa verrattavissa yleisesti yhteiskunnassa hyväksyttyyn tavanomaiseen kasvatukseen. Sen on tuettava lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Tavanomainen kasvatus on aikaan sidottu, ja määritelmä elää lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvän tutkimustiedon myötä. Kasvatuksellisten keinojen käytössä tulee aina huomioida lapsen ikä ja kehitystaso sekä muut lapsen yksilölliset tarpeet ja olosuhteet.

Lapselle asetetut tavanomaiset kasvatukselliset rajat eivät saa johtaa käytännössä lastensuojelulain rajoitusten käyttöön ilman päätöksentekoa ja laissa säädettyjen edellytysten täyttymistä, eikä myöskään lapsen muun perusoikeuden rajoitukseen, kuten esimerkiksi oikeuteen saada perusopetusta.

Kotiintuloajat, nukkumaanmenoajat tai yhteisiin arjen toimintoihin osallistuminen muuttuvat lapsen iän, kasvun ja kehityksen mukaisesti. Myös lapsen vamma tai sairaus on huomioitava sääntöjen ja rajojen asettamisessa. Esimerkiksi lapsen aistiherkkyydet, sairauden hoito tai neurologiset haasteet saattavat vaikuttaa siihen, millaisia sääntöjä arjessa voidaan tai ei voida asettaa lapselle ja missä tilanteissa säännöistä on lapsen vammasta tai sairaudesta johtuen joustettava.

Tavanomainen kasvatus ei voi sisältää mitään, mikä ei ole yleisesti yhteiskunnassa hyväksyttävää lapsen kohtelua. Esimerkiksi teknologian kehityksen myötä lapsilla on älypuhelimia, tietokoneita ja pelikonsoleita. Kasvatukseen liittyvät säännöt eivät saa olla mielivaltaisia tai liiallisia. Tavanomaisilla kasvatuksellisilla rajoilla ei voida puuttua lapsen perusoikeuksiin, vaan kysymys on lapsen päivittäisen hoidon ja huolenpidon järjestämisestä ja kasvun ja kehityksen tukemisesta.

Lähtökohtaisesti lapsen tulee voida käyttää omistamaansa puhelinta ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Jos puhelimen käytöstä ei aiheudu haittaa lapselle, ei ole perustetta puuttua sen käyttöön.

Kasvatuksellisilla perusteilla puhelimen käyttöön voidaan puuttua silloin, kun sen käytöstä aiheutuu haittaa lapsen kasvulle ja kehitykselle. Kyse on tällöin lapsen päivittäisen hoidon ja huolenpidon järjestämisestä ja kasvun ja kehityksen tukemisesta. Koulunkäynnin tai terapian ajaksi laitteet voidaan ottaa lapselta pois, mikäli niiden käyttö vaarantaa normaalin ikätasoisen kasvua ja kehitystä tukevan päiväaikaisen toiminnan. Mikäli laitteiden käytöstä ei aiheudu haittaa lapselle, ei ole tavanomaista kasvatuksellista perustetta myöskään puuttua niiden käyttöön tai takavarikoida laitteita varmuuden vuoksi, saati rangaistuksena. Mikäli esimerkiksi puhelin otetaan pois, on kuitenkin varmistettava, että tämä ei tosiasiassa rajoita lapsen yhteydenpitoa läheisiinsä.

Esimerkiksi jos lapsi ei nuku öisin puhelimen käytön takia, puhelin voidaan ottaa yöajaksi pois unen turvaamiseksi. Haitta on aina arvioitava suhteessa kyseessä olevan yksittäisen lapsen ikään, kehitystasoon ja yksilölliseen tilanteeseen. Erillistä rajoituspäätöstä ei tarvita, ellei lapsi tai vanhempi vastusta toimenpidettä. Kasvatuksellinen toimenpide ei kuitenkaan voi olla tarkoitukseltaan, intensiteetiltään tai kestoltaan rajoitustoimenpidettä vastaava. Tilanteen jatkuessa on tarpeen keskustella sosiaalityöntekijän kanssa mahdollisesta rajoituspäätöksen tekemisen tarpeesta. Puhelimen haltuunotto ei saa tosiasiallisesti rajoittaa lapsen yhteydenpitoa, ellei siitä tehdä erillistä päätöstä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies kiinnitti tarkastuspöytäkirjassaan EOA 27.6.2019 dnro 5916/2018 lastensuojelulaitoksen huomiota lapsen puhelimen käyttöön koulussa. Sijaishuoltopaikka ei voi päättää perusopetuksen aikaisista ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimista. Päätösvalta niistä on yksin koululla. Päätös koulussa käytettävistä ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimista tehdään perusopetuslain mukaisesti. Perusopetuslaki mahdollistaa puhelimen haltuunoton sellaisissa tilanteissa, joissa oppilas häiritsee laitteella omaa tai toisen oppimista. Tällainen haltuunottoratkaisu on tehtävä yksilöllisin perustein.

Älylaitteisiin on kehitetty sovelluksia, joilla esimerkiksi vanhemmat tai muut lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat aikuiset voivat asentaa lapsen älylaitteen hallinnointia varten. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on kerännyt sivustolleen tietoa sovelluksista (MLL). Sijaishuollossa olevan lapsen kohdalla saattaa tulla kyseeseen yhteydenpidon rajoittaminen, jos hänen puhelimenkäyttöään rajataan sovelluksen avulla. Lisäksi on huomioitava, että osa sovelluksista kerää myös tietoa esimerkiksi lapsen liikkumisesta ja henkilöistä, joihin hän pitää yhteyttä. Tällöin on kyse lapsen yksityisyyden suojan loukkaamisesta. Sovellusten käyttöä ei siis suositella.

Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen

Rajoitustoimenpiteet on aina kirjattava. Kirjaamisella turvataan toimenpiteiden käytön seuranta ja valvonta.
Lastensuojelulaki 74 § 1 momentti (Finlex)

Kirjaamisella on tärkeä merkitys arvioitaessa lapsen tarvitsemaa apua ja tukea. Toistuva rajoitustoimenpiteiden käyttäminen voi olla merkki siitä, että lapsi tarvitsee enemmän tukitoimia tai hoitoa.
Päätöksenteko ja kirjaaminen

Erityisen huolenpidon aikana tehdyistä lääkärintarkastuksista ja muista erityisen huolenpidon toteuttamista koskevista toimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Lisäksi on kirjattava toimenpiteiden vaikutukset lapseen, hänen tilanteeseensa ja sijaishuollon järjestämiseen hänelle vastaisuudessa.
Lastensuojelulaki 73 § 2 momentti (Finlex)

Myös muista rajoitustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Kirjaamisen täytyy sisältää:

kuvaus rajoitustoimenpiteestä
kuvaus siitä, miten rajoitus on toteutettu
kuvaus siitä, minkälaisia muita rajoituksia on mahdollisesti käytetty samaan aikaan
toimenpiteen peruste ja kesto
tieto toimenpiteestä päättäneen, sen käytännössä toteuttaneen ja siinä läsnä olleen henkilön nimistä
tarvittaessa tieto henkilöntarkastukseen tai henkilönkatsastukseen johtaneista perustelluista syistä sekä
tarvittaessa tieto siitä erityisestä syystä, jonka vuoksi lapsen huone tai omaisuus on tarkastettu lapsen tai toisen henkilön läsnä olematta
kuvaus toimenpiteen vaikutuksesta hoito- ja kasvatussuunnitelmaan ja
lapsen kuulemisen tapa ja lapsen mielipide

Edellä mainittujen lisäksi eristämisen aikana tulee kirjata eristämistä koskeviin asiakirjoihin

eristämiseen johtanut tilanne
eristämisen toteuttamistapa
miten eristämisen jatkamisen perusteita on jatkuvasti arvioitu eristämisen aikana.

Kirjaamisen sisältö on lähetettävä tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kuukausittain.

Lastensuojelulaki 74 § (Finlex)
Lastensuojelulaki 66 § 1 momentti, 66 a § 1 momentti, 67 § 3 momentti (Finlex)

EOAK/1997/2020 (oikeusasiamies.fi): Sijoittajakunnan tulee edellyttää sijoituspaikalta, että rajoituspäätökset toimitetaan ilman aiheetonta viivästystä sosiaalityöntekijälle. Tämän kuuluu arvioida, mihin toimenpiteisiin on aiheellista ryhtyä, esim. jatkaa tai lieventää rajoituspäätöstä tai lakkauttaa sen.

Rajoituksen lapsikohtainen arviointi

Sijaishuoltopaikassa on arvioitava rajoituksen käyttöä yhdessä lapsen kanssa heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

Arvioinnissa on käytävä lapsen kanssa läpi

rajoitukseen johtanutta tilannetta
rajoituksen käytön tarvetta ja perusteita
rajoituksen toteuttamistapaa ja toimenpiteeseen osallistuneen henkilöstön toimintaa tilanteessa
rajoituksen vaikuttavuutta sekä
muutoksenhakuoikeus ja oikeussuojakeinot.

Rajoitus ja sen toteuttamistapa on käytävä läpi myös huoltajien kanssa, jollei se ole mahdotonta tai ilmeisen tarpeetonta.

Lastensuojelulaki 74 a § 1 momentti (Finlex)
Lastensuojelulaki 32 a § (Finlex)

Tavoitteena on, että aikuiset ja lapsi arvioisivat omaa toimintaansa yhdessä toisiaan kuullen. Rajoitusten läpikäyminen toimii ammatillisen kehittymisen välineenä aikuisille, tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä lisää lapsen vastuunottoa omasta käyttäytymisestään. Parhaassa tapauksessa pystytään välttämään vastaavien tilanteiden toistuminen. Rajoitusten avulla voidaan taata lapsen turvallisuus ja mahdollistaa ongelmien juurisyihin puuttuminen. Hyvää ja toivottua käyttäytymistä voidaan vahvistaa kannustamisella ja positiivisella palautteella.

On otettava huomioon, että rajoitustoimien käyttö saattaa aiheuttaa lapsessa negatiivisia tunteita. Lapsi saattaa kokea vaikutusmahdollisuutensa asiassa vähäiseksi tai kokea rajoituksen rangaistuksena, mikä vähentää emotionaalista turvallisuutta. Lapsen mahdolliset kokemukset aikaisemmista rajoitustoimista tai muista sijaishuoltopaikoista voivat myös vaikuttaa siihen, miten lapsi tilanteen kokee. Välittävän, huolta pitävän aikuisen läsnäolo vuorostaan lisää turvallisuuden tunnetta.
HE 237/2018 vp (eduskunta.fi)

Eduskunnan oikeusasiamies piti lapsen huoneen tarkastamista koskevaan päätökseen kirjattuja perusteluja niukkoina ja puutteellisina verrattuna kantelun johdosta annettuihin selvityksiin: ”Ei ole - - riittävää, että yksityiskohtaisemmat rajoitustoimenpiteen käyttämisen perusteet ilmenevät ainoastaan lapsesta tehdyistä päivittäismerkinnöistä, koska näitä merkintöjä ei yleensä anneta lapselle tai hänen huoltajalleen tiedoksi.” Myönteistä oli, että kantelijan kanssa oli seuraavana päivänä ja myöhemminkin käyty läpi tarkastusta ja siihen johtaneita olosuhteita.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies 16.3.2021 (EOAK/1914/2020 (oikeusasiamies.fi)

Tieto rajoituksesta sosiaalityöntekijälle

Tieto lapseen kohdistetuista rajoituksista sekä selvitys rajoituksen lapsikohtaisesta arvioinnista pitää toimittaa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle viipymättä.
Lastensuojelulaki 74 a § 2 momentti (Finlex)

Sosiaalityöntekijän on arvioitava lapsen kokonaistilanne, jos lapseen on kohdistettu useita, peräkkäisiä, yhtäaikaisia tai pitkäaikaisia rajoituksia.

Kokonaisarviossa sosiaalityöntekijän on arvioitava

onko lapsella sopiva ja riittävä hoito
ovatko tarjotut tukitoimet ja palvelut lapselle oikeanlaiset ja riittävät
onko lapsen sijoituspaikka sopiva, eli
- vastaavatko sijaishuoltopaikan henkilöstön määrä ja osaaminen sekä tilat lapsen tarpeita ja
- pystyykö sijaishuoltopaikka vastaamaan juuri kyseisen lapsen tarpeisiin.

Sosiaalityöntekijän on keskusteltava lapsen ja huoltajien kanssa rajoituksista ja niiden perusteista, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta tai mahdotonta.

Lastensuojelulaki 74 a § 3 momentti (Finlex)

Toimenpiteet sijoituspaikassa, jossa ei saa käyttää rajoitustoimenpiteitä

Perus- ja ihmisoikeussäännökset edellyttävät, että rajoitustoimenpiteiden käyttö perustuu täsmällisiin ja tarkkarajaisiin laissa määriteltyihin edellytyksiin. Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen merkitsee puuttumista lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin.

On tärkeää, että rajoitustoimenpiteitä koskevat säännökset tunnetaan myös niissä sijaishuoltopaikoissa, joissa niitä ei saa käyttää. Säännökset määrittävät sen, mitä ei voida pitää hyväksyttävinä hoito- ja kasvatuskeinoina. Jos lapsen hoito ja huolenpito edellyttäisi rajoitustoimenpiteiden käyttämistä, eikä sijoituspaikalla ole lain mukaan oikeutta niitä käyttää, on harkittava onko sijaishuoltopaikka oikea.

Jos sijoituspaikalla ei ole lain mukaan oikeutta rajoitustoimenpiteiden käyttämiseen, ei voida toimia siten, että toimenpiteitä tosiasiassa käytetään, mutta jätetään kirjaamatta ja asianmukaiset päätökset tekemättä.

Yksittäisessä tilanteessa on aina toimittava siten, etteivät lapsen henki, terveys tai turvallisuus vaarannu. Valvonta on järjestettävä siten, ettei lapsi pääse vahingoittamaan itseään tai muita. Esimerkiksi vahingollisten esineiden pois ottaminen hyvin pieniltä lapsilta on normaalia turvallisuuden varmistamista, mikä ei tietenkään edellytä erillisen päätöksen tekemistä.

Kriisitilanteista on ilmoitettava välittömästi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle (tarvittaessa sosiaalipäivystyksen kautta). Sosiaalityöntekijä arvioi tarvittavat jatkotoimet selvittäen kokonaistilanteen ja arvioiden, mikä on lapsen etu. Tilanteesta riippuen kyseeseen voi tulla esimerkiksi keskustelu lapsen kanssa, neuvottelu lapsen asioissa, kiireellinen sijoitus tai viimesijaisesti sijaishuoltopaikan muuttaminen.

Ennen sijaishuoltopaikan vaihtamista on pohdittava esimerkiksi:

saako perhehoitaja riittävästi tukea?
saako lapsi tarvitsemansa tuen ja palvelut?
onko lapsella erityisen tuen tarvetta?

Jos lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti, saattaa tulla kyseeseen rikoslaissa säädetty hätävarjelu. Sen mukaan aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana. Arvioinnissa otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Hätävarjelua voidaan käyttää myös toisen henkilön suojaamiseen, esimerkiksi suojattaessa lasta toisen lapsen hyökkäykseltä. Tilanteet arvioidaan oikeuskäytännössä aina yksittäistapauksellisesti ja kyseessä on aivan viimesijainen keino. Kasvatukselliset keinot ovat aina ensisijaisia.
Rikoslaki 4 luku 4 § (hätävarjelu; Finlex)