Sijaishuoltopaikan muuttaminen

Kun lapsi on otettu huostaan ja sijoitettu sijaishuoltoon, hyvinvointialueella on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta.
Lastensuojelulaki 45 § (Finlex)

Pysyvyyden ja jatkuvuuden turvaaminen ovat lähtökohtia sijaishuoltoa järjestettäessä. Lapsen sijoituspaikkaa voidaan kuitenkin joutua muuttamaan, jos sijaishuoltopaikan olosuhteet eivät enää ole lapsen edun mukaisia. Lapsen tarpeet tai sijaishuoltopaikan olosuhteet voivat muuttua sijoituksen aikana niin, ettei sijoituspaikka enää vastaakaan hänen tarpeisiinsa.

Kun sijaishuoltopaikkaa muutetaan, täytyy työskentelyn olla hallittua. Jokaisen asiaan osallisen täytyy saada riittävästi tukea ja mahdollisuus käsitellä asiaa. 

Sijaishuoltopaikan muuttamisesta on tehtävä päätös. Jos päätöksen täytäntöönpanoa ei voida lapsen terveyttä tai kehitystä vaarantamatta siirtää päätöksen lainvoimaiseksi tuloon saakka, voidaan päätöksessä määrätä se heti täytäntöönpantavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Lastensuojelulaki 91 § 1 mom

Päätös sijaishuoltopaikan muuttamisesta

Kun lapsi on otettu huostaan ja sijoitettu sijaishuoltoon

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee sijaishuoltopaikan muuttamista koskevan asian, jonka jälkeen sosiaalihuollon johtava viranhaltija tekee päätöksen sijaishuoltopaikan muuttamisesta.

Näin toimitaan riippumatta siitä, onko huostaanottopäätöksen tehnyt viranhaltija vai hallinto-oikeus. Hyvinvointialue voi tehdä päätöksen, vaikka asianosaiset vastustaisivat sijaishuoltopaikan muuttamista. Ilman päätöstä lasta ei voida siirtää uuteen sijaishuoltopaikkaan.

Lastensuojelulaki 43 § 3 momentti (Finlex

Päätöksessä täytyy tuoda esiin perusteet sijaishuoltopaikan muuttamiselle. Lisäksi päätökseen on kirjattava selvitys siitä, miksi nykyinen sijaishuoltopaikka ei ole lapsen edun mukainen ja miksi uusi sijaishuoltopaikka on arvioitu sopivammaksi lapselle. 

Päätöstä tehtäessä täytyy arvioida ja ottaa huomioon:

  • huostaanoton perusteet
  • lapsen tarpeet
  • lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitäminen ja
  • hoidon jatkuvuuden turvaaminen.

Lisäksi on mahdollisuuksien mukaan huomioitava lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta.

Lapsen läheisverkosto täytyy kartoittaa.

Lastensuojelulaki 50 § (Finlex)
Sijaishuoltopaikan valinta

Ennen päätöstä sijaishuoltopaikan muuttamisesta täytyy:

  • kuulla 12 vuotta täyttänyttä lasta
  • selvittää 12 vuotta nuoremman lapsen mielipide ja
  • kuulla lapsen huoltajaa, lapsen vanhempia ja sitä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut (esim. perhehoitaja).

Kuuleminen täytyy suorittaa siten kuin hallintolaissa säädetään eli samalla tavalla kuin ennen huostaanottopäätöstä. Myös kuulematta jättämisen perusteet ovat samat.
Lastensuojelulaki 20 - 21 § (Finlex)
Lastensuojelulaki 42 § (Finlex)
Asianosaisten kuuleminen
Lapsen mielipiteen selvittäminen
Lapsen osallisuus - Lapset asianosaisina

Kaikki ne henkilöt, joita täytyy kuulla, ovat sijaishuollon muuttamispäätöksessä asiaan osallisia. Heille täytyy antaa päätös todisteellisesti tiedoksi. 
Hallintolaki 60 § (Finlex)

Kun huostaanottohakemus on vireillä hallinto-oikeudessa

Kun lapsen sijaishuoltopaikkaa muutetaan hallinto-oikeusprosessin aikana, on päätöksestä välittömästi ilmoitettava hallinto-oikeudelle. Jos lapsi on tarkoitus sijoittaa huostaanotettuna uuteen sijaishuoltopaikkaan, on huostaanottohakemusta muutettava vastaavasti. Hakemuksen muutoksen liitteenä on toimitettava sijaishuoltopaikan muuttamista koskeva päätös. Perusteet sille, miksi kyseessä oleva sijaishuoltopaikka on valittu, on ilmettävä hakemuksen muutoksesta tai sijaishuoltopaikan muuttamista koskevasta päätöksestä.
Lastensuojelulaki 25 d §

Kun lapsi on sijoitettu kiireellisesti ennen huostaanottohakemuksen tekemistä

Jos lapsi on sijoitettu kiireellisesti ennen huostaanottohakemuksen tekemistä, päätös kiireellisestä sijoituksesta on voimassa siihen saakka, kunnes hallinto-oikeus antaa asiassa väliaikaisen määräyksen tai lopullisen päätöksen.

Lapsen sijaishuoltopaikkaa voidaan muuttaa viranhaltijan tekemällä päätöksellä ennen hallinto-oikeuden lopullista päätöstä tai mahdollista väliaikaista määräystä. Päätöksen tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian. 

Hyvinvointialueen täytyy ilmoittaa tekemästään päätöksestä hallinto-oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle, jos lapsen huostaanottoa tai sijaishuoltoa koskeva asia on vireillä hallintotuomioistuimessa. Sama ilmoitusvelvollisuus koskee myös tilannetta, jossa hyvinvointialue tekee päätöksen lapsen kiireellisestä sijoituksesta.
Lastensuojelulaki 25 d § 2 momentti (Finlex)

Viranhaltija ei kuitenkaan voi tehdä päätöstä sijaishuoltopaikan muuttamisesta, jos hallinto-oikeus on antanut lapsen olinpaikasta väliaikaisen määräyksen huostaanottoasian käsittelyn ajaksi. Tällöin päätösvalta lapsen olinpaikasta on hallinto-oikeudella huostaanottoasian käsittelyn ajan.

Kiireellisen sijoituksen aikana

Sosiaalihuollon johtava viranhaltija päättää lapsen sijaishuoltopaikan muuttamisesta kiireellisen sijoituksen aikana. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee asian.
Lastensuojelulaki 43 § 3 momentti (Finlex)
Kiireellinen sijoitus

Muutoksenhaku

Asiaan osalliset voivat hakea muutosta sijaishuoltopaikan muuttamista koskevaan päätökseen. Muutosta haetaan hallinto-oikeudelta 30 vuorokauden aikana päätöksen tiedoksisaannista.

Muutoksenhakuoikeus on

  • 12 vuotta täyttäneellä lapsella 
  • lapsen vanhemmalla ja huoltajalla sekä
  • henkilöllä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.

Päätökset lastensuojelussa ja muutoksenhaku

Jatkuvuuden turvaaminen sijoituksissa

Lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus tehdä yhteistyötä lapsen, vanhemman, huoltajansa ja sijaishuoltopaikan edustajan kanssa.
Lastensuojelulaki 52 § (Finlex)

Sijaishuollon eri vaiheissa tarvitaan aktiivista työskentelyä, jotta voidaan tukea lapselle tärkeitä ja hänen etunsa mukaisia läheisiä ihmissuhteita. Työskentelyn avulla voidaan ehkäistä sijoitusten ennenaikaisia katkeamisia ja siten luoda lapsen elämään jatkuvuutta ja pysyvyyttä.

Lapsen selviytymistä, identiteetin kehitystä ja vahvistumista auttaa, jos lapsella on pysyvä suhde turvalliseen ja tasapainoiseen aikuiseen. Lapsen toistuvat sijoitukset eri paikkoihin vahingoittavat vakavasti hänen kehitystään sekä luovat juurettomuutta ja turvattomuutta. Niitä tuleekin mahdollisuuksien mukaan välttää.

Jos lapsen kohdalla joudutaan useasti tai lyhyellä aikavälillä turvautumaan sijoituspaikan muutoksiin, täytyy kierteen katkaisemiseksi käyttää tukena esimerkiksi tarvittavaa moniammatillista asiantuntemusta. Lapsen läheisverkoston voimavarat täytyy myös mahdollisuuksien mukaan selvittää ja kanavoida lapsen edun mukaisesti käyttöön. Lapsen läheissuhteita täytyy pyrkiä vahvistamaan ammattilaisten tuella.

Lapsen siirtäminen sijoituspaikasta toiseen esimerkiksi taloudellisista syistä ei saa tulla kysymykseen. Lapsen sijaishuoltopaikan valintaan täytyy kiinnittää erityistä huomiota niin, että hänet sijoitetaan tarpeitaan vastaavaan sijoituspaikkaan ja että hänen yksilölliset tarpeensa tulevat huomioiduksi.

Lastensuojelulaki 51 § (Finlex)
Sijaishuoltopaikan valinta

Yhtenä syynä sijoitusten purkautumisiin on todettu olevan perhehoitajan väsymys ja uupuminen, mikä saattaa aiheutua monista eri tekijöistä samanaikaisesti. Jos uupuminen havaitaan liian myöhään, ei perhehoitajille annettava tuki enää välttämättä ole riittävää tilanteen korjaamiseksi. 

Hyvinvointialueen on huolehdittava, että perhehoitajilla on riittävät valmiudet toimia osana lastensuojelua. Hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää perhehoitajille tarvittavaa tukea ja nimetä perhehoidon jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. 
Perhehoitolaki 15 § (Finlex)
Perhehoitajan asema

Sijaishuollon toteutumista ja laatua valvovat sijoittavan hyvinvointialueen ja sijoitushyvinvointialueen sosiaalityöntekijät ja aluehallintovirastot. Sijoittaneen hyvinvointialueen tehtävänä on valvoa, että perhe- tai laitoshoitoon sijoitettu lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Valvonnan lisäksi sijoittavalla hyvinvointialueella on erityinen velvollisuus tukea sijaishuoltopaikkaa lapsen hoidossa.
Sijaishuollon valvonta

Kirjallisuutta

  • Räty, Tapio (2019): Lastensuojelulaki. Käytäntö ja soveltaminen. Edita. Helsinki.
  • Saastamoinen, Kati (2008): Lapsen asema sijaishuollossa. Käsikirja arjen toimintaan. Edita; Helsinki.
  • Taskinen, Sirpa (toim.) (2007): Lastensuojelulaki 2007. Soveltamisopas. Stakes oppaita 65. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.

Päivitetty: