Asiakasmaksut
Huom! Tämä on luonnosteksti uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaisesta palvelusta!
Vammaispalvelujen käsikirjassa julkaistaan uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukaisia tekstejä luonnoksina ennen lain voimaantuloa. Luonnosten sisältö on tarkistettu mutta tekstiin tehdään toimituksellisia muutoksia. Lisäksi kaikki linkit eivät välttämättä ole toiminnassa. Ennen uuden vammaispalvelulain voimaantuloa tekstit siirretään Tuki ja palvelut -osioon Vammaispalvelujen käsikirjassa.
Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.1.2025. Lue lisää Uusi vammaispalvelulaki -pääsivulta.
Uusi vammaispalvelulaki
Vammaiset henkilöt maksavat yleisistä sosiaali-, terveydenhuollon sekä sairaanhoidon palveluista kuten muutkin palvelujen käyttäjät. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat sen sijaan erityispalveluja, joita kaikki kansalaiset eivät tarvitse. Vammaispalvelulaissa tarkoitetuilla palveluilla tuetaan vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja osallistumista yhteiskunnassa, minkä vuoksi nämä palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia.
Asiakasmaksujen perusperiaatteet
Sosiaalihuollon asiakasmaksut perustuvat lakiin ja asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (asiakasmaksulaki ja -asetus).
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan.
Asiakasmaksulaki 1 § (Finlex)
Palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Jos hyvinvointialue järjestää palveluja ostopalveluna, palvelun käyttäjältä on perittävä samat maksut ja korvaukset kuin hyvinvointialueen itse järjestämistä vastaavista palveluista. Jos palvelu on säädetty maksuttomaksi palveluksi ja järjestetään palvelusetelillä, käyttäjältä ei saa periä asiakasmaksua eikä omavastuuosuutta.
Asiakasmaksulaki 2 § (Finlex)
Asiakasmaksulaki 12 § (Finlex)
Palvelusetelilaki 7 § (Finlex)
Maksun periminen ja päätös maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta
Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle maksua koskeva lasku. Laskussa on muiden laskutustietojen ohella oltava tieto muun muassa siitä, mistä palvelusta maksu peritään, maksun suuruus ja peruste, kenen tuottamasta palvelusta maksu peritään sekä yhteystiedot lisätietojen antajalle. Laskulla on oltava myös tieto siitä, kerryttääkö perittävä maksu maksukattoa. Jos maksu kerryttää maksukattoa, laskussa on oltava tieto siitä, että asiakkaan on seurattava itse maksukattonsa ylittymistä. Tasasuuruisia maksuja koskeviin laskuihin tulee lisäksi liittää oikaisuvaatimusohje. Oikaisuvaatimusohje voi olla laskun liitteenä tai se voidaan laatia myös suoraan laskulle.
Maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta on annettava asiakkaalle päätös. Päätöksessä on oltava tieto muun muassa siitä, mitä palvelua päätös koskee, maksun suuruus ja peruste sekä lisätietojen antajan yhteystiedot. Perusteella tarkoitetaan laskelmaa, jonka perusteella maksu on määrätty. Päätökseen on lisäksi liitettävä oikaisuvaatimusohje.
Asiakasmaksulaki 2 a § (Finlex)
Asiakasmaksulaki 2 b § (Finlex)
Muutoksenhaku
Asiakasmaksuihin saa vaatia oikaisua. Tasasuuruisen maksun kohdalla oikaisua saa vaatia laskuun ja maksukyvyn mukaan määräytyvän asiakasmaksun kohdalla oikaisua saa vaatia maksua koskevaan päätökseen. Maksukyvyn mukaan määräytyvän asiakasmaksun osalta oikaisua ei siis saa vaatia enää laskuun.
Oikaisuvaatimus tehdään hyvinvointialueelle. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.
Muutoksenhaku, muistutus ja kantelu
Maksun perimättä jättäminen tai alentaminen
Sosiaalihuollon palveluista määrättyä maksua ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrättyä maksua tulee alentaa tai jättää maksu kokonaan perimättä, jos maksun periminen vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Velvoittavuus koskee kaikkia sosiaalipalvelujen maksuja, sekä tulosidonnaisia että tasasuuruisia maksuja ja myös kuljetuspalveluiden omavastuuosuuksia. Terveyspalvelujen osalta maksujen perimättä jättäminen tai alentaminen koskee tulosidonnaisia terveydenhuollon maksuja (pitkäaikainen laitoshoito, jatkuva ja säännöllinen kotisairaanhoito). Hyvinvointialue voi tehdä päätöksen huojentaa myös muita maksuja kuin laissa on velvoittavasti edellytetty, esimerkiksi kaikkia tasasuuruisia terveyspalvelujen maksuja tai osaa näistä.
Asiakasmaksut eivät saa olla esteenä palveluiden saamiselle. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Huojentamisen ensisijaisuus ei estä toimeentulotuen myöntämistä asiakasmaksuun, myöskään esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakasmaksun alentamista ja perimättä jättämistä koskevan asian käsittely on kesken. Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että maksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskeva päätös tehdään ilman aiheetonta viivytystä, ja että asiakas saa asiassa perustellun päätöksen, johon on liitetty oikaisuvaatimusohje.
Hyvinvointialueen tulee antaa asiakkaalle tieto maksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevasta sääntelystä. Tieto on annettava asiakkaalle selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla ennen ensimmäistä palvelutapahtumaa, sen yhteydessä tai viimeistään maksua perittäessä. Lähtökohtaisesti asiakkaan tulee saada tieto ennen maksun perimistä. Asiakkaan tulee myös saada tieto tahosta, jolta asiakas voi pyytää lisätietoja asiasta.
Asiakasmaksulaki 11 § (Finlex)
Maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa myös takautuvasti. Usein on käytännössä edellytetty, että vammainen henkilö esittää perustellun syyn sille, miksi hän ei ole hakenut maksun alennusta aiemmin. Tällaisia perusteltuja syitä voivat olla vammaisen henkilön kohdalla esimerkiksi
- henkilön terveydentila tai sen muutokset
- psyykkiset tai muut sosiaaliset syyt
- tietämättömyys mahdollisuudesta hakea maksualennusta.
Vammaispalvelulain mukaiset maksuttomat palvelut
Vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin sisältyvä apu ja tuki on maksutonta seuraavissa palveluissa:
- valmennus
- henkilökohtainen apu
- erityinen osallisuuden tuki
- tuettu päätöksenteko
- vaativa moniammatillinen tuki
- asumisen tuki
- kotona järjestettävä lapsen asumisen tuki
- esteettömän asumisen tuki
- lyhytaikainen huolenpito
- päivätoiminta
- kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminta
- liikkumisen tuki
- 34 §:ssä mainitut muut palvelut ja tukitoimet.
Lisäksi maksuttomia ovat:
- lyhytaikaisena huolenpitona järjestettävään aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvä ylläpito
- päivätoiminnan ja kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnan matkat
- asumisen tukeen ja kotona järjestettävään lapsen asumisen tukeen sisältyvät palvelut, jotka erillisinä palveluina järjestettyinä saattaisivat olla maksullisia (esim. asumisen tukeen sisältyvä kotihoito tai kotisairaanhoito
Poikkeuksena asumisen tuesta ja henkilökohtaisesta avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaispalvelulain nojalla.
Lisätietoa Vakuutuskorvaukset-sivulta.
Vakuutuskorvaukset (linkki julkaistaan myöhemmin)
Vammaispalvelulain mukaiset palvelut, joista voidaan periä ylläpitomaksu
Ylläpidosta voidaan periä kohtuullinen maksu seuraavissa vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa:
- valmennus
- vaativa moniammatillinen tuki
- asumisen tuki
- lyhytaikainen huolenpito
- päivätoiminta
- 34 §:ssä mainitut muut palvelut ja tukitoimet.
Ylläpidosta voidaan periä myös maksu vammaispalvelulain 27 §:n mukaisesta kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnasta, vaikka palvelua ei ole mainittu asiakasmaksulain 7 e §:ssä. Pääsääntönä on, että sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, ellei palvelua ole säädetty maksuttomaksi (asiakasmaksulaki 1 §). Kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnan ylläpitoa ei ole säädetty maksuttomiksi, joten siitä voi periä maksun. Perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen (asiakasmaksulaki 2 §).
Kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaan sisältyvä apu ja tuki sekä matkat työtoimintaan ovat puolestaan maksuttomia (asiakasmaksulaki 4 §).
Ylläpidosta voit lukea lisää Asumisen tuen asiakasmaksut -sivulta.
Asumisen tuen asiakasmaksut
Vammaispalvelulain mukaiset palvelut, joista voidaan periä asiakasmaksu
Asiakasmaksu voidaan periä seuraavissa vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa:
- kuljetuspalveluna järjestetty liikkumisen tuki
- kodin ulkopuolella järjestetty lapsen asumisen tuki
Asiakasmaksulaki 7 f §
Asiakasmaksulaki 7 d §
Lisätietoa kuljetuspalvelun ja muiden liikkumisen tuen palvelujen asiakasmaksusta Liikkumisen tuen asiakasmaksut -sivulta.
Liikkumisen tuen asiakasmaksut -linkki julkaistaan myöhemmin.
Kodin ulkopuolella järjestetyn lapsen asumisen tuen maksuista lisätietoa Asumisen asiakasmaksut -sivulta.
Asumisen tuen asiakasmaksut
Vanhan sosiaalihuoltolain mukaisten vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevan toiminnan ja vammaisten henkilöiden työtoiminnan maksuttomuus
Vanhan sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d ja 27 e §:ssä tarkoitetut vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta ovat maksuttomia sosiaalipalveluja kuljetusta ja aterioita lukuun ottamatta.
Hengityslaitteen varassa elävän henkilön hoidon maksuttomuus
Terveydenhuollon palveluista maksuttomia ovat hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle annettava hoito, ylläpito terveydenhuollon laitoshoidon aikana sekä hoitoon liittyvät kuljetukset.
Asiakasmaksulaki 5 §
Tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 52/2022 vp) mukaan sitä, että hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden kaikki terveydenhuollon palvelut ja niihin liittyvät kuljetukset ovat maksuttomia.
Asiakasmaksulain säännökset koskevat hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Eli hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden terveydenhuollon maksuttomuussäännökset koskevat hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja. Tällä tarkoitetaan myös esimerkiksi hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvaa kuntoutusta. Asiakasmaksulaki ei koske esimerkiksi Kelan järjestämää kuntoutusta.
Koska henkilö ei ole enää kotona asuessaan laitoshoidossa, hän ei voi saada sairaalahoitoon kuuluvia maksuttomia lääkkeitä sairaalasta, vaan lääkkeet tulee hankkia itse reseptillä.
Vuosiomavastuu eli lääkekatto (Kela)
Terveydenhuollon laitoshoitoon sisältyvät tarvittavat lääkkeet.
Lääkinnällisen kuntoutuksen maksuttomuus
Maksuttomia terveyspalveluja ovat mm. terveydenhuoltolain 29 §:ssä tarkoitettuun lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluva
- neuvonta
- kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittävä tutkimus
- sopeutumisvalmennus
- kuntoutusohjaus.
Maksuttomia ovat myös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet sekä niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto, ellei niitä korvata muun lain nojalla.
Asiakasmaksulaki 5 § (Finlex)
Kelan järjestämästä maksuttomasta vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta voit lukea lisää Kelan sivuilta.
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus (Kela)
