Tuettu päätöksenteko

Tämän sivun sisältö

• Oikeus tuettuun päätöksentekoon erillisenä palveluna
• Tuetun päätöksenteon sisältö 
• Tuetun päätöksenteon toteuttaminen

Tuettu päätöksenteko kuuluu hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa, että vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada tuettua päätöksentekoa, jos vammaispalvelulaissa määritellyt edellytykset palvelun saamiseksi täyttyvät. Hyvinvointialueen on tällöin järjestettävä palvelu määrärahoista riippumatta.

Oikeus tuettuun päätöksentekoon erillisenä palveluna

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada erillisenä palveluna toteutettavaa tuettua päätöksentekoa, jos hän tarvitsee tukea voidakseen tehdä omaa elämäänsä koskevia merkittäviä päätöksiä. Merkittävillä päätöksillä ei tarkoiteta jokapäiväiseen elämään kuuluvia päätöksiä. Vammaisen henkilön oma näkemys tulee ottaa huomioon päätöksen merkittävyyttä arvioitaessa. 

Muissa kuin merkittävissä päätöksentekotilanteissa vammaisen henkilön päätöksentekoa tuetaan hänen yksilöllisen tarpeensa mukaan osana vammaispalvelulain perusteella järjestettäviä palveluita silloin, kun se soveltuu palvelun luonteeseen.

Vammaispalvelulaki 14 § (Finlex)

Tuettua päätöksentekoa on oikeus saada erillisenä palveluna vain silloin, kun kyseessä on vammaisen henkilön elämässä merkittävä päätös. Tilanteita, joihin saattaisi liittyä merkittävää päätöksentekoa, voivat olla esimerkiksi: 

• oma tai läheisen vakava sairastuminen, 
• elämän suuret taitekohdat, kuten koulun alkaminen, opiskelu- tai työpaikan valinta, 
• suuret muutokset perheessä taikka 
• muutto pois lapsuudenkodista tai toiselle paikkakunnalle. 

Tilanne saattaa muodostua päätöksenteon kannalta merkittäväksi myös silloin, jos kyseessä on eturistiriitatilanne vammaisen henkilön läheisten tai hänen kanssaan työskentelevien henkilöiden kanssa. Vammaisella henkilöllä saattaa olla myös tarve itsenäistyä suhteessaan läheisiin henkilöihin. Tällaisetkin tilanteet saattavat muodostua päätöksenteon kannalta merkittäviksi vammaisen henkilön elämässä. 

Päätöksen merkittävyyttä tulee arvioida kyseessä olevan tilanteen mukaan ja lisäksi vammaisen henkilön näkökulmasta yhdessä vammaisen henkilön kanssa.

Päätöksenteon tukeminen osana palveluita

Pieniin, arkisiin päätöksiin ei ole oikeutta saada erillistä tuetun päätöksenteon palvelua. Sen sijaan eri palveluissa työskentelevien on toimittava siten, että henkilö saa tukea arjen valintatilanteissa. Kyse on tällöin toimintatavasta. Esimerkkejä näistä palveluista ovat asumisen tuki, päivä- ja työtoiminta, lyhytaikainen huolenpito sekä henkilökohtainen apu. Päätöksenteon tukeminen osana palveluita on tärkeä osa hyvää vuorovaikutusta ja laadukasta palvelua, joka osaltaan edistää vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutumista arjessa. Siihen on siksi varattava riittävästi aikaa. 
Päätöksenteon tukeminen (Verneri.net)

Yhteisön luontainen tuki

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean 12 artiklasta antama yleiskommentti korostaa sosiaalisten verkostojen ja luontaisesti esiintyvän yhteisön tuen (kuten ystävien, perheiden ja koulujen tuen) keskeistä asemaa tuetussa päätöksenteossa. Yleiskommentissa todetaan, että tällainen lähestymistapa on yhdenmukainen yleissopimuksessa painotetun vammaisten henkilöiden täysimääräisen osallisuuden ja yhteisöön osallistumisen kanssa. Tämä luontainen tuki soveltuu erityisesti arjen pieniin päätöksentekotilanteisiin.

Tuetun päätöksenteon sisältö

Tuetun päätöksenteon tarkoituksena on tukea vammaista henkilöä päätöksenteossa siten, että hän voi tehdä ja toteuttaa itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Päätöksenteko on yleensä prosessi. Siksi tuettua päätöksentekoa tulee saada tarvittaessa koko päätöksentekoprosessin ajan.

Tuettu päätöksenteko sisältää päätöksentekoprosessissa tarvittavan tuen: 

• tiedon hankkimisessa,
• asioiden ymmärtämisessä, 
• päätös- tai toimintavaihtoehtojen ja niiden vaikutusten arvioimisessa,
• oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa, 
• päätösten tekemisessä ja toteuttamisessa sekä
• muissa vastaavissa toiminnoissa. 

Tuettuun päätöksentekoon ei kuulu asioista päättäminen vammaisen henkilön puolesta. Tämä on olennainen tuettuun päätöksentekoon liittyvä periaate. Toinen olennainen periaate on, että tukihenkilö ei saa ottaa kantaa tai vaikuttaa asioihin, joista päättämiseen hän antaa tukea vammaiselle henkilölle. Tuetussa päätöksenteossa päätöksen tekee aina vammainen henkilö itse. Tuettuun päätöksentekoon kuuluu vammaisen henkilön oikeus tehdä myös objektiivisesti katsottuna huonoja päätöksiä.

Vammaispalvelulaki 14 § (Finlex)

Vammainen henkilö saattaa lisäksi tarvita päätöksentekoprosessissa myös tukea tunteidensa käsittelemiseen ja ilmaisemiseen. Tämän tuen antaminen on tärkeää, koska tunteet ohjaavat osaltaan ihmisen päätöksentekoa. Lisäksi tuki tunteiden käsittelemiseen auttaa myös ennalta ehkäisemään mahdollisia haastavia tilanteita. Kyseessä ei ole erityistä ammatillista osaamista edellyttävä tuki tunteiden käsittelemiseen, vaan mahdollisuus keskustella siitä, minkälaisia tunteita erilaiset ratkaisuvaihtoehdot tai tilanteet herättävät.

Jos vammainen henkilö on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka eivät muuten tule asianmukaisesti hoidettua, hänelle on haettava holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettu edunvalvoja.
Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä (Digi- ja väestötietovirasto)
Edunvalvonta

Tuetun päätöksenteon toteuttaminen

Tuetun päätöksenteon tarve on arvioitava yhdessä vammaisen henkilön ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa sekä kirjattava asiakassuunnitelmaan. Erillisenä palveluna annettavasta tuetusta päätöksenteosta tehdään päätös. Erillistä päätöstä ei tehdä, jos kyse on päätöksenteon tukemisesta osana palveluita, jolloin kyse on toimintatavasta. 

Erillisenä palveluna toteutettavan tuetun päätöksenteon sisältö, määrä ja toteutustapa on kirjattava päätökseen. Tällöin tulee ottaa huomioon vammaisen henkilön asiakassuunnitelmaan kirjatut yksilölliset tarpeet ja oma näkemys tarvittavasta tuesta. 

Vammaispalvelulaki 15 § (Finlex)

Tuetun päätöksenteon määrä

Päätöksenteko elämän merkittävissä tilanteissa on yleensä aikaa vievä prosessi ja vammainen henkilö saattaa tarvita tukea prosessin eri vaiheissa. Ennen kuin henkilö voi muodostaa käsityksensä asiasta ja on valmis tekemään päätöksen, hänen pitää saada tietoa asiasisällöistä ja erilaisista toimintavaihtoehdoista sekä niiden seurauksista. Sen takia tuettua päätöksentekoa on annettava tarvittaessa joustavasti koko päätöksentekoprosessin ajan. Tarvittavan tuetun päätöksenteon määrään vaikuttaa erityisesti se elämäntilanne, johon tuettua päätöksentekoa haetaan. Mitä isommasta muutoksesta on kyse, sitä pidempi päätöksentekoprosessi yleensä on ja sitä enemmän vammainen henkilö myös tarvitsee tukea. 

Vammaisen henkilön kommunikointikeino vaikuttaa yleensä myös tuen määrään. Vaihtoehtoisten kommunikointikeinojen tai tulkin käyttö on usein hitaampaa ja vuorovaikutustilanteet vaativat siksi enemmän aikaa. Koska tarvittavaa tuetun päätöksenteon tarkkaa määrää saattaa olla vaikea arvioida prosessin alkuvaiheessa, olisi hyvä, että määrästä voisi päättää joustavasti. 

Tukihenkilön valinta

Tuetun päätöksenteon tarkoituksena on vahvistaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta sekä mahdollisuuksia tehdä ja toteuttaa elämässään omia valintoja. Tämän tulee näkyä myös palvelua koskevassa päätöksentekoprosessissa esimerkiksi sitä kautta, että vammainen henkilö pääsee osallistumaan tukihenkilön valintaan. Luottamus tuettavan henkilön ja päätöksenteon tukea antavan henkilön eli tukihenkilön välillä on erittäin tärkeää, koska päätökset koskevat vammaisen henkilön omaa elämää. Jo tukihenkilön valinnassa voi tarvittaessa hyödyntää tuetun päätöksenteon keinoja, samoin kuin koko asiakasprosessissa.

Tukihenkilöltä ei edellytetä tiettyä koulutusta, vaan vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet määrittävät tukihenkilöltä vaadittavan osaamisen. Asiakkaan palvelukokonaisuudesta vastaavan sosiaalihuollon ammattihenkilön on kuitenkin varmistettava, että tukihenkilö ymmärtää tuetun päätöksenteon tarkoituksen, hänellä on vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävä osaaminen ja että hän on riippumaton suhteessa päätöksenteon kohteena olevaan asiaan. 

Vammaispalvelulaki 15 § (Finlex)

Lähteet

Vammaispalvelulaki 675/2023 (Finlex)
Hallituksen esitys HE 191/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (Eduskunta)
Valiokunnan mietintö STVM 52/2022 vp (Eduskunta)