Puheeksiotto ja mini-interventio

Puheeksiotto ja mini-interventio on yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä ja vähentää päihteiden käytön tai ongelmallisen rahapelaamisen haittoja. Parhaimmillaan puheeksiotto ja mini-interventio tarjoavat työntekijälle ja asiakkaalle mahdollisuuden pysähtyä rauhassa asiakkaan yksilöllisen tilanteen äärelle ja keskustella hänelle sopivimmista tukimuodoista.

Monet riskit ja haitat ovat ehkäistävissä, vaikka päihteiden käyttö tai rahapelaaminen jatkuisikin. Tämä vaatii kuitenkin aina ihmiseltä itseltään vähintään jonkinasteista käyttäytymisen ja toimintatapojen muutosta, eikä toki päde esimerkiksi raskauden aikana, jolloin tulee välttää kaikkia päihteitä. Tupakka- ja nikotiinituotteiden kohdalla tehokasta haittojen ehkäisyä on vain käytön lopettaminen, sillä vähäiseenkin säännölliseen käyttöön liittyy terveyshaittoja.

Jotta ongelmat ja haitat havaitaan ja tunnistetaan riittävän varhain, puheeksioton tulee olla systemaattista sekä luonteva osa erilaisia palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja. Kysymisellä ja keskustelemisella on ennaltaehkäisevä vaikutus myös silloin, vaikka riski- tai ongelmakäyttöä tai -pelaamista ei olisikaan.

• Ehkäisevä päihdetyö sosiaali- ja terveyspalveluissa
• Katso erilaisia malleja ja sovelluksia Innokylästä

Mitä mini-interventio on käytännössä?

Puheeksiotto ja mini-interventio on esimerkki menetelmästä, joka yhdistää ehkäisevän, terveyttä ja hyvinvointia edistävän sekä hoidollisen työotteen. Puheeksioton ja mini-intervention tavoitteena on

• luoda toivoa ja uskoa ihmisen omiin voimavaroihin ja vaikutusmahdollisuuksiin
• vahvistaa pystyvyydentunnetta elämäntapamuutoksessa ja
• selvittää tarve intensiivisemmälle tuelle.

Ammattilaiselle ja asiakkaalle voi olla huojentavaa tietää, ettei asiakkaan tai tämän läheisten tilannetta tarvitse ratkaista heti ensimmäisessä tapaamisessa. Ammattilaisen tehtävä on antaa mahdollisuus ja välineitä muutoksen tekemiseen. Asiakas ottaa vastuuta omasta toiminnastaan tavalla, johon sillä hetkellä pystyy. Lähestymistapa on hyvä suhteuttaa ja räätälöidä asiakkaan tilannetta vastaavaksi.

Mini-interventioon käytetty aika ja asioista keskustelu riippuvat asiakkaan ongelmasta ja toimintakyvystä. On eri asia keskustella nuoren kanssa kannabiksesta kuin iäkkään kanssa lääkkeiden reseptinvastaisesta käytöstä tai rahapelaamisesta. Aika voi olla hyvin lyhytkin, ellei tilanne edellytä syvempää käsittelyä. Yleensä mini-interventioon käytetään kuitenkin keskimäärin noin 15 minuuttia kerrallaan. Kertakin voi riittää, mutta yleensä tarvitaan vähintään yksi seurantakeskustelu. Kaikissa tapauksissa on hyvä tarjota asiakkaalle lisätietoa mukaan otettavassa muodossa: esimerkiksi esite, jossa on myös verkkosivujen osoite.

Mini-interventio toteutetaan yleensä motivoivan haastattelun menetelmällä:

• Tue ja vahvista muutospuhetta: "Millaisia unelmia sinulla on?"
• Tee avoimia kysymyksiä: "Mitä sinä ajattelet alkoholin käytöstäsi?"
• Heijasta kuulemaasi takaisin ja tarkista oletko ymmärtänyt asiakkaan kertoman oikein: "Tarkoitatko tällä sitä, että…"
• Tee yhteenvetoja siitä, mitä asiakas kertoo: "Kerroit juuri…"
• Anna joka kohtaamisessa vilpitöntä positiivista palautetta: "Hienoa, että tulit tänne tänään ja kerroit tilanteestasi."
• Muista myös sanaton viestintä – katse, ystävällinen olemus ja elekieli.
• Kuuntele. Vältä väittelyä. Älä syyllistä, syytä, pelottele, anele tai tulkitse asiakkaan puolesta.

Tukea, kannustusta ja myötätuntoa tulee tarjota myös silloin, kun ihminen ei vielä ole valmis muutokseen tai kieltää ongelman. Tärkeintä on kuunnella ja välttää omien, mahdollisesti erilaisten, arvojen esiintuomista. Vahvan vastustuksen tai muun puheeksioton jatkamisen esteen edessä kannattaa varata uusi aika, jotta keskustelua voidaan jatkaa.

Asiakkaan kanssa kannattaa sopia tilanteen seurannasta ja sen toteuttamisen tavoista aina, mikäli tilanne sitä vaatii. Tarvittaessa tulee huolehtia siitä, että asiakas kiinnittyy jatkopalveluihin, mikäli hän niitä tarvitsee. Tärkeintä on, että asiakkaalle jää tunne siitä, että apua ja tukea on helposti saatavilla, eikä hän jää yksin asiansa kanssa.

• Motivoiva toimintatapa ja motivoiva haastattelu

Puheeksioton ja mini-intervention toteuttamisen esteitä

• Pelko joko työntekijän tai asiakkaan ylireagoinnista.
• Työntekijän kielteiset asenteet ja ennakkoluulot tiettyä päihdettä, toimintaa tai asiakasta kohtaan.
• Työntekijän kiire tai rakenteellinen ajan puute palveluissa.
• Työntekijä kokee, ettei hänellä ole tarvittavaa tietoa tai osaamista tietystä päihteestä tai mini-interventiosta menetelmänä.
• Näkemys, että pelkästään asiakas saa määritellä sen mistä vastaanotolla puhutaan.
• Päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön tai rahapelaamisen pitäminen henkilökohtaisena asiana.
• Toimintakulttuuri, jossa päihteistä, tupakka- ja nikotiinituotteista ja rahapelaamisesta puhutaan vasta kun ne ovat näkyvä ongelma.
• Työntekijä ei tiedä, mihin asiakkaan voi ohjata tuen tai hoidon piiriin.

Puheeksiottoa ja mini-intervention toteuttamista helpottavia keinoja

• Ammattilaiset tarvitsevat hyviä vuorovaikutustaitoja, niitä voi kehittää jatkuvasti.
• Työntekijöiltä edellytetään tarvittavan päihde- ja mielenterveysosaamisen ylläpitoa ja vahvistamista. Tämä myös mahdollistetaan.
• Puheeksiotosta tiedotetaan etukäteen: ”Meillä puhutaan päihteistä”
• Kartoitusvälineet, mittarit ja menetelmät ovat työntekijöille tuttuja ja hallussa.
• Puheeksiotto mielletään auttamiseksi ja välittämiseksi.
• Asiakas voidaan tarvittaessa ohjata kynnyksettömästä ja sujuvasti jatkopalveluun.
• Toimintamallit on yhteisesti sovittu ja juurrutettu.
• Ammattilaisen työtä seurataan, se huomioidaan positiivisesti ja tehdään organisaatiossa näkyväksi.

Mini-interventio on tutkitusti vaikuttava menetelmä

Paras tutkimusnäyttö mini-interventiosta on alkoholin käytön suhteen. Mini-interventio on tutkitusti vaikuttava tapa vähentää riskikäyttäjien alkoholinkulutusta. On arvioitu, että ainakin joka kymmenes terveydenhuollossa neuvontaa saaneista riskikäyttäjistä tai alkoholia haitallisesti käyttävistä siirtyy mini-intervention jälkeen kohtuukäyttöön tai lopettaa kokonaan. Mini-intervention tehon arvioidaan säilyvän 1–2 vuotta. Asiaan kannattaa saman asiakkaan kanssa siis palata aika ajoin.

Mini-interventio on arvioitu kansainvälisissä ja nyt myös tuoreessa kotimaisessa tutkimuksessa kustannusvaikuttavaksi keinoksi vähentää vakavien alkoholista aiheutuvien haittojen riskiä sekä hoidon tarvetta.

Suomalaisen arvion mukaan alkoholin riskikäytön mini-intervention laaja käyttö vähentäisi kuolemia, erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäiviä ja avohoitokäyntejä, perusterveydenhuollon käyntejä sekä sairauspäivärahapäiviä siten, että

• vältettäisiin 116 kuolemaa
• erikoissairaanhoidon vuodeosastojen hoitopäiviä olisi noin 11 000 vähemmän
• erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä olisi noin 7 600 vähemmän
• perusterveydenhuollon käyntejä yli 400 vähemmän ja
• sairauspäivärahapäiviä olisi noin 28 000 vähemmän.

Käypä hoito ja Palveluvalikoimaneuvoston suositukset

• Lyhytneuvonta, mini-interventio ja RAAMIT: Alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suositus
• Katso tarkemmin lopettamishalukkuuden selvittäminen ja viiden A:n toimintamalli: Käypä hoito -suositus tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisystä ja hoidosta
• Psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmuodot: Huumeongelmien käypä hoito -suositus
• PALKOn suositus: Riippuvuussairauksien hoidon ja kuntoutuksen psykososiaaliset menetelmät, osa 1: Alkoholiriippuvuus (sisältää mini-intervention ja motivoivan haastattelun)
• PALKOn suositus: Elintapamuutosta tukevat tekijät elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmissä tupakoinnin aiheuttaman sairastumisriskin pienentämiseksi (sisältää viiden A:n mallin)
• PALKOn suositus: Huumeriippuvuuksien hoidon ja kuntoutuksen psykososiaalisista menetelmistä (sisältää motivoivan haastattelun)

Miten alkuun puheeksioton kehittämisessä?

Jotta ongelmat havaitaan ja tunnistetaan riittävän varhain, puheeksioton tulee olla systemaattista ja luonteva osa erilaisia palveluita ja palvelupolkuja. Työyksiköissä on sovittava selkeät yhteiset toimintakäytännöt puheeksi ottamiseen, mini-interventioon ja tarvittaessa jatkotukeen ja hoitoon ohjaamiseen.

Ammattilaiset tarvitsevat tietoa päihteettömyyttä, nikotiinittomuutta ja pelaamattomuutta edistävistä tekijöistä sekä osaamista ja työkaluja näihin vaikuttamiseksi. Siten asiakkaille voidaan tarjota yksilöllistä tukea ja ohjata heidät helposti saavutettavissa olevan ja heille sopivan materiaalin äärelle.

Psyykkiset ja erilaiset somaattiset ongelmat kietoutuvat usein yhteen päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön sekä rahapelaamisen kanssa. Mielenterveyden haasteisiin ja riippuvuusongelmiin liittyvän stigman purkaminen sekä erilaisten tilanteiden ja ongelmien kohtaamisen taitojen vahvistaminen on tunnistettu sosiaali- ja terveysalalla tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Työnantaja voi tukea työntekijöitään tarjoamalla päihde- ja mielenterveysosaamista vahvistavaa ja ylläpitävää lisä- sekä täydennyskoulutusta.

Eri menetelmien ja rakenteisen kirjaamisen mallien käyttöön ottamiseen ja juurruttamiseen tarvitaan aktiivista johtamista. Prosessi on hyvä suunnitella niin, että siihen osallistuvat niin asiakkaat, työntekijät kuin keskeinen johtokin.

Varhaisen tunnistamisen ja tuen kehittäminen

THL tutkii ja kehittää mini-intervention menetelmiä sekä edistää ja tukee niiden käyttöä valtakunnallisesti eri palveluissa. Puheeksiotto ja lyhytneuvonta ovat tärkeitä työvälineitä kaikille ammattilaisille niin sosiaalityössä, traumapäivystyksessä, lasten- ja perheneuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kuin esimerkiksi vanhustyössä.

Ehkäiseviä palveluita kehitetään aktiivisesti myös hyvinvointialueilla osana sosiaali- ja terveyskeskusten palveluiden monialaista kehittämistyötä. THL tekee kehittämistyötä yhdessä alueiden kanssa esimerkiksi erilaisten pilottikokeilujen ja yhteiskehittämisen keinoin.

Lisätietoja

Teija Strand
kehittämispäällikkö
[email protected]
Puheeksiotto ja mini-interventio sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tanja Airaksinen
kehittämispäällikkö
[email protected]
Rahapelaamisen puheeksiotto ja mini-interventio sosiaali- ja terveyspalveluissa

Jaana Markkula
kehittämispäällikkö
[email protected]
Puheeksiotto mm. kouluissa ja oppilaitoksissa tai nuorisotyössä

Nina Karlsson
kehittämispäällikkö
[email protected]
Puheeksiotto mm. kouluissa ja oppilaitoksissa ja nuorisotyössä, erityisesti rahapelaaminen

Hanna Ollila
erityisasiantuntija
[email protected]
tupakka- ja nikotiinituotteet