Huumeiden käytön ja lääkkeiden väärinkäytön puheeksiotto

Suomessa huumeiden käyttö ja lääkkeiden väärinkäyttö on alkoholin käyttöön verrattuna vähäisempää, mutta huumeiden käyttö ja käyttöön liittyvät haitat ovat lisääntyneet merkittävästi. Seuraukset näkyvät laajasti monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Erityisen huolestuttavaa on alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemien kasvu.

Huumausaineiden puheeksiottamisen erityispiirre on se, että käytetty päihde voi olla Suomessa laiton ja käyttötavasta riippuen myös laillisen lääkkeen käyttö voi olla päihdekäyttöä. Kuten muidenkin päihteiden käytön ja riippuvuuksien tunnistamisessa, puheeksioton onnistumisen ehdoton edellytys on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Huumausaineiden kohdalla tätä ei voi korostaa liikaa. Ammattilaisen välittömyys ja aito ymmärtämisen halu ovat oleellisia tarpeellisten taustatietojen keräämiseksi.

Huumeita, riskejä ja käyttötapoja on erilaisia

Huumausaineiden käytölle ei ole määritelty käytön määrään tai tiheyteen liittyviä varhaisvaiheen riskirajoja. Riskit liittyvät muun muassa käytettyjen aineiden laatuun ja vaikutuksiin, käyttötapoihin sekä käyttötilanteisiin. On hyvä tunnistaa, että nuoret kasvavat tällä hetkellä huumeiden suhteen hyvin erilaisessa asenneilmapiirissä kuin heidän vanhempansa aikanaan. Tutkimusten perusteella nuoret suhtautuvat huumausaineisiin ja esimerkiksi kannabiksen laillistamiseen vanhempia ikäryhmiä sallivammin.
Varhainen tunnistaminen oppilaitoksissa

Puheeksiotto voi estää huumekokeilun muuttumisen säännölliseksi käytöksi erityisesti silloin, kun tukitoimissa huomioidaan myös ihmisen muu sosiaalinen ympäristö ja turvaverkot. Jos taas reseptilääkkeen käyttö on muuttunut ohjeenmukaisesta käytöstä, tilanne tulisi tunnistaa mahdollisimman pian, jotta se ei pahennu eivätkä hoidon tulokset vaarannu.

Terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten on hyvä tietää ja tunnistaa yleisimmät huumausaineet ja niiden vaikutukset sekä vähintäänkin käytetyimpien aineiden yhteisvaikutuksiin liittyvät riskit. Huumausaineet vaikuttavat käyttäjäänsä varsin erilaisilla tavoilla. Käytön riippuvuutta aiheuttavat elementit ja käytöstä aiheutuvat haitat vaihtelevat.

Kannabis on yleisin Suomessa käytetty huumausaine

Kannabiksen käyttö näyttää tutkimusten mukaan lisääntyvän jokaisessa uudessa syntymäkohortissa. Vaikka päihteiden käyttö nuorten keskuudessa on tällä vuosituhannella pysynyt tasaisena ja paikoin vähentynytkin, kannabiksen käyttö on kuitenkin lähtenyt kasvuun tämän vuosikymmenen puolivälissä. Kannabiksen käyttö yksittäisenä päihteenä on yleistynyt myös nuoremmilla, 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä ikäluokilla.

Ihmisillä, joille on kehittynyt kannabisriippuvuus, on yleensä myös muuta ongelmallista päihteiden käyttöä, joka on hyvä tunnistaa.

Hyvä tietää kannabiksesta

Tutkimusten mukaan noin 10 prosentille kannabiksen käyttäjistä kehittyy riippuvuus. Vastaavasti noin 10 prosentilla kannabista ensimmäistä kertaa kokeilevista ihmisistä esiintyy paranoidisia ajatuksia.

Osalle käyttäjistä kannabis voi aiheuttaa ahdistusta ja laukaista paniikkikohtauksen. Nuorella iällä aloitetun säännöllisen kannabiksen käytön on havaittu lisäävän mielenterveyshäiriöiden, kuten masennukseen että psykoosiin sairastumisen riskiä.

Milloin huumausaineiden tai lääkkeiden käyttö kannattaa ottaa puheeksi?

Huumausaineiden, erityisesti kannabiksen, käyttö on yleistynyt. Trendi on tutkimusten mukaan nouseva. Eri huumausaineiden samanaikainen käyttö, yhteiskäyttö alkoholin kanssa tai lääkkeiden tahatonkin väärinkäyttö lisäävät päihdehaittoja ja niiden vakavuutta. Myös yliannostusriski kasvaa.

Huume- tai lääkeongelma voidaan tunnistaa muun ongelman tai sairauden hoidon tai sosiaalihuollon palveluiden yhteydessä. Monien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien taustalta voi löytyä päihdeongelmia. Jos käyttöhistoria on verrattain lyhyt ja käyttöä on satunnaisesti, ihminen ei välttämättä ole vielä itse kokenut tai havainnut konkreettisia haittoja.

Ikääntyneiden kohdalla on syytä huomioida, että kyse on usein tahattomasta lääkkeiden ja päihteiden sekakäytöstä tai reseptinvastaisesta käytöstä. Kipulääkkeeksi määrätyn opiaatin ja alkoholin yhteisvaikutukset voivat olla ikääntyneille erityisen haitallisia, mutta hän ei välttämättä tunne yhteisvaikutuksen riskejä.

Huumausaineiden ja lääkkeiden käyttö tulisi ottaa systemaattisesti puheeksi osana sosiaali- ja terveydenhuollon rutiiniluontoisia kartoituksia sekä erilaisissa palvelutehtävissä sopivaksi tunnistetussa kohdassa. Varhainen tuki on tehokkainta silloin, kuin käyttö ei vielä aiheuta haittoja tai riippuvuus on lieväasteista.

Huumausaineiden tai lääkkeiden käyttö tulee ottaa puheeksi viimeistään, kun

  • asiakkaan tai potilaan elämänpiirissä on tapahtunut kuormittavia muutoksia
  • opiskelu tai työmenestys heikkenee
  • asiakkaalle tai potilaalle ilmaantuu mielenterveyden ongelmia
  • tapaturman tai väkivallan aiheuttaman käynnin yhteydessä
  • jos epäilet reseptilääkkeen ohjeenvastaista käyttöä
  • asiakkaalla on epäselviä infektioita, pistojälkiä kehossa tai todetaan hepatiitti.

Ehkäisevä päihdetyö sosiaali- ja terveyspalveluissa

Miten ottaa puheeksi?

Puheeksiotto on hyvä keino aloittaa huumausaineiden käyttöön liittyvä arviointi ja tilanneselvittely riippumatta käytön luonteesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Asiakasta ei ohjata puheeksiottoa varten muualle, vaan keskustelu aloitetaan siellä, missä huoli on herännyt.

Puheeksiotto kannattaa aloittaa esimerkiksi kertomalla asiakkaalle heränneestä huolesta, miksi häneltä kysytään aiheesta juuri tässä tilanteessa tai palvelupolun kohdassa ja että päihteiden käytöstä keskustellaan kaikkien asiakkaiden tai potilaiden kanssa.

Kannabikseen käytön tarkemmassa seulonnassa kannattaa käyttää strukturoituja kartoitusvälineitä:

  • CAST (Cannabis Abuse Screening Test) eli nuorten ja nuorten aikuisten haitallista kannabiksen käyttöä kartoittava mittari. Mittarin suomalaista versiota validoidaan parhaillaan.
  • CUDIT-R (The Cannabis Use Identification Test) eli kannabiksen käytön riskit -testi.

Työikäisten huumausaineiden tai lääkkeiden väärinkäytön kartoittamiseen on tarjolla DAST20-mittari (Drug Abuse Screening Test). DAST20-testin avulla voidaan tunnistaa huumausaineiden tai lääkkeiden ongelmakäyttö ja arvioida sen vaikeusastetta. DUDIT (Drug Use Disorders Identification Test) taas mittaa huumeiden riski- ja ongelmallista käyttöä. 

CAST, DAST20 ja DUDIT -lomakkeet

Yhden käynnin mini-interventio motivoivan haastattelun keinoin

  • Kysy huumausaineiden tai lääkkeiden käytöstä. Ole neutraali ja empaattinen. Osoita avointa kiinnostusta. Apuna kannattaa käyttää strukturoitua mittaria.
  • Tutkikaa yhdessä mittarin tulosta. Anna palautetta käytöstä suhteuttamalla palautteen sisältö asiakkaan kokonaistilanteeseen. Huomioi palautteessa asiakkaan terveys, psyykkinen vointi, mahdolliset univaikeudet, sosiaalinen tilanne ja muut keskeiset asiat.
  • Kysy, mitä asiakas itse ajattelee huumausaineiden tai lääkkeiden käytöstään. Selvitä, minkälaisia ajatuksia ja kokemuksia hänellä on lopettamisesta. Pohtikaa käyttöön ja lopettamiseen liittyviä hyötyjä ja haittoja yhdessä.
  • Muista, että asiakkaalla on oikeus kieltäytyä lopettamasta ja oikeus osoittaa haluttomuutta keskustella aiheesta. Vaikka asiakas osoittaisi vastarintaa, sinun kannattaa aina kysyä. Muista kuunnella, mitä asiakas kertoo.
  • Tue asiakasta päätöksessä vähentää tai lopettaa käyttö. Asettakaa yhdessä konkreettinen, asiakkaalle sopiva tavoite. Tarjoa konkreettisia keinoja tavoitteeseen pääsemisen tueksi. Hyödynnä olemassa olevia oppaita, oma-apumateriaalia tai palveluunne tai palvelukokonaisuutenne räätälöityä materiaalia.
  • Sovi jatkokäynnistä tai ohjaa asiakas tarvittaessa hoitoon. Jos asiakas tarvitsee muita palveluita, varmista, että hän saa ajan tai kontaktin palveluun.

Puheeksiotto, tunnistaminen ja tarvittavaan jatkotukeen ohjaaminen vaatii selkeän prosessin, palveluiden sisäisen konsultointimahdollisuuden sekä riittävästi päihde- ja mielenterveysosaamista ammattilaisilta. Kannattaa varautua siihen, että luottamuksellisen hoitosuhteen muodostaminen asiakkaan kanssa voi vaatia useamman kohtaamiskerran.

Päivitetty: