Rahapelihaittojen ehkäisyn toimijat

Rahapelihaittojen ehkäisyyn osallistuu laaja joukko toimijoita. Toimiva ehkäisevä työ koostuu eri samansuuntaisista ehkäisevistä toimista, tutkituista toimintatavoista sekä rahapelihaittojen ehkäisyn huomioimisesta kaikessa päätöksenteossa.

Valtakunnalliset toimijat

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa rahapelihaittojen ehkäisystä ja koordinoi sekä kehittää rahapelihaittojen ehkäisyä valtakunnallisella tasolla. Työ koostuu niin rahapelipoliittisista kuin sosiaali- ja terveyspoliittisista toimista ja siihen liittyy laajasti erilaisia hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja toimintakykyä lisääviä toimia.

Rahapelihaittojen ehkäisy kuuluu osaksi ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Ehkäisevä päihdetyö perustuu lakiin ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) sekä ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaan. Rahapelihaittojen ehkäisy osana ehkäisevää päihdetyötä on valtakunnallisesti osa terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen kokonaisuutta. Työtä johtaa sosiaali- ja terveysministeriö. THL ohjaa ja kehittää työtä.

Mitä on ehkäisevä päihdetyö?

THL:n rahapelihaittoja ehkäisevään työhön kuuluu tutkimus- ja kehittämistyötä, jolla tuotetaan tietoa ja käytänteitä rahapelihaittojen ehkäisyyn sekä kehitetään ehkäisyyn osallistuvien ammattilaisten osaamista. Rahapelihaittojen ehkäisyn kehittämistyötä tehdään yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa osana ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta.

Myös mm. opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat haittojen ehkäisyn kannalta merkittäviä toimijoita kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä sekä muissa lasten ja nuorten ympäristöissä tehtävän ehkäisevän työn osalta.

Alueelliset ja paikalliset toimijat

Aluehallintovirastot ohjaavat ja tukevat oman alueensa kuntia ehkäisevien toimien kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Kunnilla on keskeinen vastuu rahapelihaittoja ehkäisevän työn toteutumisesta. Kuntien vastuulle kuuluvan rahapelihaittojen ehkäisyn tulee perustua kokonaiskuvaan kunnan tilanteesta sekä asukkaiden tarpeista, huomioiden kunnan toimintakulttuuri ja rahapelaamiseen liittyvät paikallispiirteet.

Ehkäisevää työtä tulee suunnata kaikille ikäryhmille ja tehdä sekä yleisin, että tunnistetuille riskiryhmille kohdennetuin toimin. Kunnat edistävät vaikuttavien toimintamallien käyttöä.

Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu tukea kunnissa tehtävää ehkäisevää työtä. Lisäksi hyvinvointialueen vastuulle kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluissa tehtävä ehkäisevä työ.

Julkisen sektorin toimijoiden lisäksi kolmas sektori ja kansalaisyhteiskunta ovat keskeinen osa rahapelihaittojen ehkäisyä. Kolmannen sektorin toimijat osallistuvat haittoja ehkäisevään työhön niin palvelutuotannossa kuin hanke- ja kehittämistoiminnan sekä paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön, tiedontuotannon sekä vaikuttamisen kautta.

Rahapelihaittojen ehkäisyn kokonaisuudessa myös elinkeinoelämän toimijoilla on tärkeä asema esimerkiksi ikärajalakien toteutumisen valvonnan ja rahapelien saatavuuden sääntelyn osalta.

Ehkäisevän päihdetyön johtaminen

Rahapelihaittojen ehkäisy osana PAKKA-työtä

PAKKA-toimintamalli on alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen paikallistason ehkäisyyn kehitetty menetelmä. Rahapelihaittojen ehkäisy on osa toimintamallia. PAKKA-työskentelyä voidaan tehdä paikallisesti kunnassa, seudulla tai hyvinvointialueella. Toiminnan ydin on koota koko yhteisö toteuttamaan työn tavoitteita. PAKKA-toiminnan keskeisiä tavoitteita ovat mm.

• ikärajavalvonnan parantaminen myyntipaikoissa
• alkoholin, rahapelien ja nikotiinituotteiden saatavuuden vähentäminen alaikäisille
• alaikäisten päihteettömyyden, nikotiinittomuuden ja rahapelaamattomuuden tukeminen
• asenteisiin vaikuttaminen siten, että päihde-, tupakka- ja rahapelihaitat vähenevät.

Pakka-toimintamalli ehkäisevään päihdetyöhön