Esimerkkejä rakenteellisesta sosiaalityöstä

Sivun sisältö

Rakenteellinen sosiaalityö tekee näkyväksi sosiaalihuollon asiakkaiden ongelmia, tarpeita ja vahvuuksia sekä niiden suhteita yhteisöön ja yhteiskuntaan. 

Rakenteellisen sosiaalityön avulla voidaan tunnistaa ja puuttua sellaisiin rakenteisiin ja mekanismeihin, jotka aiheuttavat

  • inhimillistä kärsimystä ja pahoinvointia yhteisöissä,
  • kunnalle kustannuksia sekä
  • ihmisten joutumisen erityispalvelujen piiriin tai pitkäaikaisiin asiakkuuksiin.

Rakenteellisen sosiaalityön ytimessä on sosiaalityöntekijöiden yhteiskuntatieteellinen koulutus. Sosiaalityöntekijät osaavat analysoida erilaisten ilmiöiden yhteiskunnallisia yhteyksiä sekä tuottaa ja analysoida tietoa tutkimusperustaisesti. 

Lakisääteisenä tehtävänä rakenteellinen sosiaalityö koskee myös laajemmin sosiaalihuoltoa ja siellä tehtävää asiakastyötä ja siten esimerkiksi sosiaaliohjaajia, joita sosiaalihuollossa ja sosiaalityön tehtävissä laajasti ottaen työskentelee paljon.

Tällä sivulla on esimerkkejä rakenteellisen sosiaalityön rakenteista ja toimintatavoista.

Sosiaalihuollon asiantuntemus mukaan päätöksentekoon

Sosiaalihuoltolain 7§:n mukaan rakenteellinen sosiaalityö on

  1. Asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä ja tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista
  2. Tavoitteellisia toimet ja toimenpide-ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi
  3. Sosiaalihuollon asiantuntijuutta osana muiden toimialojen suunnittelua sekä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä ja muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen.

Esimerkkejä rakenteellisen sosiaalityön toimintatavoista

Tiedon tuottaminen

Tiedon tuottaminen kuntalaisten tilanteesta 

  1. Toimintatapoina esimerkiksi kehittäjäasiakkaat, asiakasraadit ja kokemusasiantuntijat.
    Lue lisää osallisuuden edistämisestä

Hyvinvointitiedon systemaattinen tuottaminen

  1. Rekisterit ja indikaattorit
    Tutustu esimerkiksi Sotkanettiin
  2. AVAIN-mittari on työväline, joka ohjaa kokoamaan tietoa mm. sosiaalityön  niistä tilannetekijöistä, jotka edistävät tai vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista asiakkaan elämässä. 
    Lue lisää Avain-mittarista (Tutkimus ja kehittäminen)
  3. Spontaanin palautteen kerääminen: Eksote oli mukana SADe-hankkeessa, jonka myötä järjestelmässä sähköisesti annettu avoin palaute ohjautui automaattisesti oikean henkilön käsiteltäväksi. 
    Lue lisää Lääkärilehden uutisesta

Tiedon tuottaminen omalla asiantuntemuksella

Tiedon tuottamisessa on olennaista erilaisten indikaattori- ja mittaritietojen lisäksi sellaisen laadullisen tiedon tuottaminen, joka ei tule esiin tilastojen perusteella.

  1. Alueellinen hyvinvointikertomus
  2. Sosiaalityön raportointi, esimerkiksi
    Sosiaalitoimen sosiaalisen raportoinnin malli (Helsingin kaupunki)  
    Rakenteellisen sosiaalityön raportti (Päijät-Hämeen hyky) 
  3. Huolen vyöhykkeet, käytetty esimerkiksi Kauniaisten hyvinvointikertomuksessa kuvaamaan työntekijöiden huolen suuruutta päiväkotilapsista

Tavoitteellinen toiminta, jolla vaikutetaan yhteisön taustatekijöihin

Pysyvä foorumi johdon ja päättäjien kanssa

  1. ”Arjen pelastajat” on esimerkki yhteisestä prosessista, jossa on mukana päättäjät, johto, työntekijät ja avainsidosryhmät. 
    Arjen pelastajat (Kuntaliitto) 

Tiedonsiirron alustoja

  1. Kaupungin verkkosivut
    Lue lisää Helsingin kaupungin sosiaalisesta raportoinnista (Helsinki) 
    Kaupungin sosiaalisen raportoinnin tiedonkeruun ohje (Helsinki, pdf 183 kt)
  2. Erikseen kootut katsaukset alueen ja asukkaiden tilanteesta
    Esimerkkinä tilastokatsaus Kainuun soten perhepalveluihin (Slideshare)
  3. Muut tiedon jakamisen alustat, kuten blogit ja sosiaalinen media
    Tutustu esimerkiksi Sosiaalityö Päijät-Hämeessä -blogiin

Sosiaalityön asiantuntijuus osana muiden toimialojen suunnittelua

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi

  1. Vaikutusten ennakkoarviointi, arvioidaan päätösten valmisteltaessa päätöksen vaikutukset eri väestöryhmiin. 
    Lue lisää päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista

Säännöllinen, tavoitteellinen verkostoyhteistyö eri toimijoiden kanssa

  1. Sosiaalityöntekijät lakisääteisissä neuvostoissa. Erilaisten neuvostojen kautta edistetään tiedonkulkua palvelunkäyttäjien ja päätöksentekijöiden välillä ja mahdollistetaan palvelunkäyttäjien ehdotusten kulku päätöksentekoon.
    Yleistä vanhusneuvostoista (Tampereen kaupunki) 
    Rovaniemen vammaisneuvosto kaupungin sivustolla
  2. Sosiaaliasiamiehet, joiden tehtävänä on mm.
    • ohjata ja neuvoa ja antaa asiantuntija-apua viranomaistahoille, jolloin asiamiespalvelun vaikuttavuus laajenee yksilötason tapauksista koskemaan kaikkia asiakkaita sosiaalihuollossa.
    • olla asiantuntijajäseninä erilaisissa työryhmissä, esim. seudullisessa vammaispalvelujen kehittämis- ja palvelujen yhteensovittamisen työryhmässä, vastaavassa työryhmässä myös omaishoidon tuen osalta sekä Lape-muutoshankkeen osalta maakunnan lapsi- ja perheoikeudellisen yksikön työryhmässä.
    • olla rakentavassa yhteistyössä kuntiin päin ja esittää ajankohtaisia teemoja vuosittaisessa kunnanhallituksille menevässä selvityksessä. 
      Uutistiedote rakenteellisen sosiaalityön välttämättömyydestä (Koske)
  3. Osatyökykyisten työllistämiseksi toimiva yhteistyöverkosto välittää tietoa, kokemuksia ja hyviä keinoja. Keski-Pohjanmaan maakunnan foorumissa kohtaavat työnantajien, kuntien, kuntayhtymien ja järjestötason päättäjät koko maakunnan tasolla.
    Lue kirjoitus Soite-hankkeesta (THL blogi) 
  4. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa varten on rakenteita, joissa sosiaalityö on mukana ja joihin tietoa voisi viedä entistä enemmän. 
    Tutustu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan (Lastensuojelun käsikirja)
  5. Pakka-toimintamalli on tavoitteellinen verkostoyhteistyö ravintoloiden, vähittäiskauppojen, kansalaisten ja viranomaisten kanssa alkoholi-, tupakka-, ja rahapelihaittojen vähentämiseksi.
    Lue lisää Pakka-toimintamallista (Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -sivusto)

Esimerkki mediavaikuttamisesta

  1. Puhutaan rahapelaamisesta -viikko Kokkolan ja Vaasan aikuissosiaalityössä. 
    Rahapeliongelmia tunnistetaan nyt myös sossun luukulla (Yle) 
  2. Mediavaikuttaminen -luku Rakenteellisen sosiaalityön katsauksessa (Julkari)

Yhteisösosiaalityö 

Sosiaalihuoltolain 7a § mukaan yhteisösosiaalityöllä edistetään yhteisöjen sosiaalista eheyttä ja hyvinvointia sekä hyviä väestösuhteita. Hyvinvointialueen järjestämää yhteisösosiaalityötä toteutetaan yhteistyössä alueen asukkaiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.

Hyvinvointialueen järjestämää yhteisösosiaalityötä toteutetaan yhteistyössä alueen asukkaiden, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Yhteisösosiaalityön luonne on ennalta ehkäisevä, mutta sillä voidaan osin vastata myös muihin sosiaalihuollon tavoitteisiin.

Esimerkiksi lähiöissä tehtävässä työssä yhteisösosiaalityössä tavoitteena voi olla palauttaa paikallisyhteisöihin osallisuuden, keskinäisen tuen ja kumppanuuden sisältöjä ja siten parantaa kaikkien alueella toimivien hyvinvoinnin edellytyksiä. Tehtävä konkretisoi myös hyvinvointialueen ja kunnan yhteistä tehtävää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, josta säädetään myös sosiaalihuoltolain voimassa olevassa 8 §:ssä.

Lue lisää

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen  -projektissa (2022-2025) THL kehittää yhdessä hyvinvointialueiden ja rakenteellisen sosiaalityön kansallisen verkoston kanssa rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tietotuotannon mallin ja hyvinvointialueiden rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohjan. Projekti on osa Kestävän kasvun ohjelmaa.
Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projekti (Innokylä)

Lähteet

Sosiaalihuoltolaki 7 § Rakenteellinen sosiaalityö

Sosiaalihuoltolaki 7 a § (29.12.2022/1280) Yhteisösosiaalityö ja etsivä työ

Palola E (2016) Rakenteellinen sosiaalityö & hyte. Päiväämättömät diat. Sosiaali- ja terveysministeriö. 

Savikuja Jari (2017) Sosiaalityöntekijä rakenteellisen sosiaalityön tekijänä, 26.1.2017 Lapin yliopisto diat. 

Suhonen Maija (2017) (Pohjola 2011-- _Rakenteellista sosiaalityötä 26.1.2017 Lapin yliopisto diat)

Kiitokset

Laura Tiitinen (Lapin yliopisto), Kaisa Pasanen (Helsingin kaupunki), Anna-Mari Isola (THL), Merja Lyytikäinen (THL), Anne Kantoluoto (Vantaan kaupunki), Ville Nieminen (Suomen Kuntaliitto), Minna Kesänen (THL), Anni Mäkelä (TOIKE-hanke Osatyökykyisille tie työelämään), Matti Heikkinen (Kainuun maakunta), Kati Lammi (Vasso) ja Eija Hiekka (Koske).

Päivitetty: