HPV-rokotusten turvallisuudesta kysyttyä
Voiko HPV-rokotteen ottaa, jos on jo saanut tartunnan?
Kyllä voi. Rokotteen ottamisesta ei ole haittaa, vaikka olisi jo saanut tartunnan.
Voiko HPV-rokotteen antaa henkilölle, jonka vastustuskyky on alentunut?
Kyllä voi, sillä rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Rokotteen suojateho saattaa tosin jäädä huonommaksi, koska immuunipuutteisen henkilön kyky muodostaa vasta-aineita voi olla heikentynyt. Tarvittaessa kannattaa konsultoida potilasta hoitavaa lääkäriä.
Jos henkilön vastustuskyky on heikentynyt sairauden tai hoidon vuoksi, papilloomavirusinfektiot tai lievät esiasteet eivät parane yhtä helposti kuin samanikäisillä terveillä. Siksi HPV-rokotteen antama suoja on heille hyvin tarpeellinen.
Voiko HPV-rokotteen ottaa, jos suvussa tai rokotettavalla itsellään on jokin autoimmuunisairaus?
Kyllä voi. Väestötutkimuksissa ei ole saatu mitään viitteitä siitä, että rokote johtaisi autoimmuunisairauden puhkeamiseen tai pahenemiseen.
Kuka valvoo HPV-rokotteen turvallisuutta Suomessa?
Suomessa lääkkeiden ja rokotteiden turvallisuutta valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Euroopan lääkevirasto EMA valvoo rokotteiden ja lääkkeiden turvallisuutta EU:ssa.
Miksi EMA käynnisti lisäselvityksen HPV-rokotteiden turvallisuudesta heinäkuussa 2015?
EMA aloitti lisäselvityksen HPV-rokotteiden turvallisuudesta Tanskan lääkeviranomaisten pyynnöstä. Selvitystyö käynnistettiin, kun Tanskassa oli raportoitu HPV-rokotusten aloittamisen jälkeen ilmenneistä POTS-oireyhtymän tapauksista. ’Ylösnousuherkkyytenä’ tunnettu POTS (Postural Orthostatic Tachycardia Syndrome) on autonomisen hermoston harvinainen säätelyhäiriö. Lehdistö kertoi tapauksista myös Suomessa kevättalvella 2015.
EMAn tietoon oli sitä ennen tullut jo useamman vuoden ajan yksittäisiä havaintoja HPV-rokotuksen jälkeen ilmenneistä POTS- ja CRPS (Complex Regional Pain Syndrome) -tapauksista. Näitä oireyhtymiä esiintyy kuitenkin sekä rokottamattomilla että rokotetuilla.
EMA on käsitellyt jo aiemmin tanskalaisten tekemiä havaintoja osana HPV-rokotteiden säännöllistä turvallisuusseurantaa. Se ei löytänyt näyttöä, että rokotteet aiheuttaisivat POTS oireyhtymää. Tieteellinen näyttö ei myöskään antanut tukea sille, että HPV-rokotusten ja CRPS:n välillä vallitsi syy-yhteys.
Minkälaiseen tulokseen EMA päätyi marraskuussa 2015 julkaistussa lisäselvityksessään?
Selvityksen perusteella HPV-rokotteilla (Cervarix, Gardasil/Silgard ja Gardasil 9) ei ole syy-yhteyttä CRPS ja POTS -oireyhtymien kehittymiseen. EMA:n mukaan selvitys ei anna aihetta muutoksiin HPV -rokotteiden käytössä tai valmistetiedoissa.
Kesällä aloitettu ja marraskuussa 2015 päättynyt lisäselvitys keräsi viimeisimmän tieteellisen tiedon molemmista oireyhtymistä: niiden syistä, diagnostiikasta ja hoidosta sekä siitä, kuinka yleisiä ne ovat. Samalla arvioitiin esiintyykö HPV-rokotteen saaneilla POTS- ja CRPS -oireyhtymiä odotettua enemmän.
Rokotteiden turvallisuusseuranta jatkuu normaalisti.
Onko HPV-rokottamisen jälkeen kuvattu muita harvinaisia toiminnallisia neurologisia oireyhtymiä?
Suomessa on keskusteltu lasten ja nuorten kroonisesta väsymysoireyhtymästä (ME/CFS chronic fatigue syndrome) sekä harvinaisista ja huonosti tunnetuista oireyhtymistä, kuten PANDAS (pediatric autoimmune neuropsychiatric disorders associated with streptococcal infections), PANS (pediatric acute-onset neuropsyciatric syndrome) ja CANS (childhood acute neuropsychiatric symptoms).
Osalla näistä etiologialtaan erilaisista äkillisistä neuropsykiatrisista oirekuvista ei ole virallista tautiluokitusta. Niiden syytä ei tunneta, mutta on arveltu, että niiden taustalla on stressi ja infektio.
HPV-rokotusten ja oireiden välillä ei ole osoitettu syy-seuraussuhdetta.
Mitä mieltä Maailman terveysjärjestö WHO on HPV-rokotteiden turvallisuudesta?
WHO:n rokoteturvallisuuskomitea on julkaissut useita raportteja HPV-rokotteiden turvallisuudesta. Komitea on todennut, että HPV-rokotteet ovat hyvin turvallisia.
Raportit ovat ottaneet kantaa erilaisiin HPV-rokotteesta esitettyihin kohuihin ja turvahuoliin. Komitea on todennut, että näyttö HPV-rokotteen turvahuolten taustalla on riittämätön ja että laajoissa turvallisuustutkimuksissa ei ole löydetty todisteita HPV-rokotteen yhteydestä erilaisiin oireyhtymiin ja sairauksiin.
WHO suosittaa edelleen HPV-rokottamista parhaimpana keinona ehkäistä kohdunkaulan ja muita papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä.
Lisätietoa ja koosteet WHO:n rokotusturvallisuustyöryhmän (GACVS) raporteista (WHO, englanniksi)
Onko HPV-rokotteiden valmisteyhteenvetoon lisätty varoituksia haitoista, jotka ovat ilmenneet rokotteiden laajan käytön myötä?
Kyllä on. Kun turvallisuusseurantaan ilmoitettiin paljon pyörtymisiä, lääkeviranomaiset vaativat rokotevalmistajia lisäämään HPV-rokotteiden valmisteyhteenvetoon varoituksen pyörtymisestä.
Pyörtymisten on todettu liittyvän rokotuksen aiheuttamaan yleiseen jännitykseen tai pistostapahtumaan, ei rokotteeseen.
Voiko sanomalehtien haittauutisointiin luottaa?
Eri maiden sanomalehdissä julkaistujen yksittäisten potilastapausten syy-yhteys rokottamiseen on usein epävarma, eikä niistä voi tehdä johtopäätöksiä rokotteen turvallisuudesta. Suomessa esimerkiksi Julkisen sanan neuvosto nuhteli vuonna 2013 Iltalehteä perättömästä pneumokokkirokotteen haittauutisoinnista. Uutisoinnin taustalla oli suomalainen rokotuskriittinen taho. Monissa maissa toimii rokotteita vastustavia yhdistyksiä, jotka pyrkivät median kautta kyseenalaistamaan rokotteiden turvallisuuden.
THL kertoo, että vakavat haittavaikutukset ovat hyvin harvinaisia. Mitä nämä harvinaiset vakavat haitat ovat?
Kuten kaikki lääkkeet ja rokotteet, myös HPV-rokote voi aiheuttaa vakavan, äkillisen reaktion, anafylaksian. Anafylaksiassa on kyse allergisesta yliherkkyydestä, jossa nopeasti kehittyy vakavia yleisoireita. Se on hyvin harvinainen. Anafylaksiaan kuitenkin varaudutaan kaikissa rokotustilanteissa.
HPV-rokotteen jälkeen voi ilmetä esimerkiksi paikallisreaktio, kuumetta, huonovointisuutta tai päänsärkyä. Pyörtyminen pistostapahtuman jälkeen on myös tavallista ja siihen voi liittyä kouristuksenkaltaisia liikkeitä. Edellä kuvatut oireet eivät sinällään ole vakavia, mutta niiden selvittely tai hoito voi johtaa sairaalaseurantaan. Tällöin tapahtuma luokitellaan vakavaksi.
Voiko rokote heikentää hedelmällisyyttä tai aiheuttaa lapsettomuutta?
Ei voi. Kohdunkaulan syöpä sen sijaan usein johtaa kohdun poistoon, minkä jälkeen lapsia ei enää voi saada. Lisäksi kohdunkaulan syövän esiasteiden hoito lisää raskauskomplikaatioiden ja ennenaikaisten synnytysten riskiä.
Aiheesta lisää:
Eläkkeellä olevan anestesiologian erikoislääkäri Olli Erkolan verkkohaastattelussa esitetään rokotuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia koskevia väittämiä, jotka eivät pidä paikkansa. THL:n asiantuntijat ovat koonneet vastauksia näihin virheellisiin väitteisiin.
Faktoja HPV-rokotuksista (pdf 203 kt)