Yli 65-vuotiaiden pneumokokkirokotukset
Pneumokokkibakteeri aiheuttaa keuhkokuumeita sekä vakavia yleisinfektioita, kuten verenmyrkytyksiä tai aivokalvotulehduksia, jotka vaativat usein sairaalahoitoa.
Mikä on pneumokokki?
Pneumokokkitautien riski kasvaa, kun ihminen ikääntyy. Myös perussairaudet, esimerkiksi keuhko- ja sydänsairaudet, nostavat sairastumisen riskiä.
Kaikki yli 65-vuotiaat eivät saa maksutonta pneumokokkirokotusta osana kansallista rokotusohjelmaa.
Aikuisista kansallisen rokotusohjelman maksuttomaan pneumokokkirokotukseen on oikeus
- kantasolusiirteen saaneille
- alle 75-vuotiaille vaikeaa munuaissairautta sairastaville
- alle 75-vuotiaille voimakkaasti immuunipuutteisille
- 65–84-vuotiaille astmaa tai keuhkoahtaumatautia.
Lisätietoa kansallisen rokotusohjelman pneumokokkirokotuksista:
Kenelle ilmainen pneumokokkirokote?
Mitä pitää huomioida yksilötason rokotuspäätöksessä?
THL suosittaa pneumokokkirokotuksia henkilöille, jotka kuuluvat lääketieteellisiin riskiryhmiin.
Pneumokokkirokotuksilla voidaan vähentää myös 65 vuotta täyttäneen henkilön riskiä sairastua pneumokokin aiheuttamiin tauteihin.
THL suosittelee, että rokotuksissa käytetään ensisijaisesti pneumokokkikonjugaattirokotetta, sillä sen antama suoja keuhkokuumetta vastaan on luotettavammin osoitettu.
Osassa Eurooppaa ikääntyneiden rokotukset toteutetaan PPV23-rokotteella. Päätökset on tehty yleensä silloin, kun PCV15- ja PCV20-rokotteita ei vielä ollut saatavilla. Tällöin polysakkaridirokotteen suoja on ollut selvästi laajakirjoisempi.
Erittäin korkean riskin potilaille voidaan lääkärin arvion perusteella antaa ensin konjugaattirokote, jota tehostetaan vielä polysakkaridirokotteella.
Pneumokokkikonjugaattirokote maksaa apteekissa noin 85-93 euroa ja pneumokokkipolysakkaridirokote 48 euroa.
Riskiryhmiin kuuluvien pneumokokkirokotukset
Rokote torjuu alle puolet vakavista pneumokokkitapauksista
Pneumokokkibakteerin aiheuttama verenmyrkytys tai aivokalvontulehdus on Suomessa harvinainen.
Vuosittain näitä vakavia pneumokokkitauteja ilmaantuu noin 800. Näistä puolet todetaan yli 64-vuotiailla. Lisäksi arviolta saman verran vakavia pneumokokkitapauksia jää ilman laboratoriossa varmennettua diagnoosia.
Vuosittain 65–74-vuotiailla todetaan 31 vakavaa pneumokokkitautia 100 000 henkilöä kohti. Näistä arviolta puolet olisi estettävissä pneumokokkirokotuksilla. Tilalle saattaa kuitenkin tulla muiden pneumokokkityyppien aiheuttamia tauteja.
Kansainvälinen näyttö pikkulasten pneumokokkirokotusten väestötason vaikutuksista viimeisen 10 vuoden ajalta osoittaa, että vakava pneumokokkitauti, joka on saatu vähentymään konjugaattirokotuksilla, korvautuu aikuisväestössä muiden pneumokokkityyppien aiheuttamalla taudilla. Näiltä konjugaattirokote ei suojaa.
Rokote ehkäisee yhden keuhkokuumeen kahdestakymmenestä
Keuhkokuume on huomattavasti yleisempi tauti kuin vakava pneumokokkitauti.
Pneumokokki on vain yksi keuhkokuumeen aiheuttajista. Myös muut bakteerit ja virukset aiheuttavat keuhkokuumetta.
Vuosittain 65–74-vuotiailla todetaan Suomessa 870 sairaalahoitoa vaativaa keuhkokuumetapausta 100 000:ta henkilöä kohti.
Lisäksi avohoidossa diagnosoidaan ja hoidetaan keuhkokuumetta, jonka esiintyvyydestä ei ole tarkkaa valtakunnallista arviota. Tautitapauksia voi avohoidossa olla moninkertaisesti. Avohoidon aiheuttamat kustannukset ovat kuitenkin huomattavasti vähäisemmät kuin sairaalahoidon aiheuttamat.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan rokote estäisi kaikista ikääntyneiden keuhkokuumeista noin yhden kahdestakymmenestä eli 5 prosenttia.
THL arvioi, että Suomessa noin yksi kymmenestä keuhkokuumeesta on sellaisen pneumokokkityypin aiheuttama, jota vastaan 13-valenttinen konjugaattirokote antaa suojaa. 13-valenttinen konjugaattirokote estää 46 prosenttia näistä taudeista. Näin ollen tutkimuksissa havaittu 5 prosentin vähenemä sopii myös Suomen taudinaiheuttajien esiintyvyysjakaumaan.
Vastaavia arvioita ei ole toistaiseksi tehty äskettäin markkinoille tulleista 15- ja 20-valenttisista pneumokokkikonjugaattirokotteista
Rokote ei vähennä ikääntyneiden kuolleisuutta
Pneumokokkikonjugaattirokotukset eivät tutkimuksissa ole vähentäneet ikääntyneiden kuolleisuutta. Vaikutus kuolleisuuteen on erityisen merkittävä tekijä, kun arvioidaan rokotusten kustannuksia suhteessa terveyshyötyyn.
Mitä pitää huomioida väestötason rokotuspäätöksissä?
Kun tehdään väestötason rokotuspäätöksiä, täytyy ottaa huomioon rokottamisesta saatu terveyshyöty sekä rokotusten kustannukset.
Jos hyvinvointialue järjestää rokotuksia, se voi mahdollisesti neuvotella valmistajan kanssa rokotteelle alhaisemman hinnan. Tämän lisäksi kustannuksia syntyy rokottamisesta, joka sisältää lääkemääräyksen hankkimisen lääkäriltä ja rokotteen antamisen.
Jotta viiden vuoden seuranta-aikana ehkäistään yksi vakava ikäihmisten pneumokokkitapaus tai sairaalahoitoa vaativa keuhkokuume, täytyy 65–74-vuotiaita rokottaa 13-valenttisella pneumokokkikonjugaattirokotteella yhteensä 273.
Vanhemmissa ikäryhmissä tautitapauksia on enemmän, mutta rokotteen teho on huonompi ikääntymisen ja perussairauksien vuoksi. Nuoremmissa ikäryhmissä rokotusten kustannukset vastaavaa terveyshyötyä kohti olisivat suuremmat, koska tautitapauksia on vähemmän.
Perusterveiden ikääntyneiden riski sairastua pneumokokkitauteihin on sen verran pieni, että väestötason rokotuksen terveyshyöty voi jäädä vähäiseksi.
THL teki ennen koronapandemiaa arvion, jonka mukaan ikääntyneiden laaja pneumokokkirokotusohjelma 13-valenttisella valmisteella ei ole kustannuksiltaan kohtuullinen suhteessa sillä saavutettavaan terveyshyötyyn. Korona-aikana pneumokokkitaudit kuten muutkin hengitystieinfektiot vähenivät merkittävästi.
THL uutinen: Pneumokokkitaudit ovat vähentyneet koronapandemian aikana
Rokotteen ottaminen kansalliseen rokotusohjelmaan vaatii näyttöä kustannusvaikuttavuudesta
STM ja Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) ovat linjanneet, millä edellytyksillä rokote voitaisiin ottaa kansalliseen rokotusohjelmaan julkisin varoin rahoitettuna terveydenhuollon palveluna.
Kustannusvaikuttavuuden arvioinnilla on päätöksenteossa merkittävä rooli. Ikääntyneiden pneumokokkirokotteen osalta arvioinnissa merkittäviä tekijöitä ovat rokotteen hinta, hoitokustannusten säästö sekä se, että kuolleisuus ei rokotuksin vähene.
Kansallisen rokotusohjelman rokotteet hankitaan keskitetysti. Se alentaa hankintakustannuksia varsinkin, jos valmistajia on enemmän kuin yksi ja hankinta toteutetaan tarjouskilpailulla.
THL seuraa kansainvälisesti ja Suomesta kertyvää uutta tutkimustietoa ja arvioi tarpeen mukaan pneumokokkirokotusten kohdentamista eri väestöryhmiin.
Miten rokote tulee rokotusohjelmaan?
