Kaikki mukaan: kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen

 

Kaikkien ihmisten on voitava toimia yhteiskunnassa sen tasaveroisina jäseninä sekä osallistua elinympäristöään, yhteiskuntaa tai globaaleja asioita koskevaan vaikuttamiseen – asemastaan tai taustastaan riippumatta.

Heikommassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia toimia aktiivisina kansalaisina ja vaikuttajina voidaan tukea monin tavoin. Kansalaisuus on osallisuutta poliittiseen yhteisöön – demokraattisten oikeuksien toteutumista sekä mahdollisuuksia vaikuttaa ja kantaa vastuuta yhteisistä asioista. Myös turvapaikanhakijat ja muut ilman kansalaisuutta olevat voivat olla aktiivisia poliittisen yhteisön jäseniä.

Vaikuttaa voi monin tavoin: esimerkiksi kulutusvalinnoilla, ympäristönsuojelulla, kansalais- ja kaupunkiaktivismin isoilla ja pienillä tempauksilla, kehittämällä palveluita asiakkaiden ja ammattilaisten kanssa, ottamalla osaa julkiseen keskusteluun, osoittamalla mieltä, osallistumalla asiakas- ja asukasraateihin, äänestämällä sekä asettumalla ehdolle vaaleihin.

Tällä sivulla annetaan tietoa ja vinkkejä toimijoille, jotka pyrkivät tukemaan heikommassa asemassa olevien kansalaisvaikuttamista ja osallistumismahdollisuuksia ja siten edistämään heidän osallisuuttaan. 
Lue lisää osallisuudesta vaikuttamisen prosesseissa

Sisällys

• Vinkkejä kansalaisvaikuttamisen tukemiseen
• Tilasto- ja tutkimustieto osoittaa, että yhteiskunnallinen osallistuminen ei jakaudu tasaisesti
• Riski: Yhteiskuntaryhmien eriytyminen

Vinkkejä kansalaisvaikuttamisen tukemiseen

Kansalaisosallistumista voidaan tukea ja fasilitoida erilaisilla käytännöillä, jotka madaltavat kynnyksiä ja rohkaisevat osallistumaan. 

Luo luottamusta ja uskoa vaikuttamismahdollisuuksiin

Vähän osallistuvilla saattaa olla vähäinen luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin, mutta myös instituutioihin, joiden puitteissa päätöksiä tehdään. Vaikuttamishaluja voidaan lisätä vahvistamalla luottamusta.

Luottamusta voidaan ”lainata” tekemällä yhteistyötä sellaisen kumppanin kanssa, jolla on valmis kontakti kohderyhmään ja johon he luottavat. Tällainen kumppani voi olla esimeriksi järjestö, uskonnollinen yhteisö, kylä- ja asukasyhdistys. sosiaali-, koulutus- tai terveyspalveluiden tuottaja tai vaikkapa sosiaalisen median vaikuttaja.
Avoin olohuone ilman vaatimusta päihteettömyydestä (Innokyla.fi) 

Pyri vaikuttamismahdollisuuksista viestiessä osallistavaan ja yhdenvertaiseen viestintään. Käytä ymmärrettävää, innostavaa ja kohderyhmää puhuttelevaa kieltä. Yksi helposti lähestyttävää kieltä käyttävä, nuorten äänen kuulumiseen keskittyvä malli on Mikä vituttaa? -toimintatapa. Siinä nuoret pääsevät omin sanoin kertomaan kokemistaan epäkohdista.
Mikä vituttaa? -ilta – matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen nuorten kanssa (Innokyla.fi)

Uskoa vaikuttamismahdollisuuksiin voidaan lisätä myös palveluissa, kun asiakas kohdataan kunnioittavasti omana itsenään, hänet nähdään oman elämänsä asiantuntijana, hän saa vaikuttaa omiin palveluihinsa ja hänelle etsitään yksilöllisiä ratkaisuja. Asiakaspalautteen anto tehdään helpoksi, palautteisiin tulee aina vastata sekä kertoa palautteen antajalle ja muille asukkaille, mihin toimiin palautteen perusteella on ryhdytty
Osallisuus omassa elämässä
Uudista asiakastyötä luovasti ja leikkisästi

Lue, mitkä asiat vaikuttavat ihmisten osallisuuden kokemukseen:
Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta

Luo vaikuttamisen paikkoja

Ota ihmiset mukaan kunnan, alueen ja palvelujen kehittämiseen ja palvelujen hankintaan, kysy ihmisten mielipiteitä ja kokemuksia ja pyydä heitä arvioimaan, onko tavoitteissa onnistuttu. Tarjoa ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa myös varhaisessa ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Kerro vaikuttamismahdollisuuksista eri kanavissa. Pyri luomaan päättäjien keskuuteen avoimuuden ja yhteistyön kulttuuria esimerkiksi keskustelutilaisuuksilla, koulutuksilla ja yhdessä luotavilla uusilla pelisäännöillä. Järjestä tilaisuuksia ja luo yhteydenpitokanavia päättäjien kohtaamiseen.
Ohjeita osallistamiseen
Osallisuutta edistävä hallintomalli

Olemassa olevien vaikutuskanavien (mm. nuorisovaltuustot ja vammaisneuvostot) lisäksi heikossa asemassa olevia koskevien asioiden julkiseen käsittelyyn voidaan perustaa kokonaan uusia foorumeita. Voidaan esimerkiksi pistää pystyyn paikallinen työttömien raati, johon kuuluu pitkäaikaistyöttömien, viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Palvelun tuotantoon voidaan perustaa ohjausryhmä, jossa on jäseninä myös palvelun käyttäjien edustajia. Tietyn asian edistämiseen voidaan perustaa kehittämisverkosto, johon pyritään saamaan ammattilaisten ohella heikossa asemassa olevien ryhmien edustajia.

Tarjoa resursseja, tietoa, taitoja ja tukea

Asukkaiden omaehtoista kansalaistoimintaa voidaan tukea tarjoamalla resursseja, tietoa ja taitoja. Resurssien tarjoamisen ehtona voi olla, että toimintaan tulee pyrkiä osallistamaan myös syrjään jääneitä.

• avustukset
• tilat
• verkkoalusta tapahtumista ilmoittamiseen
• yhteys- tai tukihenkilö, vaikuttajakummit
• helposti saatavilla oleva tieto, avoin data
• vaikuttamiskurssit
• sote-ammattilaisten kouluttaminen vaikuttamisen tukemiseen

Vaalien aikaan tasapuolista maksutonta näkyvyyttä voidaan tarjota esimerkiksi tarjoamalla maksuttomia tiloja vaalitilaisuuksien järjestämiseen. Voidaan myös tukea järjestöjä ja asukasliikkeitä esimerkiksi vaalipaneelien järjestämisessä tarjoamalla tiloja ja tekniikkaa.

Kumppanuusrahoitusmalli
Osallistuva budjetointi – inklusiivisella toiminnalla osallisuutta lähiöön (Innokyla.fi)
Avoimet tilat
Vapaaehtoistoiminnan järjestäminen ja tukeminen

Osallistavalla ideakilpailulla voidaan tukea heikoimmassa asemassa olevien vaikuttamismahdollisuuksia, jos kilpailuun osallistuviin ryhmiin saadaan mukaan kohderyhmien edustajia.
Osallistavalla ideakilpailulla uutta matalan kynnyksen liikuntatoimintaa (Innokyla.fi)

Vaikuttaminen ryhmässä ja ryhmän fasilitointi

Vaikuttamista voidaan suunnitella ja tehdä ryhmänä. Ryhmä voi olla perinteinen järjestö, mutta vaikuttamista voidaan tehdä myös esimerkiksi sosiaalityön tai sivistystyön puitteissa. Tässä joitakin vinkkejä vaikuttamisryhmälle:

• Arvostakaa arkisia tekoja
• Aloittakaa ideasta, jolla on hyvät edellytykset onnistua
• Luokaa virikkeitä ja käykää läpi inspiroivia esimerkkejä
• Järjestäkää yhteiskunnallisia opinto- tai lukupiirejä
• Etsikää vapaaehtoisia välittäjiä tai vaikuttajakummeja, jotka auttavat esimerkiksi tiedottamisessa, byrokratiassa ja eettisissä kysymyksissä
• Ottakaa huomioon erilaiset tarpeet, jotta erilaiset ihmiset voivat osallistua (esim. esteettömyys, saavutettavuus, lastenhoito, välimatkat) 
• Jos olet työntekijä ja osallistat muita: Selvitä itsellesi ja muille, mikä on toiminnan tarkoitus. Pohdi valta-asemaasi, suhdettasi ja asennettasi muihin osallistujiin. Anna tilaa omaehtoisuudelle.
• Jakakaa päätösvaltaa ja vastuuta
• Toimikaa osallistujien ehdoilla
• Vaikuttaa voi monilla ilmaisun keinoin (valokuvaus, kirjoittaminen, tanssi, vloggaaminen) – olkaa luovia!

Lue lisää: Ohjeita osallistamiseen
Uudista asiakastyötä luovasti ja leikkisästi

Tilasto- ja tutkimustieto osoittaa, että yhteiskunnallinen osallistuminen ei jakaudu tasaisesti

Äänestysaktiivisuudessa ja suhtautumisessa päätöksentekoon on eroja erilaisissa sosioekonomisissa asemissa olevien kesken.

• Työelämän ulkopuolella olevat äänestävät noin 10–18 prosenttiyksikköä vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin.
• Nuorilla aikuisilla äänestysaktiivisuus on vanhempia ikäryhmiä heikompaa.
• Vaikuttamisesta syrjään jäävät tuntevat usein turhautumista ja katkeruutta yhteiskunnallista päätöksentekoa ja päätöksentekijöitä kohtaan. (ks. esim. Eeva Luhtakallion ja Maria Mustarinnan tutkimus Demokratia suomalaisessa lähiössä vuodelta 2017)

Osallistumisen polarisoituminen näkyy myös järjestötoiminnassa ja vapaaehtoistyössä.

• Kaikkein eniten vapaaehtoistyötä tekevät ylemmät toimihenkilöt
• Eniten luottamus- ja vastuutehtäviä yhdistyksissä on yrittäjillä (erityisesti maatalousyrittäjillä) ja ylemmillä toimihenkilöillä. Työttömillä, vanhuus- tai sairaseläkeläisillä sekä muilla työelämän ulkopuolella olevilla luottamustehtäviä on vähiten. 
• Erityisesti 15–24-vuotialla vapaaehtoistoiminta on jatkuvasti ollut laskussa, ja he osallistuvat vanhempia ikäluokkia vähemmän.

THL:n tutkimuksissa on myös havaittu, että esimerkiksi työelämän ulkopuolella olevilla, psyykkisesti kuormittuneilla tai köyhyyttä kokeneilla on muuta väestöä selvästi heikompi osallisuuden kokemus. Koko väestöstä 10 prosentilla on erittäin heikko osallisuuden kokemus, kun työttömillä osuus on lähes 25 prosenttia.
Tutustu osallisuuden kokemuksesta kertoviin tutkimustuloksiin

Riski: Yhteiskuntaryhmien eriytymisen voimistuminen

Yhteiskunnan polarisoituessa uhkakuvana on eräänlaisen noidankehän syntyminen, missä huono-osaisten vähäinen hyvinvointi johtaa yhä pienevään poliittiseen aktiivisuuteen, mikä puolestaan johtaa huono-osaisten äänen ja intressien sivuuttamiseen päätöksenteossa, mikä taasen edelleen heikentää heidän asemaansa yhteiskunnassa.

Osallisuushankkeissa on todettu, että pienetkin projektit tai mutkattomat suoran vaikuttamisen muodot voivat lisätä vaikeissa tilanteissa elävien luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa yhteiskuntaan ja omaan elinympäristöön. On tärkeää, että erilaiset tavat vaikuttaa ja osallistua juurtuvat osaksi julkista toimintaa ja päätöksentekoa.

Lue lisää

Kuntien kannattaa tukea kansalaisvaikuttamista (THL-blogi 12.5.2021)

Osallisuuden edistämisen mallit

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL 2017)

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi. Kyselytutkimuksen tuloksia (THL 2018)