Valmennusta onnistuneeseen rekrytointiin

Lähiesihenkilön ja työyhteisön valmistelu uuden työntekijän vastaanottamiseen on tärkeää. Pyydä työllistyvältä henkilöltä lupa kertoa olennaisista seikoista työyhteisössä tuen, perehtymisen ja työn tekemisen kannalta. Valmistelun ja valmennuksen avulla lähityöyhteisö on osaavampi ja tyytyväisempi. Jos tarjoat työntekijöillesi koulutusta, kerro, millä tavoin se koskee monimuotoisuutta.

Sen lisäksi, että työyhteisö valmennetaan vastaanottamaan uusi työntekijä, voidaan uudelle työntekijälle nimetä työpaikkakummi, joka auttaa puolestaan häntä sopeutumaan työyhteisöön. Työpaikkakummista  lisää alempana tällä sivulla.

Erilaisuuden sietämisestä monimuotoisuuden arvostamiseen

Tavoitteena on edetä erilaisuuden sietämisestä monimuotoisuuden arvostamiseen. Koko työyhteisön toimivuutta edesauttaa, jos pystytään ymmärtämään ja hyödyntämään erilaisia näkökulmia.

Erilaisuus voi tarjota hyviä synergioita tai aiheuttaa joskus myös työyhteisössä konflikteja. Synergian syntymisen välttämätön edellytys on keskinäinen luottamus. Sen vahvistamisesta hyötyy koko työyhteisö. Hyvä vuorovaikutus on palkitsevaa ja se tukee tuloksellista työskentelyä.

Hyvässä vuorovaikutuksessa on kaksi keskeistä elementtiä

1) Työyhteisön saavutettavuus, eli että työntekijä pystyy osallistumaan työyhteisön sosiaaliseen kulttuuriin.
2) Psykologisen turvallisuuden näkökulma, eli kokemus siitä, että minusta ja mielipiteistäni ollaan kiinnostuneita.

Hyvän vuorovaikutuksen elementit ovat tärkeitä kaikkien työntekijöiden kannalta ja ne tukevat osatyökykyisen henkilön kiinnittymistä osaksi työyhteisöä.

Työyhteisölle tueksi valmennusta

Työyhteisön valmennuksessa lähityöyhteisö keskustelee monimuotoisuudesta omalla työpaikallaan. Me kaikki voimme olla joskus osatyökykyisiä. Voi olla kyse pitkältä sairaslomalta palaavasta henkilöstä, fyysisistä tai psyykkisistä tai muista rajoitteista. Olipa osatyökykyisyyden syy mikä tahansa, tulija voi olla aloitustilanteessa epävarma omista kyvyistään. Kokemus työelämästä voi olla vähäistä.

Työyhteisön vastaanottokyky onkin siksi oleellinen ja valmennuksella pyritään vahvistamaan sitä.  On tärkeää, että työkaverit tietävät, miten mahdollisia rajoitteita voi käytännössä huomioida. Lähityöyhteisölle kerrotaan osatyökykyisen henkilön työnkuvasta ja vastuista. Näin vältetään työyhteisössä mahdollisia väärinkäsityksiä ja epäselvyyksiä töiden organisoimisessa.

Osatyökykyiset kertovat omia kokemuksiaan

Iisisti töihin -hankkeen tuottama video on osa valmennusta ja auttaa pohtimaan, miten uuden tulijan liittäminen porukkaan onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisesta työskentelystä koko työyhteistyö voi muutenkin vahvistua.

Videolla kolme eri tavoin osatyökykyistä henkilöä kertovat kokemuksiaan. Mukana on myös oppimisympäristökoordinaattorin näkökulma siitä, miten osatyökykyinen työntekijä otetaan parhaiten vastaan työyhteisössä.

Työpaikkakummi tueksi osatyökykyiselle

Osatyökykyisen henkilön rekrytoinnin esteenä on toisinaan ollut esihenkilöiden pelko siitä, että perehdyttäminen vie liikaa heidän voimavarojaan ja aikaa. Perehdytysvastuuta voi kuitenkin jakaa esim. esihenkilön, vertaisperehdyttäjän ja työpaikkakummin kesken.

Vertaisperehdyttäjä perehdyttää uuden työntekijän konkreettisiin työtehtäviin ja työpaikkakummi perehdyttää tulijan osaksi työyhteisöä. Jos mahdollista, sama henkilö voi toimia sekä vertaisperehdyttäjänä ja työpaikkakummina.

Tutkimuksin on osoitettu, että kokeneet työntekijät kokevat palkitsevaksi mahdollisuuden mentoroida uusia kollegoitaan. Näin työpaikkakummius voi olla yksi keino parantaa työntekijän merkityksellisyyden kokemusta työssään.  

Miten työpaikkakummi on auttanut jakamaan perehdytysvastuuta

Toimiva esimerkki työpaikkakummin toiminnasta löytyy Tapiolan Lämpö Oy:stä, jonne rekrytoiduilta osatyökykyisiltä on saatu hyvää palautetta.  Esimies, työpaikkakummi  ja perehdytettävä henkilö kertovat, mitä on ollut tärkeää huomioida työpaikkakummiudessa.

Esihenkilön näkökulmasta kommentoi henkilöstöjohtaja Carola Nores-Joukama:

– Työpaikkakummiksi pyritään valitsemaan henkilö, joka tekee samaa työtä. Jos se ei ole mahdollista, niin kummiksi sopii henkilö, joka tuntee organisaation hyvin ja tietää keneltä voi kysyä mistäkin asiasta. Työpaikkakummi huolehtii siitä, että työntekijä tulee osaksi työyhteisöä: esimerkiksi pyytää mukaan ruokailemaan ja tutustuttaa uuden työntekijän myös työyhteisön muihin työntekijöihin. Työpaikkakummilta on helppo kysyä ihan mitä vaan, ja rohkaisemmekin uusia työntekijöitä kysymään ja kyseenalaistamaan.

– Työpaikkakummius joustaa perehdytettävän työntekijän tarpeiden mukaan. Osa tarvitsee kummia vain ensimmäiset viikot, joku toinen hyötyy kummisysteemistä useamman kuukauden. Esimiehellä on kuitenkin vastuu perehdyttämisen onnistumisesta ja hänen vastuullaan on käydä myös perehdyttämisen seurantakeskustelu, jossa pyydetään palautetta perehdyttämisen onnistumisesta ja sovitaan mahdollisista täydennyksistä perehdyttämiseen. Myös työpaikkakummi voi osallistua perehdyttämisen seurantakeskusteluun.

Miten työpaikkakummi kannattaa valita

Työpaikkakummin näkökulmasta kertoo Päivi:

– On hyvä että kummi on lähellä ja vaikka ei ihan samaa työtä tekisikään, hän on tietoinen  työntekijän töistä ja työalueesta.  Myös työntekijän on helpompi lähestyä kummia asiassa kuin asiassa tulemalla henkilökohtaisesti tätä tapaamaan.  Kannattaa myös valita työpaikkakummiksi henkilö, jota voi helposti lähestyä ilman että pelkää ettei uskalla tehdä sitä. 

– Uudella työntekijällä on paljon sellaista kysyttävää, jota ei itse ole tullut edes ajatelleeksi, kun on tarpeeksi kauan ollut töissä. Myös ryhmään sijoittuminen on tärkeää ja siinä myös kummilla on oma rooli.  Jos uusi työntekijä on esim. arka ja vetäytyy helposti omiin oloihinsa, on työpaikkakummius erityisesti paikallaan.

”Aika on näyttänyt että huoleni oli aiheeton; mielestäni meillä on mennyt hyvin”

– Silloin, kun itseltäni kysyttiin josko ryhdyn työpaikkakummiksi, olin epävarma siitä että olenko oikea henkilö  tehtävään.  Aika on näyttänyt että huoleni oli aiheeton; mielestäni meillä on mennyt hyvin ja Heidi on hyvin päässyt yhteisöön sisään.  Myös näissä asioissa on huomioitava että me kaikki olemme yksilöitä omien tapojemme ja luonteidemme kanssa. Jos Heidi on tyytyväinen, niin on sitten kummikin. 

– Omia töitäni kummius ei ole haitannut eli sitäkin voi suositella seuraaville kummeille, ja olen iloinen siitä, että ei ole kynnystä tulla luokseni.

Työpaikkakummin avulla pehmeä lasku työyhteisöön

Osatyökykyisen näkökulmasta kertoo Heidi:

– Minulle työpaikkakummi on antanut matalan kynnyksen tukea ja ohjausta. Kummin avulla olen saanut pehmeän laskun työyhteisöön. Uutena työntekijänä rohkaistuin oppimaan uusia työtehtäviä ja sain samalla AHAA elämyksiä. Olen myös saanut keskusteltua töihin liittyvistä mieltä painavista asioista. Työpaikkakummini ymmärsi kuulovammaisten maailman omien henkilökohtaisten kokemuksien kautta. Hän tiesi miten tehdä ja toimia. Hänen todella hyvä huumoritajunsa oli myös kiva lisä.

– Suosittelen todella lämpimästi työpaikkakummiutta muillekin työyhteisölle.