Taloudellisia tukia työnantajalle
Osatyökykyisen henkilön rekrytoimiseen on tarjolla erilaisia tukia ja apukeinoja niin työnhakijalle kuin työnantajallekin. Niiden tavoitteena on madaltaa kynnystä palkata osatyökykyinen työntekijä ja tukea onnistunutta, taloudellisesti kannattavaa rekrytointia niin työllistyvän, työnantajan kuin työyhteisönkin näkökulmasta.
TE-palvelujen työvalmentaja on tukenasi käytännön järjestelyissä
Voit hyödyntää rekrytointiin eri tukikeinoja ja taloudellisia kannustimia ennen ja jälkeen rekrytoinnin. Nämä kannattaa selvittää ennen työntekijän palkkaamista. Usein työnhakija on itsekin tietoinen mahdollisuuksistaan tukien saamiseen.
Koska palvelujärjestelmä on monipuolinen, TE- palvelujen työvalmentajien tai työkykykoordinaattoreiden avulla pääset parhaiten alkuun. Tuet ovat yleensä harkinnanvaraisia. Huomioi myös, että ne katsotaan työnantajalle tuloksi.
Erilaisia tukia ja kannustimia
Työkokeilu
Jos haluat selvittää, soveltuuko valitsemasi henkilö tiettyyn tehtävään, kannattaa aloittaa työkokeilulla. Työkokeilua järjestävät mm. TE-toimisto, Kela ja työeläkelaitokset. Yritys voi myös itse ilmoittautua TE-toimistoon tahoksi, jossa työkokeilut ovat mahdollisia.
Koska työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa, eikä se kerrytä vuosilomapäiviä tai eläkettä. Työkokeiluun osallistuva ei ole myöskään työterveyshuollon piirissä. Työaikaa voidaan lisätä vähitellen esimerkiksi 4 tunnista 8 tuntiin kahden viikon välein tunti kerrallaan. Myös työympäristössä voidaan tehdä muutoksia. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta – samalla työnantajalla kuitenkin enintään 6 kuukautta. Usein 1–3 kuukauden sopimus on riittävä.
Työkokeilupaikan, työkokeilun järjestäjän ja työkokeiluun osallistuvan henkilön välillä tehdään kirjallinen työkokeilusopimus. Siinä sovitaan työkokeilun kestosta, tavoitteista ja työtehtävistä. Työkokeilun järjestäjä vastaa työkokeiluun osallistuvan henkilön vakuutuksista. Työtehtävien opetteluun voidaan tarvittaessa käyttää työkykykoordinaattorin tai työvalmentajan tukea. TE- toimisto voi purkaa työkokeilusopimuksen esimerkiksi luvattomien poissaolojen takia. Työkokeiluun osallistuva henkilö itse voi milloin tahansa keskeyttää työkokeilun.
Työkokeilun järjestäminen työpaikalla (suomi.fi)
Palkkatuki
Palkkatuella voit palkata työttömän työnhakijan, jolla on vaikeuksia työllistyä. Palkkatuella voit myös jatkaa työkokeilijan työsuhdetta työkokeilun jälkeen. Edellytyksenä on, että työnhakijalla on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus.
Tukea voidaan maksaa myös osa-aikaiseen työsuhteeseen tai oppisopimuksen aikana. Palkkauskustannuksista voidaan korvata 30–50 prosenttia 6–24 kuukauden ajalta.
Osatyökykyiselle henkilölle on mahdollista saada useampi palkkatukijakso. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa.
Jokaisella osatyökykyisellä on oma TE-toimistovirkailija
Työsuhteen sopimus muodostuu työpaikan normaalien käytänteiden mukaisesti. Palkkatuetun työsuhteen keskeyttämisen, jatkamisen tai lopettamisen suhteen keskustellaan TE-toimiston virkailijan kanssa. Palkkausehdot merkitään tehtävänkuvauslomakkeeseen.
Palkkatuettu työllistäminen on palkan maksamista tukeva. Palkkatuen suhteen toimitaan myös TE- toimiston kautta, mutta vakuutukset ja normaali työsopimus tulevat yrityksen kautta. Jokaisella osatyökykyisellä henkilöllä on oma TE-toimistovirkailija, jonka kautta työnhakija voi myös itsenäisesti ehdottaa työkokeilun tai palkkatuetusti työllistämisen aloittamista.
Palkkatuki työnhaun tukena (suomi.fi)
Tukea hankintoihin
Työolosuhteiden järjestelytuki. Työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä, kalusteita tai muutostöitä työpaikalla. Tällöin tuki on enimmillään 4 000 euroa työntekijää kohden. Korvausta
voi saada myös toisen työntekijän antamasta avusta enintään 20 työtunnille kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Tukea maksetaan kuukausittain jälkikäteen 20 euroa tunnilta.
Lisätietoa uusista työvälineistä tai muutostöistä saat oman työterveyshuollon lisäksi:
Vates: Järjestöjen työllisyyspalvelut
Työterveyslaitos: Kokonaisvaltainen ergonomia
Työolosuhteiden järjestelytuki (suomi.fi)
Palkkio työllistämisestä
Kuntakohtainen kuntalisä
Joissain kunnissa (esim. Helsinki ja Vantaa) on käytössä yrityslisäkokeilu. Yrityslisä on harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen palkkio yrityksille siitä, että yritys työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön.
Helsinki-lisä
Esimerkkinä Helsinki-lisä, joka on kaupungin maksama taloudellinen tuki työnantajalle, joka palkkaa helsinkiläisen työttömän henkilön. Helsinki-lisää voidaan maksaa yksityisen ja kolmannen sektorin työnantajille.
Helsinki-lisän ehdot koskevat kaupunginkanslian 1.1.2020 tai sen jälkeen vastaanottamia Helsinki-lisä hakemuksia. Helsinki-lisä on aina harkinnanvarainen.
Yritykselle ja elinkeinotoimintaa harjoittavalle yhteisölle myönnettävä tuki on aina vähämerkityksetön eli de minimis -tuki. Työnantajan on esitettävä selvitys sille myönnetyistä de minimis -tuista kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden ajalta.
Helsinki-lisän kohderyhmään kuuluvat helsinkiläiset työttömät henkilöt:
kaupungin työllisyyspalveluiden asiakkaat, joiden palveluntarve on arvioitu Helsinki-lisän osalta (asiakas on vastaanottanut Helsinki-lisä setelin)
- tai 200 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatuen piirissä
- tai 12 kuukautta työttömänä olleet henkilöt
- tai joista valtio on myöntänyt palkkatuen työkykyä alentavan vamman tai sairauden perusteella.
Helsinki-lisän vaihtoehtoisia tukimuotoja ovat:
- Työllistämisen Helsinki -lisä, jota voivat saada yritykset ja taloudellista toimintaa harjoittavat yhteisöt.
- Palkan Helsinki-lisä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki yksityisen ja kolmannen sektorin työnantajat.
- Palkkatuettu oppisopimus, jonka kohderyhmänä ovat kaikki yksityisen ja kolmannen sektorin työnantajat.
- Toimeksiannon Helsinki-lisä, jota voi saada yritykset ja taloudellista toimintaa harjoittavat yhteisöt.
Helsingin kaupunki: Työnantajan Helsinki-lisä
TEM: Vähämerkityksetön eli de minimis -tuki
Vantaan kaupunki: Työllistämisen Vantaa-lisä yrityksille
Kouluta oppisopimuksella
Voit hyödyntää oppisopimusta työllistäessäsi. Oppisopimuspaikoiksi soveltuvat työnantajat yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Tarjottujen työtehtävien tulee olla riittävän monipuolisia, jotta opiskelija voi oppia työssään ja täyttää tutkintonsa ammattitaitovaatimukset. Työtunteja on tarjottava vähintään 25 viikossa. Työnantajalle ei tule oppisopimusopiskelijan rekrytoinnista ja kouluttamisesta muita suoria kustannuksia kuin palkka sivukuluineen. Oppisopimukseen voi hakea myös työllistämis- ja palkkatukea.
Työnantajalle voidaan maksaa koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta. Koulutuskorvausten suuruus vaihtelee riippuen oppisopimuskoulutuksen sisällöstä ja suoritettavasta tutkinnosta. Se on 0–200 euroa kuukaudessa opiskelijaa kohden.
Tuettu oppisopimus
Tuettu oppisopimus on oppisopimuskoulutusta, johon on yhdistetty opiskelijan tarvitsema tuki, esimerkiksi työhönvalmennus. Tuen tarve voi liittyä opintojen suunnitteluun, oppimisen haasteisiin, sosiaalisiin taitoihin tai elämänhallintaan. Tuella varmistetaan ennakoivasti, että oppisopimuksen tavoitteet saavutetaan. Myös tuettuun oppisopimukseen voi saada palkkatukea. Oppisopimusasioissa kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen oppisopimustoimistoon.
Mitä jos osatyökykyinen työntekijä tulee kokonaan työkyvyttömäksi?
Työeläkeyhtiössä vakuutetulla suurella työnantajalla (= palkkasumma yli 2 miljoonaa euroa /vuosi). Työeläkemaksun maksuluokka määräytyy sen mukaan, millainen työnantajan työkyvyttömyysriski on keskimääräiseen riskiin verrattuna. Riski lasketaan siten, että verrataan aiemmin myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrää TyEL:n keskimääräiseen määrään.
Jos osatyökykyinen työntekijä tulee täysin työkyvyttömäksi viiden ensimmäisen kalenterivuoden aikana, ei työkyvyttömyyseläke vaikuta yrityksen maksuluokkaan. Tärkeää on, että ennen työsuhteen alkua työnhakija on ilmoittanut TE-toimistoon työkykyyn vaikuttavasta sairaudesta tai vammasta sekä toimittanut siitä B-lääkärinlausunnon. TE-toimiston asiakas voi pyytää TE- toimistosta todistuksen suurtyönantajalle siitä, että hänet on merkitty TE-toimiston asiakasrekisteriin osatyökykyisenä työnhakijana.
Työntekijä toimittaa itse TE-toimistosta saadun todistuksen työnantajalle. Tämä välittää todistuksen vakuutusyhtiölle työkyvyttömyyseläkettä haettaessa ja asia otetaan huomioon työnantajan maksuluokan laskennassa. Todistusta ei tarvita, jos työntekijälle on myönnetty palkkatuki sairauden tai vamman johdosta, tai jos työntekijä on jo työkyvyttömyyseläkkeellä.
