Lasten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt
Lapsen mielenterveys kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Jokainen lapsi on yksilö, jonka kehittymiseen vaikuttavat hänen omien piirteidensä lisäksi läheiset ihmissuhteet kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Myös poliittiset päätökset ja yhteiskunnassa vallitseva suvaitsevaisuus tai syrjintä vaikuttavat lapseen ja hänen ympäristöönsä. Mielenterveyden kehittymisen kannalta erityisen herkkiä vaiheita ovat raskausaika ja ensimmäiset elinvuodet sekä nuoruusikä.
Mielenterveys on tärkeä voimavara, joka auttaa selviämään iänmukaisista haasteista, olemaan myönteisessä vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja hyväksymään oman itsensä. Hyvinvointi lapsuusaikana on arvo sinänsä, eikä sen edistämistä pitäisi perustella pelkästään tulevien, mahdollisesti aikuisiässä ilmenevien ongelmien vuoksi.
Häiriöt ovat monien tekijöiden summa
Lasten kehitys on yksilöllistä, eikä kaikki lasten oireilu viittaa mielenterveyden häiriöön. Esimerkiksi käyttäytymisen ja keskittymisen vaikeudet voivat liittyä lapsen kasvuympäristön tekijöihin, jolloin ensisijaista on pyrkiä vaikuttamaan niihin.
Onkin tärkeää huomioida lasten kehitykselliset tarpeet kokonaisvaltaisesti erilaisten palveluiden järjestämisessä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulujen tilasuunnittelussa ja toiminnan järjestämisessä tulee huomioida oppimisympäristön vaikutus lapsen mielenterveydelle.
Kehitystä tukeva ympäristö on erityisen tärkeä niille lapsille, joilla on erityistarpeita esimerkiksi neuropsykiatrisen oireilun, aistiherkkyyden tai liikuntarajoitteen myötä.
Häiriöiden yleisyys ja hoito
Varsinaisen mielenterveyden häiriön yleisyydeksi lapsiväestössä on viime vuosikymmenien laajojen väestötutkimusten perusteella arvioitu noin 15%. Vakavampien häiriöiden esiintyvyydessä ei ole viime vuosina todettu suuria muutoksia, mutta sen sijaan erilainen lieväasteinen oireilu on yleistynyt. Lapsille tyypillisiä ongelmia ovat ADHD-tyyppinen oireilu, käytösongelmat sekä ahdistuneisuus.
On arvioitu, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin 75 prosenttia ennen 24 vuoden ikää. Lasten mielenterveysongelmien ja -häiriöiden hoidossa ensisijaisia ovat erilaiset lapseen ja perheeseen kohdistettavat psykososiaaliset hoitomuodot.
THL on julkaissut oppaan ”Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa”. Oppaasta löytyy myös tietoa tavallisimmista mielenterveysongelmista ja -häiriöistä, niiden yleisyydestä, tunnistamisesta, kulusta ja hoitolinjoista.
Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Tarkempaa tietoa eri häiriöistä löytyy Mielenterveystalosta.
Lapset (Mielenterveystalo) Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Aalto-Setälä, Terhi, Huikko, Eeva ym: Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa : Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä THL 2023.
Niemi, Ripsa, Vaalavuo Maria, Suvisaari Jaana: Sosioekonomiset erot mielenterveyden häiriöissä ilmenevät jo elämänkulun alussa lapsilla ja nuorilla. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTHL 2022.
Vaalavuo Maria, Niemi Ripsa, Suvisaari Jaana: Growing up unequal: Socioeconomic disparities in mental disorders throughout childhood in FinlandLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. SSM - Population Health 20/2022.
Aalto-Setälä, Terhi & Huikko, Eeva: Alakouluikäisten lasten mielenterveysongelmien tutkiminen perustasolla. Duodecim 2021;137(3):301-7
Aalto-Setälä, Terhi & Huikko, Eeva: Alakouluikäisten mielenterveysongelmien hoito perustasolla. Duodecim 2021; 137 (4): 403-409
Karjalainen, Piia ym: Vaikuttavatko vanhemmuustaitoja tukevat ohjelmat lapsen käytöshäiriöiden ja -ongelmien ehkäisyssä ja vähentämisessä? (pdf 186 kt)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä