Avohuollon asiakassuunnitelma

• Asiakassuunnitelman tekoa edeltää lapsen tilanteen arviointi
• Asiakassuunnitelman laatimisen tapoja
• Lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeisen asiakassuunnitelman laatiminen
• Asiakassuunnitelman arviointi

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma ellei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Avohuollon asiakassuunnitelman tulee sisältää:

• Lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve
• Ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan
• Palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vaikuttamaan
• Arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan
• Asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä
• Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän henkilökohtaiset tapaamiset Lastensuojelulaki 29 § - 30 § (Finlex)

Asiakassuunnitelmaa laadittaessa on pyrittävä löytämään tukemisen ja auttamisen muotoja, jotka asiakkaat itse hyväksyvät ja joista kokevat saavansa apua. Näiden tukimuotojen etsimiseen kannattaa panostaa, sillä sopivien tukimuotojen löytyminen voi olla polku huostaanoton välttämiseen.

Asiakassuunnitelman tekoa edeltää lapsen tilanteen arviointi

Asiakassuunnitelmaa edeltää aina lapsen tilanteen arvio. Suunnitelmaa ja siihen perustuvaa suunnitelmallista työtä on käytännössä vaikea aloittaa suoraan suunnitelman tekemisestä, ennen lapsen ja perheen nykytilanteen riittävän hyvää ja perheenjäseniä kuulevaa selvittämistä.

Asiakassuunnitelman pohjaksi tehtävä tilanteen arvio saadaan uusien asiakkaiden osalta palvelutarpeen arvion ja sen sisältämän lastensuojelun tarpeen arvion avulla. Asiakkaana jo olevien lasten suunnitelman tulisi perustua niin ikään lapsen tilanteen arvioon, jonka laajuus voidaan sopia yhdessä perheen kanssa.

Asiakassuunnitelman laatimisen tapoja

Asiakassuunnitelma voidaan tehdä arvioinnin jälkeisessä yhdessä tapaamisessa tai voidaan koota useamman tapaamisen yhteenvetona. Suunnitelma voi rakentua myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa monitoimijaisesti tai läheisten kanssa esimerkiksi läheisneuvonpidon keinoin.

Lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeisen asiakassuunnitelman laatiminen

Palvelutarpeen arvio on pohjana lapsen asiakassuunnitelman teolle: suunnitelmaan kirjataan yhteenveto- tai suunnitelmantekotapaamisessa sovitut konkreettiset toimenpiteet ja tavoitteet, joilla pyritään saamaan muutosta lapsen elämässä.

Palvelutarpeen arvion ja suunnitelmallisen työn nivelkohta on suunnitelmantekotapaaminen. Mikäli yhteenvetotapaamisessa sovitaan, että asiakkuus jatkuu, on seuraava tapaaminen suunnitelmantekotapaaminen.

Tapaamisen tavoitteena on löytää konkreettiset asiat, joihin lapsen elämässä tarvitaan muutosta ja löytää niihin muutoskohtiin sopivat toimenpiteet. Lapsen ja vanhempien kanssa sovitaan,

• mitä tehdään,
• miten tehdään ja
• kuka tekee mitäkin.

Keitä paikalla

Suunnitelmatapaamisessa ovat perheen tilanteesta riippuen läsnä lapsi, huoltajat ja / tai vanhemmat ja lastensuojelun työntekijät t sekä mahdollisesti perheen läheiset ja yhteistyötaho. Lastensuojelutarpeen selvityksen aikana on jo saattanut alkaa tai perheelle on ehdotettu jotain avohuollon tukitoimea. Tällöin suunnitelman laadinnassa on hyvä olla mukana tuon tukitoimen järjestäjä. Perheeltä ja lapselta on hyvä kysyä, keitä he haluaisivat, että tapaamisessa olisi paikalla. Kaikkien osallistujien on osattava perustella läsnäolonsa lapselle.
Lisätietoa: Tiedon hankkiminen lastensuojelun tarpeisiin - Asiakkaan asiassa pidettävä neuvottelu

Lapsen läsnäolo

Lapsen on hyvä olla suunnitelmatapaamisessa paikalla. Etenkin silloin, kun perheen aikuisen ja lapsen kanssa sovitaan selkeitä, sekä lasta että vanhempia koskevia konkreettisia toimenpiteitä lapsen arjen parantamiseksi. Kun lapsi on tapaamisessa paikalla, tulee vähintään yhden työntekijöistä huomioida erityisesti lapsi.

Mikäli yhteenvetotapaamisessa on selkeästi jo sovittu, että lapsi ei ole suunnitelmatapaamisessa läsnä, tulee sopia, kuka, mitä ja miten kertoo lapselle tapaamisessa sovituista asioista. Lapsen osallisuuden toteutumisen kannalta on tärkeää, että lapsella on riittävästi ajantasaista tietoa työskentelystä.
Lisätietoa: Lasten osallisuus

Miten tapaamiseen valmistaudutaan?

Lapselle ja vanhemmille/huoltajille kerrotaan suunnitelman tekemisestä ja pyydetään heitä osallistumaan tekemisen suunnitteluun, muun muassa keitä tapaamiseen tulisi kutsua. Lapsi, vanhemmat ja muut osallistujat voidaan kutsua suunnitelmantekotapaamiseen edellisessä tapaamisessa tai heille voidaan lähettää tapaamisesta esimerkiksi erillinen kirje. Mikäli tapaamisessa on yhteistyökumppaneita paikalla, on etukäteen hyvä sopia kuka toimii puheenjohtajana ja miten asiat kirjataan.

Miten suunnitelmatapaaminen etenee?

Suunnitelmatapaaminen voi edetä esimerkiksi seuraavalla tavalla

1. Virittäytyminen

Suunnitelman tekoon virittävä keskustelu. Kerrataan keitä suunnitelmatapaamisessa on paikalla ja mikä on tapaamisen tarkoitus. Sovitaan erityisesti siitä, miten lapsi tapaamisessa huomioidaan. Aluksi on hyvä käydä läpi, mistä tapaamisessa pitäisi kunkin näkökulmasta puhua.

Ennen lapsen tilanteen muutokseen liittyvistä tavoitteista keskustelua on hyvä käydä läpi osallistujien tavoitteet työskentelylle ja yhteistyölle ja sopia siitä, miten työskennellään. Tapaamisen aluksi on hyvä kertoa periaatteista, joiden mukaan tapaamisessa pyritään toiminaan.

2. Tavoitteista sopiminen

Sovitaan tavoitteista käymällä erikseen läpi kaikkien mukana olevien ehdotukset siitä, mihin lapsen arjessa ja elämässä täytyisi saada muutosta. Työskentelyn tavoitteita voi lähteä pohtimaan palvelutarpeen arvion pohjalta. Mihin niistä vanhemmat ja muut aikuiset lähtevät ensin vastaamaan? Tavoitteisiin on hyvä kirjata konkreettisia ja lyhyen tähtäimen asioita, mutta myös mitä tavoitellaan pidemmällä aikavälillä.

Mikäli lapsi ei ole paikalla, lapsen ehdotukset kertovat perheen aikuiset ja/tai sosiaalityöntekijät. Tavoitteena on, että suunnitelman tavoitteet olisivat mahdollisimman konkreettisia siten, että lapsen elämässä voisi tapahtua heti jotain muutosta parempaan.

Työn tavoitteista voidaan olla osallistujien kanssa yhtä mieltä tai tavoitteet voivat vaihdella eri näkökulmista. Tärkeää on, että kukin osallistuja saa kertoa, mikä on omasta näkökulmasta ensisijainen tavoite. Tavoitteista sovittaessa on tärkeä pohtia sitä, keiden tavoitteista on kysymys ja että tavoitteet ovat sellaisia, joihin asiakas itse voi sitoutua.

3. Keinot muutokseen

Käydään läpi kaikkien mukana olevien ehdotukset siitä, miten tavoitteisiin päästään. Jos lapsi ei ole paikalla, lapsen toiveet kertoo joku läsnäolijoista (esim. vanhempi, edunvalvoja, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä). Usein lapsi on jo selvityksen aikaisissa tapaamisissa tuonut toiveensa esiin ja sosiaalityöntekijä on kirjannut ne yhteenvetoon. Ne käydään kuitenkin tapaamisessa vielä läpi.

Seuraavaksi mietitään, mikä voisi auttaa vanhempia ja lasta muutoksen aikaansaamisessa. Perheen aikuiset ja lapsi määrittelevät itse omin sanoin, millainen apu voisi olla sopivaa tai heidän mielestään tarpeen. Keinot on hyvä (mahdollisuuksien mukaan) rakentaa lapsen, perheen ja sen verkostossa jo olevien voimavarojen varaan.

Sosiaalityöntekijä voi tehdä ehdotuksia auttavista toimista ja avohuollon tukitoimista. Asiakkaiden osallisuus edellyttää, että he ovat tietoisia siitä, millaisia erilaisia avohuollon tukitoimia on tarjolla. Sosiaalityöntekijän tulee kertoa avoimesti erilaisista vaihtoehdoista.
Lisätietoa: Avohuollon tukitoimet

4. Tavoitteen saavuttamisen kriteereistä sopiminen

Etsitään vastaus kysymykseen, mistä tiedämme, että tavoitteen saavuttamisessa on edistytty tai se on saavutettu. Näin asiakkaat ovat tietoisia siitä, mitä heiltä odotetaan ja miten tavoitteita arvioidaan.

5. Sovitaan suunnitelman arvioinnista

Sovitaan:

• milloin muutosta arvioidaan,
• kuinka pitkä työskentelyjakso on tarpeen,
• kuinka pitkän ajan tavoitteessa edistyminen ja lapsen tilanne nyt tuntuisi vaativan ja
• käydään läpi myös sitä, minkä ajan lapsi voi odottaa tavoitteen toteutumista.

6. Lapselle kertominen

Sovitaan, kuka/ketkä kertovat suunnitelmasta lapselle, mikäli hän ei ole tapaamisessa paikalla. Samalla kerrataan tehdyt päätökset ja muut asiat, mitä lapselle kerrotaan.

7. Kenelle suunnitelma annetaan

Sovitaan, kenelle kirjattu suunnitelma annetaan tai lähetetään. Jos asiakassuunnitelmaa ei ole voitu laatia yhteistyössä kaikkien huoltajien kanssa, on se lähetettävä myös sille huoltajalle, joka ei ole siihen osallistunut. Tässä on kuitenkin huomioitava alaikäisen asiakkaan kielto-oikeus sosiaalihuollon asiassa.
Lisätietoa: Oikeudesta saada lasta koskevaa tietoa - Alaikäisen oikeus painavasta syystä kieltää tiedon luovuttaminen lailliselle edustajalleen (kielto-oikeus)

8. Suunnitelmatapaamisen päättäminen

Tapaamisen lopuksi arvioidaan itse tapaamista: käsiteltiinkö oikeita asioita, oliko työskentelytapa sopiva, oliko tapaamisesta hyötyä.

Asiakassuunnitelman arviointi

Asiakassuunnitelmaan kirjataan, miten työskentelyä ja tavoitteen saavuttamista tullaan arvioimaan, mitä arvioidaan, ketkä sen tekevät ja milloin. Avohuollon työhön tulee sisältyä arviointivaihe, jolloin arviointi on hyvin avointa ja selvää kaikille osapuolille. Arviointia ei pidä tehdä pelkästään silloin, kun tilanne huononee.

Suunnitelmallisen työn arvioinnin yksinkertaisena ideana on katsoa, mitä on saatu aikaan, mikä on lapsen elämäntilanne arvioinnin ajankohtana ja mitä muutosta lapsen ja perheen arjessa on tapahtunut. Arviointi toteutetaan yhdessä asiakkaiden kanssa.

Arviointivaihe pitää sisällään kaksi tasoa. Toisaalta arvioidaan sisältöjä, sitä miten tavoitteet on saavutettu ja mitä muutoksia lapsen arjessa on tapahtunut. Toisaalta arvioidaan työskentelytapaa, jolloin saadaan palautetta lastensuojelun toimintatavasta. Palautetta pyydetään asiakkailta esimerkiksi lomakkeiden avulla tai yhdessä keskustellen.

Mitä suunnitelmaan tavoitteeksi asetetuille asioille suunnitelman arvioinnin hetkellä kuuluu, voi lapsen kanssa käydä läpi esimerkiksi varttiarvio-lomakkeella.
Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa (liitteenä Varttiarvio)

Suunnitelman toteutumisen arviointi ja yhdessä asiakkaiden kanssa tehty arviointi tulee kirjata asiakastietojärjestelmään.

Voimassa oleva asiakassuunnitelma ja lapsen tilanne tulee arvioida myös perheen ja/tai lapsen kriisitilanteen tai muun perhettä kohdanneen muutoksen jälkeen. Tällöin tehdään tilanteesta uusi arvio uuden asiakassuunnitelman pohjaksi, johon tulee kirjata muuttuneet olosuhteet ja tilanne perheessä sekä se, mitkä uudet tavoitteet ja työskentelyn tavat ovat.