Yhdenvertaisuus ja syrjintä sateenkaarilasten ja -nuorten elämässä

Jokaisella ihmisellä on yhtäläiset ihmisoikeudet, jotka on määritelty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Yhdenvertaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, etnisestä alkuperästään, vammastaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. 

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin lapsiin ja nuoriin eli sateenkaarilapsiin ja -nuoriin kohdistuu yhteiskunnassamme kuitenkin kielteisiä asenteita ja syrjintää. Tämä altistaa heidät muun muassa mielenterveysongelmille sekä henkiselle ja fyysiselle väkivallalle. 

Ammattilainen sosiaali- ja terveyspalveluissa, nuorisotyössä, opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa on tärkeässä asemassa tukemassa ja kannattelemassa lasta ja nuorta, torjumassa häirintää ja syrjintää sekä edistämässä yhdenvertaisuutta.

Tällä sivulla

• Sateenkaarilapsella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun
• Lapsella on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi
• Intersukupuolisen lapsen oikeus koskemattomuuteen
• Lait ja sopimukset lapsen yhdenvertaisuudesta
• Ympäristön kielteiset asenteet vahingoittavat sateenkaarilasta ja -nuorta
• Syrjintä aiheuttaa vähemmistöstressiä ja itsesyrjintää
• Sateenkaarilapseen ja -nuoreen voi kohdistua perheväkivaltaa
• Mitä on moniperusteinen syrjintä?
• Ympäristön kielteiset asenteet vaikuttavat sateenkaarinuoren itsenäistymiseen  
• Kriiseissä haavoittuvimmat kärsivät eniten

Sateenkaarilapsella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun

Lapsen oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun säädetään mm. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien sopimuksessa, yhdenvertaisuuslaissa, tasa-arvolaissa ja Suomen perustuslaissa. Sateenkaarilapset ja -nuoret ovat usein haavoittuvassa asemassa. Siksi heidän yhdenvertaisuutensa toteutumiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa, nuorisotyössä, opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota. 

Viranomaisilla ja koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Myös toimintamallit häirintään ja syrjintään puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn ovat tärkeä osa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä. Yhdenvertaisuuden edistäminen ei siis ole ammattilaiselle valinta- tai mielipidekysymys. Useimmille ammattilaisille lasten ja nuorten yhdenvertainen kohtelu onkin itsestään selvä työn lähtökohta. 

Kaikki seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja -nuoret eivät ole avoimia sukupuolestaan tai seksuaalisesta suuntautumistaan tai omaksuneet sateenkaari-identiteettiä. Kuitenkin lapsia ja nuoria, jotka eivät mahdu yhteiskuntamme ahtaisiin sukupuolta ja seksuaalista suuntautumista määrittäviin normeihin, käy todennäköisesti kaikissa kouluissa ja palveluissa.

Jos ympäristön kielteisten asenteiden monenlaisia vaikutuksia heidän elämäänsä ei tunnista, voi huomaamattaan asettaa heidät muita heikompaan asemaan tai hankalaan tilanteeseen.

Ammattilainen vaikuttaa omalla toiminnallaan ja esimerkiksi sanavalinnoillaan ratkaisevasti siihen, miten turvalliseksi ja hyväksytyksi lapsi tai nuori kokee olonsa.

Lue myös:

• Kohtaa lapsi ja nuori näin
• Minullako oletuksia? – Mitä on normitietoisuus
• Jokainen voi vahvistaa sateenkaarilapsen ja -nuoren mielenterveyttä

Lapsella on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi

YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen kuuluu lapsen oikeus tulla kuulluksi ja otetuksi vakavasti. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa, ja mielipiteelle on annettava lapsen kehitystason mukainen painoarvo. 

Suomen kansallisen lapsistrategian yhtenä tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallisuutta. Lasten osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja tiedonsaanti tulee huomioida sekä päätöksenteossa että lapsiin liittyvässä toiminnassa.
Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma (Valtioneuvosto)

Alaikäisillä ei ole täysiä poliittisia oikeuksia, mutta he ovat tärkeitä yhteiskunnan jäseniä. Lapsilla ja nuorilla on paljon mielipiteitä ja arvokkaita näkemyksiä, joiden esiintuomiseen tulee kannustaa. On tärkeää muistaa, että lapset ovat aktiivisia toimijoita, eivät vain toimenpiteiden kohteita.

Erityisesti on kiinnitettävä huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, joiden näkemykset ovat vaarassa jäädä toistuvasti huomiotta. Muuten riskinä on lasten välisen eriarvoisuuden kasvu. 

Lasten osallisuuden toteutuminen vaatii sitä, että kaikilla lasten kanssa toimivilla aikuisilla on riittävä ymmärrys lasten osallisuudesta ja keinoista sen tukemiseksi. Hyvä tapa hankkia tietoa on käydä lasten osallisuuden tukemiseen opastava maksuton ja kaikille avoin verkkokoulutus, joka on laadittu Kansallisen lapsistrategian toteutuksessa.  

Lapsen oikeudet – Myös haavoittuvassa asemassa oleva lapsi on elämänsä pääosassa (eOppiva)

Intersukupuolisen lapsen oikeus koskemattomuuteen

Intersukupuolisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilön keholliset sukupuolta määrittävät tekijät eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolisesta kehollisuudesta ei voi tehdä päätelmiä pienen lapsen tulevasta sukupuoli-identiteetistä. Kun syntyvällä lapsella on intersukupuolista kehollisuutta, terveydenhuollon ammattilaisen on kuitenkin määritettävä hänet pojaksi tai tytöksi juridista sukupuolimerkintää varten. 

Suomalaisen selvityksen mukaan monet intersukupuoliset henkilöt ovat joutuneet lapsina tai nuorina käymään läpi lääketieteellisiä toimenpiteitä, joihin ei aina ole ollut selkeää terveydellistä perustetta. He eivät ole saaneet osallistua asiaa koskevaan päätöksentekoon ja heidän kehoaan on voitu muokata. 

Lapsen oikeuksien sopimuksen nojalla jokaisella lapsella on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen ja ikätasoiseen osallistumiseen itseään koskeviin päätöksiin. Henkilön itsemäärittelyoikeutta sukupuoleensa eli sisäistä tietoa ja ymmärrystä omasta sukupuolestaan tulee kunnioittaa. On myös syytä muistaa, että lapsella ja nuorella on oikeus ilmaista sukupuoltaan muillakin kuin perinteisesti naisille ja miehille tarjotuilla tavoilla.

Sukupuolivähemmistöjen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden edistäminen on sisällytetty kansalliseen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaan.

Miten kohdata intersukupuolinen lapsi ja nuori terveys­palveluissa

Lait ja sopimukset lapsen yhdenvertaisuudesta

Monet Suomen lait sekä kansainväliset sopimukset säätävät yhdenvertaisuudesta ja lapsen oikeuksista. Seuraavassa esitellään keskeisimpiä. 

Suomen perustuslaki

Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaatteella tarkoitetaan sekä syrjinnän kieltoa että ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä.
Suomen perustuslaki 731/1999, 6 § (Finlex)

YK:n Lapsen oikeuksien sopimus

Lasten oikeudet on turvattu YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksella. Sopimuksessa keskeisessä asemassa on periaate lapsen edun ensisijaisuudesta. Suomessa sopimus on laintasoisena voimassa.
Lapsen oikeuksien sopimus (Lapsenoikeudet.fi)

Yhdenvertaisuuslaki 

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa edistämään aktiivisesti yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslain mukaan mm. viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien tulee arvioida ja edistää yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Tarvittavista toimenpiteistä tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma.
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 (Finlex)

Tasa-arvolaki

Sukupuolten tasa-arvosta säädetään tasa-arvolaissa. Tasa-arvolaki velvoittaa esimerkiksi kuntaa edistämään tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja vastaamaan siitä, että oppilaitokset laativat omat tasa-arvosuunnitelmansa. Laki tunnistaa sukupuolen moninaisuuden ja antaa suojan sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta ja kehon ominaisuuksista johtuvalle syrjinnälle. Tasa-arvolaki liittyy siten keskeisesti mm. trans- ja intersukupuolisten lasten ja nuorten oikeuksiin. 
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986 (Finlex)

Rikoslaki

Rikoslaissa säädetään mm. syrjinnästä annettavista rangaistuksista.
Rikoslaki 39/1889 (Finlex)

Ympäristön kielteiset asenteet vahingoittavat sateenkaarilasta ja -nuorta

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin lapsiin ja nuoriin kohdistuu yhteiskunnassamme kielteisiä asenteita, häirintää ja syrjintää. Kielteinen suhtautuminen voi ilmetä esimerkiksi henkisenä tai fyysisenä väkivaltana koulussa tai kotona. Lapset ja nuoret altistuvat myös verkossa syrjivälle kielenkäytölle ja vihapuheelle.  

Sateenkaarinuorilla on keskimäärin ikätovereitaan enemmän mielenterveysongelmia. Sateenkaarinuorten muita samanikäisiä heikompaa hyvinvointia selittävät osaltaan yhteiskunnassamme vallitsevat seksuaalisuutta, sukupuolta ja sukupuolen ilmaisua koskevat ahtaat normit. Normeihin sopimattomia identiteettejä pidetään usein huonompina tai kiellettyinä, ja normeista poikkeavat henkilöt voivat kohdata ennakkoluuloja.

Ammattilaisella on tärkeä tehtävä lapsen ja nuoren identiteettikehityksen tukemisessa siten, että sateenkaari-identiteetti olisi ennen kaikkea myönteinen voimavara siinä missä muunkinlaiset identiteetit. 

Lue myös:

• Kohtaa lapsi ja nuori näin
• Minullako oletuksia? – Mitä on normitietoisuus
• Jokainen voi vahvistaa sateenkaarilapsen ja -nuoren mielenterveyttä

Syrjintä aiheuttaa vähemmistöstressiä ja itsesyrjintää

Monet sateenkaarilapsista ja -nuorista kärsivät vähemmistöstressistä. Vähemmistöstressi on reaktio ennakkoluuloihin ja vihamielisyyteen, joita lapsi tai nuori on kohdannut tai pelkää kohtaavansa vähemmistöryhmään kuulumisensa takia. Vähemmistöstressiä voivat lisätä syrjinnän kokemusten aiheuttama oman identiteetin salaaminen ja sen häpeäminen. Vähemmistöstressi on kroonista ja voi lisätä mielenterveys- ja päihdeongelmien lisäksi fyysisiä sairauksia.  

Ympäristön sateenkaari-ihmisiin kohdistamat kielteiset asenteet voivat johtaa sisäistettyyn itsesyrjintään. Silloin lapsi tai nuori alkaa nähdä itsensä viallisena tai arvottomana. Sisäistetty itsesyrjintä voi estää lasta tai nuorta hyväksymästä omaa identiteettiään tai ajaa kieltämään sen kokonaan.

Pahimmillaan henkinen pahoinvointi voi johtaa itsetuhoisuuteen. Sateenkaarinuorilla on todettu muita nuoria suurempi itsemurhariski.    

Vähemmistöstressin ja itsesyrjinnän lievittämisestä kirjoitetaan omalla sivullaan.
Jokainen voi vahvistaa sateenkaarilapsen ja -nuoren mielenterveyttä

Sateenkaarilapseen ja -nuoreen voi kohdistua perheväkivaltaa

Tutkimusten mukaan sateenkaarinuoret kokevat muita nuoria enemmän sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa vanhempien ja muiden huolta pitävien aikuisten taholta. Ammattilaisen on tärkeää tunnistaa kohonnut väkivallan riski ja ottaa aihe puheeksi sateenkaarilapsen tai -nuoren kanssa matalalla kynnyksellä. Seuraavassa kerrotaan perheväkivallan muodoista, jotka voivat kohdistua sateenkaarilapsiin tai -nuoriin.

Henkinen väkivalta 

Henkisen väkivallan tyypillisiä muotoja ovat esimerkiksi nuoren identiteetin ja itsemäärittelyn sivuuttaminen tai asiasta puhumisen kieltäminen. Vanhemmat voivat myös puhua lapselle tai nuorelle halveksuvasti tämän identiteetistä.

Sukupuolivähemmistöön kuuluvan lapsen tai nuoren vanhemmat voivat kieltäytyä kutsumasta lasta tämän valitsemalla nimellä tai rajoittaa tämän pukeutumista tai meikkaamista. Seksuaalivähemmistöön kuuluvan lapsen vanhemmat voivat kieltää lasta tapaamasta seurustelukumppaniaan. Vanhemmat voivat myös estää sateenkaarilapsen tai -nuoren pääsyn vertais- ja ammattituen piiriin.

Eheyttämishoidot  

Joskus perhe voi altistaa lapsen tai nuoren niin sanotuille eheyttämishoidoille, joissa hoidon kohteena oleva henkilö yritetään muuttaa heteroseksuaaliseksi ja/tai cissukupuoliseksi (cissukupuolinen henkilö identifioituu syntymässään määritettyyn sukupuoleen). Kansainväliset ja suomalaiset psykiatri- ja psykologijärjestöt tuomitsevat eheyttämishoidot, koska ne aiheuttavat yksilölle psyykkistä kärsimystä eikä seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti ole muutettavissa hoidolla.

Fyysinen ja seksuaaliväkivalta 

Vanhemmat tai muut perheenjäsenet voivat kohdistaa lapseen tai nuoreen fyysistä tai seksuaaliväkivaltaa. Joskus myös seksuaaliväkivaltaa käytetään pyrkimyksissä muuttaa lapsen tai nuoren seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä. 

Hylkääminen ja kodin menettäminen

Perhe voi hylätä lapsen tai nuoren ja edellyttää, että tämä muuttaa pois kotoa. Tällöin kasvaa myös riski lapsen tai nuoren koulun tai opintojen keskeytymiseen ja asunnottomuuteen. 

Mitä on moniperusteinen syrjintä?

Lapsi tai nuori voi kokea elämässään syrjintää paitsi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen, myös muiden tekijöiden vuoksi. Ammattilaisen on tärkeää ymmärtää lapsen tai nuoren kokonaistilanne.

Joskus sateenkaarilapsi tai -nuori kuuluu moneen vähemmistöön. Jos häntä syrjitään seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen lisäksi esimerkiksi maahanmuuttajataustan tai vammaisuuden vuoksi, puhutaan moniperusteisesta syrjinnästä.  

Identiteetin rakentaminen vaikeaa

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret voivat kohdata ajattelua, jonka mukaan heidän etniseen vähemmistöryhmäänsä ei voisi kuulua seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen edustajia. Omaa identiteettiä voi olla hankala rakentaa tilanteessa, jossa eri vähemmistöryhmiin kuuluminen tuntuu keskenään ristiriitaiselta.

Moniammatillisella yhteistyöllä kokonaisvaltaista tukea

Palveluiden erikoistuminen voi aiheuttaa haasteita useampaan kuin yhteen vähemmistöryhmään kuuluvalle lapselle tai nuorelle. Hän voi joutua ikään kuin valitsemaan roolikseen yhteen vähemmistöryhmään kuulumisen kerrallaan ja häivyttämään toisen vähemmistöidentiteetin. Tällöin ammattilaisella voi olla vaikeuksia kartoittaa kokonaistilannetta.  

Jos palvelu on erikoistunut tietyn vähemmistöryhmän palvelemiseen, on hyödyllistä verkostoitua toisten alojen ammattilaisten kanssa ja luoda sujuvat käytännöt asiakkaan eteenpäin ohjaamiseen. Myös moniammatillinen yhteistyö voi olla avain useampaan kuin yhteen vähemmistöryhmään kuuluvan lapsen tai nuoren tukemiseen.

Ympäristön kielteiset asenteet vaikuttavat sateenkaarinuoren itsenäistymiseen

Yksinäisyys voi vaivata

Erityisesti paikkakunnilla, joilla vertaistukea ei ole saatavilla tai asenteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat kielteisiä, sateenkaarinuorten yksinäisyyden ja erilaisuuden kokemukset voivat olla raskaita. Moni nuori muuttaa tai suunnittelee muuttoa esimerkiksi suurempiin kaupunkeihin vertaistuen, palveluiden ja hyväksyvämmän asenneilmapiirin vuoksi.

Kotona ei aina ole turvallista

Vanhempien tuki on tärkeää kaikille lapsille ja nuorille. Vaikka useimmat vanhemmat haluavat tukea lapsiaan, joidenkin lasten ja nuorten perheissä ei ole turvallista kertoa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisesta ja elää omana itsenään. Joskus sateenkaari-identiteetistä kertominen voi johtaa henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan tai siihen, että vanhemmat vaativat nuorta muuttamaan kotoa pois.  
Miten tuetaan sateenkaarilapsen ja -nuoren perhesuhteita

Asunnottomuus on vakava ongelma

Joskus sateenkaarinuorella voi itsellään olla painetta muuttaa pois lapsuudenkodistaan vanhempien tai muiden läheisten kielteisten asenteiden vuoksi. Nuori ei aina ole ehtinyt opetella riittäviä itsenäisen elämän taitoja tai hänen elämäntilanteensa on esimerkiksi koulutuksen ja ihmissuhteiden osalta vakiintumaton.

Varhainen tai äkillinen muutto pois kotoa lisää sateenkaarinuorten asunnottomuusriskiä. Sateenkaarinuorten asunnottomuus on usein niin sanottua piiloasunnottomuutta: nuori saattaa olla yhä kirjoilla lapsuudenkodissaan, mutta tosiasiallisesti asua ystävien tai sukulaisten luona. Aina nuoret eivät tunnista tilannettaan asunnottomuudeksi. 

Epävarmuus yöpymispaikasta tekee nuoren tilanteesta turvattoman ja voi altistaa väkivallalle, esimerkiksi vastikkeelliselle seksille, joka on yksi seksuaalisen kaltoinkohtelun muodoista.

Opintoihin voi olla vaikea kiinnittyä

Nuori saattaa valita opiskelupaikan päästäkseen isommalle paikkakunnalle tai esimerkiksi opiskelupaikan tarjoamien asumismahdollisuuksien vuoksi. Kun opiskelupaikka ei ole välttämättä nuorta kiinnostavalta alalta, voi opintoihin sitoutuminen olla hankalaa. Opiskelu- ja työkykyä voivat alentaa myös esimerkiksi oman identiteetin kanssa kipuilu ja niin sanottu vähemmistöstressi.
Jokainen voi vahvistaa sateenkaarilapsen ja -nuoren mielenterveyttä

Sote-palveluita vältellään

Kielteisten asenteiden pelko ja aiemmat syrjintäkokemukset vaikuttavat palveluiden käyttöön. Sateenkaarinuoret joutuvat miettimään, uskaltaako tai tarvitseeko seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen liittyviä asioita ottaa puheeksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. He voivat myös vältellä palveluiden käyttöä.
Sote-ammattilainen sateenkaari­lapsen ja -nuoren tukena

Kriiseissä haavoittuvimmat kärsivät eniten

Yhteiskunnallisten kriisien kielteiset vaikutukset osuvat monesti kovimmin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Tästä esimerkkinä on koronapandemia, joka vei muiden muassa sateenkaarinuorilta tärkeitä palveluita kuten kasvokkain kokoontuvat vertaistukiryhmät. Jonot mielenterveyspalveluihin pitenivät ja pääsy sukupuoliristiriitaa lievittäviin hoitoihin vaikeutui terveydenhuollon kuormittuneessa tilanteessa. 

Samalla koteihin eristäytyminen saattoi kärjistää perheen sisäisiä ristiriitoja ja etäkouluun siirtyminen vaikeuttaa palvelutarpeiden havaitsemista. Osalla nuorista epävarma tilanne pahensi masennusta ja ahdistusta.

Poikkeustilanteella hyviäkin vaikutuksia

Toisaalta etäkoulu saattoi tuoda helpotusta erityisesti niille lapsille ja nuorille, joille koulu ei ole turvallinen paikka. Sateenkaarilapsille ja -nuorille, jotka kokivat koulussa henkistä tai fyysistä väkivaltaa, oli vapauttavaa saada etäisyyttä väkivallan tekijöihin. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten oli helpompi hallita, milloin ja miten muut näkivät heidän kehonsa, ja haaste löytää sopivia wc- ja pukuhuonetiloja väistyi hetkeksi.
Tilat ja käytännöt tulee muokata kaikille turvallisiksi

Lähteet

Jaskari Onni ja Keski-Rahkonen Anna (2021) Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. Duodecim 2021;137(17):1781-8.

Jokela Satu ym (2020) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi: Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019. Työpaperi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Kouluterveyskyselyn tulokset (Tutkimus ja kehittäminen -aihesivusto)

Lepola Outi (2018) Koko ajan jännittyneenä - Moniperusteinen syrjintä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemana. Oikeusministeriön julkaisuja 51/2018.

Majlander Satu ym (2022) Sateenkaarinuoret poikkeusaikana. Teoksessa Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan. Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Valtion nuorisoneuvosto.

Oikarinen Tikli (2019) Ei tietoa eikä vaihtoehtoja: Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2019:3. 

Telakivi Lotte ym (2019) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret. Teoksessa Väkivallaton lapsuus: toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27. 

Tutkimustietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilanteesta Suomessa. Policy Brief 5, Syrjintä Suomessa, 2021. Ajankohtaista tietoa syrjinnästä ja yhdenvertaisuudesta. Oikeusministeriö. (pdf 2,55 Mt)