Julkaisut sote-digitalisaatiosta

Tälle sivulle on koottu tutkimustuloksia sote-digitalisaatiosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio on osa käynnissä olevaa julkisten palveluiden hallinnon digitalisaatiota.

Sivustolle kootut julkaisut on toteutettu STePS -hankkeissa. Hankkeita ovat olleet STePS vuosina 2014–2015, STePS 2.0 vuosina 2016–2019 ja STePS 3.0 vuodesta 2020 eteenpäin. 
STePS 3.0 -hankkeen sivut (Tutkimukset ja hankkeet). Hankekausien jälkeen, vuodesta 2023, seurantatyötä jatketaan Digitaaliseen sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta kokonaisuudessa.  

Kyselytutkimuksin kerättyä tietoa on tarjolla muun muassa valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutumisesta eri vuosina ja terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksista potilastietojärjestelmien ja asiakastietojärjestelmien käytöstä. Osana kokonaisuutta esitellään väestön kokemuksia sote-digitaalisaatiosta ja digitaalisten palvelujen käytöstä. 

• Vuoden 2020–2021 kyselyt
• Vuoden 2017 kyselyt
• Vuoden 2014 kyselyt

Vuoden 2023 kysely: Tietojärjestelmäkysely sairaanhoitajille

 

Tutkimusartikkeleita vuoden 2023 kyselystä

Kyytsönen M, Kinnunen U-M, Saranto K, Kaihlanen A-M, Vehko T. (2024). Käyttöönoton ajankohdan sekä osaamiseen ja koulutukseen liittyvien tekijöiden yhteys sairaanhoitajien antamaan arvioon asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 16(1), 81–94.

Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisut 2023 kyselyistä

Kainiemi E, Kyytsönen M, Kaihlanen AM, Virtanen L, Heponiemi T & Vehko T. (2023) Sairaanhoitajat digitaalisen asiakastyön tekijöinä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimuksesta tiiviisti 56/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-212-9

 

Vuoden 2020–2021 kyselyt

Raportit 2020–2021 kyselyistä

Kyytsönen, M, Aalto, A-M, Vehko, T. (2021). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021: Väestön kokemukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 7/2021.

Reponen J, Keränen N, Ruotanen R, Tuovinen T, Haverinen J, Kangas M (2021) Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2020. Tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 11/2021.

Salovaara, S,  Silén, M, Vehko, T, Kyytsönen, M, Hautala, S (2021) Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 10/2021.

Vehko, T (toim.) (2022). E-health and e-welfare of Finland: Check point 2022. Finnish Institute for Health and Welfare, report 6/2022.

Muut julkaisut 2020–2021 kyselyistä

Suomen Lääkäriliitto (2021). Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2021: Ennakkotuloksia (pdf 729 kt)

Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisut 2020–2021 kyselyistä

Paatela S, Kyytsönen M, Vehko T, Jormanainen V (2023). Kanta-palveluiden käyttö on säilynyt vakaana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen alkukuukausina vuonna 2023. Tutkimuksesta tiiviisti 27/2023. THL, Helsinki.

Paatela S, Vehko T, Kyytsönen M, Hautala S, Reponen J (2023). Sähköisen ajanvarauksen saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Tutkimuksesta tiiviisti 17/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Paatela S, Vehko T, Kyytsönen M, Kaiterniemi A, Jormanainen V (2022). Kanta-lokitiedot tiedolla johtamisen tukena – lokitietojen tarkastelua vuosina 2020–2022. Tutkimuksesta tiiviisti 2/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 

Kainiemi E, Virtanen L, Saukkonen P, Kaihlanen A, Kyytsönen M, Vehko T, Heponiemi T. (2021) Sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneiden näkemykset sähköisten palvelujen hyödyistä koronapandemian aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tutkimuksesta tiiviisti 63/2021

Kyytsönen M, Piirainen M, Latvanen M, Muuri A, Vehko T (2022). Sähköinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa – ketkä tarvitsevat opastusta ja keille palvelut eivät ole esteettömiä? Tutkimuksesta tiiviisti 5/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Kyytsönen M, Vehko T, Saranto K (2021). Sairaanhoitajien asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttö mobiililaitteella sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimuksesta tiiviisti 17/21. THL, Helsinki.

Vehko T, Kyytsönen M, Jormanainen V, Hautala S, Saranto K, Vänskä J, Keränen N, Reponen J (2021). Kanta-palvelut terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa sekä väestön Omakannan käyttö. Tutkimuksesta tiiviisti 67/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Tiedotteet ja uutiset 2020–2021 kyselyistä 

Enemmän liikuntaa harrastavat käyttävät muita useammin hyvinvointia mittaavia älylaitteita 29.5.2023

Tietojärjestelmät pääosin tukevat lähihoitajan työtä, mutta niiden käyttö vie liian ison osan työajasta 20.4.2023

Tietojärjestelmät ovat parantaneet vain osittain potilastyön ja palveluiden laatua 23.1.2023

Sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät eniten kaupungissa asuvat työikäiset 14.11.2022

Suomalaiset luottavat tietoturvataitoihinsa, mutta palveluiden kehittämisen näkökulmasta parantamisen varaa on 12.9.2021

Terveydenhuollon sähköiset palvelut ja ammattilaistyökalut ovat lisääntyneet, mutta potilastietojärjestelmiä pitää vielä yhtenäistää 14.12.2021

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehitys etenee epätasaisesti 29.11.2021

Kanta-palveluiden käyttö on vakiintunut terveydenhuollossa 11.11.2021

Hoitosuunnitelma yleistyy ja sähköistyy 18.10.2021

Omakanta auttaa ihmisiä ottamaan aktiivisen rooliin oman terveyden ylläpidossa 17.8.2020

Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt: joka viides asioi sähköisesti sosiaali- tai terveydenhuollossa viime vuonna 7.6.2021

Tutkimus lääkärien kokemuksista: Potilastietojärjestelmissä on edelleen kehitettävää 3.6.2021

Kysely: Asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat sairaanhoitajien työtä vain osittain 14.10.2020

Lehtiartikkelit 2020–2021 kyselyistä

Haverinen J, Keränen N, Tuovinen T, Ruotanen R, Reponen J. (2022) eHealth Maturity in Finnish Public Health Care – National Development and Regional Differences: Survey Study. JMIR Medical Informatics 10(8):e35612.

Heponiemi, T., Gluschkoff, K., Vehko, T., Kaihlanen, A., Saranto, K., Nissinen, S., Nadav, J., Kujala, S. Electronic health record implementations and insufficient training endanger nurses’ wellbeing: cross-sectional survey study. Journal of Medical Internet Research. 10/11/2021:27096

Heponiemi T, Kaihlanen A, Gluschkoff K, Saranto K, Nissinen S, Laukka E, Vehko T. (2021). The association of mobile device use of electronic health record with the wellbeing of nurses: cross-sectional survey study. JMIR Medical Informatics. 23/05/2021:28729

Kaihlanen AM, Gluschkoff K, Saranto K, Kinnunen UM. The associations of information system's support and nurses' documentation competence with the detection of documentation-related errors: Results from a nationwide survey. Health Informatics J. 2021 Oct-Dec;27(4):14604582211054026. 

Kaihlanen A-M, Elovainio M, Virtanen L, Kinnunen U-M, Vehko T, Saranto K, Heponiemi T. (2023)  Nursing informatics competence profiles and perceptions of health information system usefulness among registered nurses: A latent profile analysis. Journal of Advanced Nursing, 79,4022–4033. 

Kainiemi E, Vehko T, Kyytsönen M, Hörhammer I, Kujala S, Jormanainen V, Heponiemi T (2022): The Factors Associated With Nonuse of and Dissatisfaction With the National Patient Portal in Finland in the Era of COVID-19: Population-Based Cross-sectional Survey JMIR Med Inform 2022;10(4):e37500.

Kenkimäki H, Keränen N, Haverinen J, & Reponen J. (2021). EHR-connected specialty specific auxiliary systems in public specialized healthcare 2014–2020. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 13(3), 237–252.

Kinnunen U, Kuusisto A, Ahonen O, Koponen S, Kaihlanen AM, Hassinen S,  Vehko T. Nurses’ informatics competency assessment of health information system usage: a cross-sectional survey. CIN: Computers, Informatics, Nursing 41(11):p 869-876, November 2023. | DOI: 10.1097/CIN.0000000000001026

Kouvo J, Koponen S, Kuusisto H, Saranto K. (2020). Health Professionals’ Perceptions and Reactions to ICT-Related Patient Safety Incidents. Teoksessa Värri A, Delgado J ym. (toim.) Studies in Health Technology and Informatics. 2020:275. DOI 10.3233/SHTI200703

Kyytsönen M, Hyppönen H, Koponen S, Kinnunen U-M, Saranto K, Kivekäs E, Kaipio J, Lääveri T, Heponiemi T, Vehko T. (2020). Tietojärjestelmät sairaanhoitajien työn tukena eri toimintaympäristöissä: kokemuksia tuotemerkeittäin. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 12(3), 250–269.

Kyytsönen M, Ikonen J, Aalto A-M, Vehko T. (2022). The self-assessed information security skills of the Finnish population: a regression analysis, Computers & Security.

Kyytsönen M, Vehko T, Anttila H, Ikonen J. (2023). Factors associated with use of wearable technology to support activity, well-being, or a healthy lifestyle in the adult population and among older adults. PLOS Digit Health 2(5): e0000245.

Ruotanen R, Kangas M, Tuovinen T, Keränen N, Haverinen J, & Reponen J. (2021). Finnish e-health services intended for citizens – national and regional development. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 13(3), 283–301.

Salovaara S, Leinonen J, & Silén M. (2021). Tietojärjestelmien avulla kerätyn tiedon hyödyntämisen esteet sosiaalialan organisaatioiden tiedolla johtamisessa. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 13(4), 372–387.

Salovaara S, Ylönen K, Silén M, Viitanen J, Lääveri T, Hautala S. (2022). Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arviot asiakastietojärjestelmistä 2020. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 14(2), 191–207.

Salovaara S, Hautala S, Silén M (2022). Sosiaalialan ammattilaisten kyvykkyys tietojärjestelmien käyttäjinä ja kokemukset tietojärjestelmien tuesta työlle. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 14(2), 208–225.

Saranto K, Ikonen J, Koponen S, Kyytsönen M, Kinnunen U-M, Vehko T. (2023). Lähihoitajien kokemukset asiakas- ja potilastietojärjestelmien tuesta työtehtäviin – poikkileikkaustutkimus. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 15(2), 174–198.

Saranto K, Koponen S, Kivekäs E, & Vehko T. (2021). Käyttökokemusarvioita sairaanhoitajan näkökulmasta asiakas- ja potilastietojärjestelmistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja yleensä terveydenhuollossa. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 13(4), 332–346.

Saranto K, Kinnunen U-M, Koponen S, Kyytsönen M, Hyppönen H,  Vehko T. (2020) Sairaanhoitajien valmiudet tiedonhallintaan sekä kokemukset potilas- ja asiakastietojärjestelmien tuesta työtehtäviin. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 12(3), 212–228.

Saranto K, Koponen S, Vehko T, Kivekäs E. Nurse managers’ opinions of information system support for performance management: a correlational survey. Methods of Information in Medicine 2022. doi: 10.1055/a-1978-972

Toikkanen, J., Salovaara, S., & Lindh, J. (2023). Tietojärjestelmät suunnitelmallisen sosiaalityön tukena. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 15(4), 439–456

Vehko T, Kyytsönen M, Ikonen J, Koskela T, Kainiemi E, Parikka S. (2022) Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten vastaanottopalveluiden käyttö kaupunki-maaseutu-alueluokituksen mukaan Suomessa. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 14(3), 309–325

Vehko T, Ikonen J, Kyytsönen M, Koponen S, Kinnunen U-M, Saranto K. (2023). Tietojärjestelmät lähihoitajien työn tukena eri toimintaympäristöissä: kokemuksia tuotemerkeittäin 2022. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 15(2), 199–218.
 

Vuoden 2017 kyselyt

Raportit 2017 kyselyistä

Hyppönen, H., & Ilmarinen, K. (2019). Sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, palvelujen käyttö ja esteet. Teoksessa Kestilä L., Karvonen S. (toim.), Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Hyppönen, H., Pentala-Nikulainen, O., & Aalto, A. (2018). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017: Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 3/2018. 

Kuusisto-Niemi, S., Ryhänen, M., & Hyppönen, H. (2018). Tieto- ja viestintäteknologian käyttö
sosiaalihuollossa vuonna 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 1/2018.

Reponen, J., Kangas, M., Hämäläinen, P., Keränen, N., & Haverinen, J. (2018). Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017: Tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 5/2018.

Vehko, T., Ruotsalainen, S., & Hyppönen, H. (ed.) (2019). E-health and e-welfare of Finland: Check point 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 7/2019.

Muut julkaisut 2017 kyselyistä

Keränen N, Kangas M, Haverinen J, Hämäläinen P, Reponen J. (2021) The availability and EMR integration of decision support systems in Finnish healthcare 2007–2017 (pdf 2,7 Mt). Proceedings of 23rd Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth: eHealth2018 – International conference 2018, Helsinki-Stockholm 15.–17.12.2018. ISBN 978-952-68112-8-4.

Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisut 2017 kyselyistä

Hyppönen H, Aalto A, Reponen J, Kangas M, Kuusisto-Niemi S, Heponiemi T. (2018). Kansalainen - pystyn itse? kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista kansalaisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Hyppönen H, Jormanainen V, Vehko T,  Lääveri, T. (2018). Digitaalinen palvelujärjestelmä - rajalliset resurssit oikeaan käyttöön? Tutkimuksesta tiiviisti: 27/2018. 

Hyppönen H, Vänskä J, Reponen J, Lääveri T, Keränen N,  Heponiemi, T. (2018). Ammattilainen - potilastietojärjestelmät työn tukena? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Hyppönen H, Vänskä J, Reponen J, Vehko T, Heponiemi T, Lääveri T. (2018). Digitieto sote-johtamisen tukena? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tiedotteet ja uutiset 2017 kyselyistä

Suomessa käytössä useita sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja kansalaisille – ammattilaiskäytössä olevia tietojärjestelmiä kehitettävä. 11.6.2019

Tietojärjestelmien heikko yhteentoimivuus moninkertaistaa sairaanhoitajien kirjaamistyön – aika pois potilaan hoidosta. 24.4.2019

Terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat entistä älykkäämpiä - auttavat jopa diagnoosin tekemisessä. 27.4.2018

Sairaanhoitajaliiton tiedote: Tutkimus: Potilastietojärjestelmissä kriittisiä kehittämistarpeita ennen sote-uudistusta. 14.6.2017.

Lääkäriliiton tiedote: Tietojärjestelmät eivät vielä tue sote-uudistusta. 1.6.2017 

Lehtiartikkelit 2017 kyselyistä

Gluschkoff K, Kaihlanen A, Palojoki S, Saranto K, Laukka E, Hyppönen H, Karhe L,  Heponiemi T. Reporting of health information technology system-related patient safety incidents: The effects of organizational justice. Safety Science 2021 144:105450.

Heponiemi T, Jormanainen V, Leemann L, Manderbacka K, Aalto AM,  Hyppönen H. (2020) Digital Divide in Perceived Benefits of Online Health Care and Social Welfare Services: National Cross-Sectional Survey Study. J Med Internet Res 22(7):e17616.

Heponiemi T, Kujala S, Vainionmäki S, Vehko T, Lääveri T, Vänskä J, . . . Hyppönen, H. (2019). Usability factors associated with physicians’ distress and information System–Related stress: Cross-sectional survey. JMIR Medical Informatics, 7(4). 

Heponiemi T, Hyppönen H, Vehko T, Kujala S, Aalto A, Vänskä J,  Elovainio M. (2017). Finnish physicians’ stress related to information systems keeps increasing: A longitudinal three-wave survey study. Medical Informatics and Decision Making, 17, 1–8. 

Hyppönen H, Kaipio J, Heponiemi T, Lääveri T, Aalto A, Vänskä J,  Elovainio M. (2019). Developing the national usability-focused health information system scale for physicians: Validation study. Journal of Medical Internet Research, 21(5), 1–18.

Hyppönen H, Lumme S, Reponen J, Vänskä J, Kaipio J, Heponiemi T,  Lääveri T. (2019). Health information exchange in Finland: Usage of different access types and predictors of paper use. International Journal of Medical Informatics, 122, 1–6.

Hyppönen H, Lääveri T, Hahtela N, Suutarla A, Sillanpää K,  Kinnunen, U. (2018). Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät? Sairaanhoitajien arviot potilastietojärjestelmistä 2017. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 10(1), 30–59.

Jansson J, Liisanantti J, Ala-Kokko T, Reponen, J. (2022). The negative impact of interface design, customizability, inefficiency, malfunctions, and information retrieval on user experience: A national usability survey of ICU clinical information systems in Finland. International Journal of Medical Informatics, 159, Epub 30 dec 2021.

Jormanainen V, Parhiala K,  Reponen, J. (2019). Highly concentrated markets of electronic health records data systems in public health centres and specialist care hospitals in 2017 in Finland. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 11(1-2), 109–124.

Kaihlanen A-M, Gluschkoff K, Hyppönen H, Kaipio J, Puttonen S, Vehko T, Saranto K, Karhe L, Heponiemi T: The associations of electronic health record usability and user age with stress and cognitive failures among Finnish registered nurses. JMIR Med Inform 2020;8(11):e2362

Kaipio J, Kuusisto A, Hyppönen H, Heponiemi T,  Lääveri, T. (2020). Physicians’ and nurses’ experiences on EHR usability: Comparison between the professional groups by employment sector and system brand. International Journal of Medical Informatics, 134, 1–9. 

Kaipio J, Hyppönen H,  Lääveri T. (2019). Physicians’ experiences on EHR usability: A time series from 2010, 2014 and 2017. Studies in Health Technology and Informatics, 257, 194–199. 

Kinnunen U, Heponiemi T, Rajalahti E, Ahonen O, Korhonen T,  Hyppönen H. (2019). Factors related to health informatics competencies for nurses – results of a national electronic health record survey. CIN: Computers, Informatics, Nursing, 37(8), 420–429.

Lääveri T, Reponen J, Vänskä J, Kaila M, Vainionmäki S,  Metsäniemi, P. (2020). Tiedollako johdetaan? Tietojärjestelmät johtamisen tukena 2014 ja 2017 lääkärikyselyjen mukaan. Lääkärilehti, 75(49), 2693-2699.

Martikainen S, Kaipio J, Lääveri T. (2020) End-user participation in health information systems (HIS) development: Physicians' and nurses’ experiences. International Journal of Medical Informatics,137,  104117.

Martikainen S, Kotila J, Kaipio J,  Lääveri, T. (2018). Lääkärit ja hoitajat parempien tietojärjestelmien kehittämistyössä: Kyvykkäät ja innokkaat käyttäjät alihyödynnettyinä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 10(2), 236–250. 

Metsäniemi P,  Hyppönen H, Vainiomäki S, Kaipio J, Vänskä J, Saastamoinen P, . . . Lääveri, T. (2018). Yksityissektorin lääkärit kokevat potilastietojärjestelmien hidastuneen. Suomen Lääkärilehti, 44(73), 2570–2580. 

Rantanen T, Gluschkoff K, Silvennoinen P, Heponiemi T (2021). The Association Between Mental Health Problems And Attitudes Towards Online Health and Social Care Services: Evidence From a Finnish Population-Based Study. Preprint.

Saastamoinen P, Hyppönen H, Kaipio J, Lääveri T, Reponen J, Vainiomäki S,  Vänskä, J. (2018). Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman. Suomen Lääkärilehti, 34(73), 1814–1819. 

Vehko T, Hyppönen H, Puttonen S, Kujala S, Ketola E, Tuukkanen J, . . . Heponiemi, T. (2019). Experienced time pressure and stress: Electronic health records usability and information technology competence play a role. BMC Medical Informatics and Decision Making, 19(160).

Vehko T, Hyppönen H, Ryhänen M, Tuukkanen J, Ketola E,  Heponiemi T. (2018). Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi – terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 10(1), 143–163.

Viitanen J, Tyllinen M, Tynkkynen E, Lääveri T (2022). Usability of information systems: Experiences of outpatient physicians, outpatient nurses, and open care social welfare professionals from three large cross-sectional surveys in Finland. International Journal of Medical Informatics 165, 2022.

Vuoden 2014 kyselyt 

Raportit 2014 kyselyistä

Hyppönen H, Hyppönen H, Aalto A, Doupi P, Hämäläinen P, Kangas M, et al. (2016). Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio : Seurantamittarit ja tuloksia sote-tieto hyötykäyttöön - strategian näkökulmasta. Helsinki: THL, raportti 7/2016.

Hyppönen H, Hämäläinen P,  Reponen, J. (ed.) (2015). E-health and e-welfare of Finland - check point 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Hyppönen H, Hyry J, Valta K,  Ahlgren, S. (2014). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi - kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Kärki J,  Ryhänen M. (2015). Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Reponen J, Kangas M, Hämäläinen P,  Keränen N. (2015). Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2014 - tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Muut julkaisut 2014 kyselyistä

Keränen N, Kangas M, Reponen J, Hämäläinen P, Hyppönen H, Jämsä T. (2015) Patient-oriented services and IoT readiness in Finnish healthcare in light of the national eHealth implementation survey 2014. Proceedings of the 12th International Conference on Ubiquitous Healthcare (u-Healthcare2015) Osaka, Japan, November 30 – December 2, 2015.

Niemelä R, Kangas M, Reponen J, Keränen N. (2016) National and regional eHealth profiles of Finnish public healthcare in 2014 (pdf 3,7 Mt). Proceedings of 21st Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth and Nordic eHealth 2016 conference “Digitalization and Experimentation Culture”, Helsinki-Stockholm, 14.–16.4.2016. ISBN 978-952-68112-4-6. 

Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisut 2014 kyselyistä

Hyppönen H, Hyppönen H, Ilmarinen, K. (2016). Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. THL, tutkimuksesta tiiviisti 22/2016.

Lehtiartikkelit 2014 kyselyistä

Kaipio J, Lääveri T, Hyppönen H, Vainiomäki S, Reponen J, Kushnirukg A, Boryckig E, Vänskä J. (2017) Usability problems do not heal by themselves: National survey on physicians’ experiences with EHRs in Finland. International journal of medical informatics 97, 266–281.

Vainionmäki S, Aalto A, Lääveri T, Sinervo T, Elovainio M, Mäntyselkä P,  Hyppönen, H. (2017). Better usability and technical stability could lead to better work-related well-being among physicians. Applied Clinical Informatics, 8(4), 1057–1067. 

Vainionmäki S, Hyppönen H, Kaipio J, Reponen, J, Vänskä, J,  Lääveri, T. (2014). Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014. Suomen Lääkärilehti, 49(69), 3361–3371. 

Vänskä J, Vainionmäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J,  Lääveri, T. (2014). Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: Käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suomen Lääkärilehti, 49(69), 3351–3358.