Norovirus
Mikä on norovirus?
Kalikiviruksiin kuuluvat norovirukset ovat yleisimpiä aikuisten vatsatautien aiheuttajia.
Myös lasten vatsataudeista merkittävä osa johtuu noroviruksista.
Norovirukset aiheuttavat usein vatsatautiepidemioita esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa, hotelleissa, risteilylaivoissa ja kylpylöissä.
Miten norovirus tarttuu?
Noroviruksia erittyy runsaasti sairastuneen henkilön ulosteisin.
Virukset ovat erittäin herkästi tarttuvia ja tartunta voi tapahtua:
- suoraan henkilöstä toiseen
- viruksilla saastuneen veden tai elintarvikkeiden välityksellä
- viruksella saastuneiden kosketuspintojen kautta
- aerosolitartuntana oksenteluun liittyen.
Norovirusten tuhoutuminen
Norovirukset kestävät hyvin erilaisia ympäristöolosuhteita.
Noroviruksen tuhoamiseksi elintarvikkeiden käsittelyyn suositellaan 90 asteen lämpötilaa vähintään 2 minuutin ajan, vaikka kokeellinen näyttö tästä puuttuu.
Norovirus voi säilyä infektoimiskykyisenä huoneenlämmössä esimerkiksi oksennuksen tahraamassa matossa jopa 12 vuorokautta.
Miten noroviruksen tarttuminen ehkäistään?
Voit ehkäistä noroviruksen tarttumista seuraavilla toimilla:
- pese kädet huolellisesti, erityisesti WC-käynnin ja vaipanvaihdon jälkeen sekä ennen ruokailua tai ruoanlaittoa
- pese hyvin vihannekset ja hedelmät ja vältä kypsentämättömien simpukoiden ja ostereiden syömistä
- kuumenna ulkomaiset pakastemarjat kauttaaltaan, esimerkiksi keittämällä marjoja 2 minuutin ajan
- puhdista ja desinfioi mahdollisesti viruksella likaantuneet pinnat huolellisesti käyttäen klooripitoista puhdistusainetta
- vaihda likaantuneet vaatteet ja vuodevaatteet välittömästi ja pese ne kuumalla vedellä.
Sairastuneiden elintarviketyössä olevien henkilöiden tulisi olla poissa työstä vähintään 2 vuorokautta oireiden loppumisen jälkeen.
Toimenpideohje norovirustartuntojen ehkäisemiseksi
Mitkä ovat norovirusinfektion oireet?
Taudin itämisaika on 12–48 tuntia.
Oireet alkavat äkillisesti. Niitä ovat kouristavat vatsakivut ja pahoinvointi, joita seuraa oksentelu. Valtaosalla sairastuneista on myös ripulia, joka on yleensä lyhytkestoinen ja lievä.
Osalla on myös lämpöilyä, joka voi erottaa taudin bakteeritoksiinien aiheuttamista ruokamyrkytyksistä. Oireiden kesto on yleensä 12–72 tuntia.
Miten norovirus todetaan?
Norovirus voidaan osoittaa uloste-, elintarvike- ja vesinäytteistä elektronimikroskopialla tai geeninmonistusmenetelmällä.
Noroviruksen laboratoriotutkimukset
Miten norovirusinfektioita hoidetaan?
Norovirusinfektioon tehoavaa lääkehoitoa ei ole tarjolla.
Yleensä sairaus on lievä ja paranee nopeasti, mutta joskus oireet voivat olla rajummat ja sairaus edellyttää nestehoitoa sairaalassa.
Miten paljon tautia esiintyy ja miten sitä seurataan?
Vaikka norovirusten aiheuttamia yksittäisiä epidemioita havaitaan läpi vuoden, kalenterivuosittain esiintyy yleensä yksi piikki norovirustapauksissa.
Epidemiakausi asettuu joulu‒toukokuuhun, ja epidemiahuipun katsotaan olevan kolme peräkkäistä kuukautta: tammi-, helmi- ja maaliskuu. Näiden aikana on eniten noroviruksen aiheuttamaa gastroenteriittiä eli suolistotulehdusta kalenterivuoden aikana.
Norovirusiepidemiat liittyvät yleensä GII.4-genotyyppiseen kantaan. Uusi kanta ilmenee tyypillisesti joka toinen tai kolmas vuosi. Uuden norovirusepidemian kannan esiintyminen näkyy tapausten määrien nousuna.
Tapaukset lisääntyvät yleensä vuonna, jona uusi kanta ilmaantuu. Seuraavina vuosina tapausten määrä laskee aina seuraavan uuden variantin tulemiseen saakka.
Samanaikaisesti kiertää useita variantteja, joiden esiintyvyys on vähäisempää kuin uusimman variantin.
Suomessa norovirusinfektioita seurataan useilla tavoilla:
- Kansallisen tartuntatautirekisterin eli TTR:n suorittama laboratoriopohjainen valvonta
- Ruoka- ja vesivälitteisten tautien valvontajärjestelmän eli RYMY:n avulla
- Oireseuranta Avohilmo-järjestelmän avulla
- Virologinen seuranta THL-laboratoriossa.
