Lastensuojelun palvelujärjestelmä
- Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
- Avohuollon tukitoimet
- Huostaanotto ja sijaishuolto
- Jälkihuolto
- Lastensuojelun suunnitelmallisuus
Lastensuojelun palvelujärjestelmä on laaja kokonaisuus, jonka tehtävänä on edistää ja tukea lapsen kehitystä ja kasvua. Palvelujärjestelmän tulee toimia suunnitelmallisesti ja ennakoidusti. Sitä tulee ohjata, johtaa ja kehittää tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti ja yhteistyössä kaikkien niiden tahojen kanssa, joiden toimet vaikuttavat lasten ja perheiden hyvinvointiin. Palvelu ja tuki toteutetaan sellaisin tavoin, joista lapsi ja perhe eniten hyötyvät.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita kaikille lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessä ja kehittäessä huolehdittava siitä, että palvelujen avulla tuetaan lapsia ja vanhempia ja edistetään heidän hyvinvointiaan. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että lasten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kasvuolot ovat turvallisia ja kehitystä edistäviä.
Kasvuolojen kehittäminen ja riskiolosuhteiden suunnitelmallinen vähentäminen sekä riittävä vanhemmuuden tuki ehkäisevät ongelmien syntyä ja syvenemistä. Kaikilla, jotka työskentelevät lasten ja perheiden kanssa, on vastuu heidän hyvinvoinnistaan ja ongelmien mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta. Kun herää huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista, on viipymättä otettava yhteyttä lastensuojeluviranomaiseen, jotta lastensuojelun tarve voidaan selvittää.
Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
Ehkäisevän lastensuojelun lisäksi palvelujärjestelmään kuuluu varsinainen lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, jolla on viimesijainen vastuu lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.
Työskentely alkaa lapsen ja perheen tilanteen ja tarpeiden huolellisella kartoituksella. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä koordinoi lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä ja yksittäisen lapsen asiakasprosessia.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän kelpoisuus ja tehtävät
Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että sosiaalityöntekijällä on käytettävissään työnsä tueksi eri alojen asiantuntemusta. Hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksiköllä on lain mukaan erityinen velvollisuus antaa asiantuntija-apua lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa sekä tarvittaessa järjestää viivytyksettä tai kiireellisenä lapsen tai nuoren tutkimus, hoito ja terapiapalvelut.
Avohuollon tukitoimet
Valtaosa lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta toteutuu lapsen ja perheen elämäntilanteen paranemiseen ja kuntoutumiseen tähtäävillä avohuollon tukitoimilla. Tukitoimia suunnitellaan ja niistä sovitaan mahdollisimman pitkälle lapsen ja perheen kanssa yhdessä ja ne perustuvat kirjalliseen asiakassuunnitelmaan.
Esimerkiksi terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen tai oppilashuollon tukipalveluita voidaan järjestää lapselle myös lastensuojelun avohuollon tukitoimina. Tällöin työskentelylle on lapsen asiakassuunnitelman mukaisesti määritelty erityiset tavoitteet, joihin esimerkiksi päivähoidossa olevan lapsen ja perheen kanssa pyritään.
Näiden tukitoimien lisäksi sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä erityisiä avohuollon tukitoimia, joista merkittävimpiä ovat tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus. Myös lapsen ja perheen taloudellinen tukeminen sekä asumisen puutteiden korjaaminen ovat avohuollon tukitoimia. Tukitoimet räätälöidään yksittäisen lapsen tai asiakasryhmän tarpeisiin.
Huostaanotto ja sijaishuolto
Jos avohuollon tukitoimin ei kyetä riittävästi auttamaan lasta, on hänellä oikeus huostaanottoon ja sijaishuoltoon. Huostaanottoon tulee ryhtyä, kun laissa sille asetetut edellytykset toteutuvat. Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella joko perheessä tai laitoksessa. Sijoitus voi tapahtua myös lapsen sukulaisperheeseen.
Lapsen sijaishuolto ei yleensä ole tarkoitettu pysyväksi. Viranomaisilla on velvollisuus tukea lapsen biologisia vanhempia niin, että he kykenisivät itse huolehtimaan lapsestaan. Kodin olosuhteiden ja vanhempien toiminnan pysyvää kuntoutumista varten vanhemmille laaditaan yleensä oma asiakassuunnitelma.
Huostassapidon kesto - Huostaanoton jatkuva arviointi
Huostaanottoa on kuitenkin jatkettava niin kauan, kuin sen edellytykset ovat olemassa ja se on lapsen edun mukaista. Mikäli huoltajan elämäntilanteessa ei kohtuullisessa ajassa tapahdu lapsen edun mukaisia muutoksia, tulee lapsen olosuhteet sijaishuollossa pyrkiä vakiinnuttamaan.
Huostaanoton voimassaolo
Jälkihuolto
Sijoituksen päättymisen jälkeen lapsi tai nuori saattaa olla pitkään erityisen tuen tarpeessa ja tätä tukea tarjotaan jälkihuoltona. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren kotiutumista tai itsenäistymistä. Jälkihuollon on velvollinen järjestämään se hyvinvointialue, joka on ollut vastuussa sijaishuollon järjestämisestä.
Sosiaalityöntekijä voi tehdä yhdessä nuoren kanssa suunnitelman, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. Suunnitelma tukee nuoren itsenäistymistä ja vahvistaa tehdyn työn jatkuvuuden muiden palveluiden parissa.
Lastensuojelulaki 76 § 2 momentti (Finlex)
Lastensuojelun suunnitelmallisuus
Hyvinvointialueen on pidettävä huolta sosiaalihuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisesti. Lastensuojelun järjestämisvastuu on hyvinvointialueella, mutta hyvinvointialue voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex)
Lastensuojelun palvelujärjestelmän toiminnan tulee perustua pitkäjänteiseen palvelustrategiaan, jonka mukaan voidaan ennakoida palvelutarpeet ja tarjota lapselle ja perheille parhaiten soveltuvia palveluja ja tukitoimia. Yksityisten palveluntuottajien palveluvalikoima on laaja ulottuen ennaltaehkäisevästä työstä aina sijais- ja jälkihuoltoon sekä palvelujen ja tuen kehittämiseen. Lastensuojelun palvelujen järjestäminen vaatii riittävän laajan väestöpohjan, jotta erityisosaaminen, eri alojen asiantuntemus, monipuolinen palvelutarjonta ja toiminnan jatkuva kehittyminen voidaan turvata.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien avulla niin hyvinvointialueet kuin kunnatkin yhdessä toteuttavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaa ja arvioivat sen tilaa. Suunnitelmien avulla voidaan linjata lastensuojelua sekä koota kokonaisnäkemys lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta ja kehittämistarpeista.
Eritoten hyvinvointialueen suunnitelman tavoitteena on kehittää lastensuojelua niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin lasten ja nuorten tarpeisiin sekä tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laadinnassa.
