Yhteydenpidon rajoittaminen

Oikeus yhteydenpitoon
Yhteydenpidosta sopiminen
Edellytykset rajoittamiselle
Toteuttaminen
Päätöksenteko
Muutoksenhaku
Rajoituksen lapsikohtainen arviointi

Yhteydenpidon rajoittaminen tarkoittaa, että laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä voidaan

rajoittaa lapsen oikeutta tavata vanhempiaan tai muita läheisiään
rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä puhelimitse tai muita välineitä käyttäen
lukea ja pidättää lapsen lähettämä tai hänelle osoitettu yksittäinen kirje tai muu luottamuksellinen viesti tai tarkastaa ja pidättää muu lähetys
ottaa rajoituksen ajaksi sijaishuoltopaikan haltuun lapsen hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät laitteet ja välineet tai rajoittaa niiden käyttöä
jättää ilmaisematta lapsen olinpaikka vanhemmille tai huoltajille.

Oikeus yhteydenpitoon

Lapsen oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä perus- ja ihmisoikeutena turvattu oikeus. Lapsella on näin ollen myös sijaishuollon aikana oikeus pitää yllä turvallisia ihmissuhteita. Jo sijaishuoltopaikan valinnassa on otettava huomioon lapsen mahdollisuus ylläpitää läheissuhteitaan.
Lastensuojelulaki 4 § (Finlex)
Lastensuojelulaki 50 § (Finlex)
Lapsen oikeudet sijaishuollossa

Sijoittajahyvinvointialueen (erityisesti lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän) ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Lapsen sijaishuolto on järjestettävä niin, että sijaishuoltopaikan etäisyys ei ole este yhteydenpidolle lapselle läheisiin henkilöihin.
Lastensuojelulaki 54 § 2 momentti (Finlex)

Sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuolella sekä pitää heihin muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyksiä.
Lastensuojelulaki 54 § 1 momentti (Finlex)

Eduskunnan apulaisoikeusmies (AOA) antoi ratkaisussaan AOA 12.7.2013 dnro 4511/2011 huomautuksen kaupungin sosiaalityön vastuulliselle johdolle. AOA:n mukaan se, että tapaamisia ei usean kuukauden aikana ole eikä edes suunnitella vanhemman kanssa, on lähtökohtaisesti vastoin lastensuojelulain mukaista edellytystä tukea ja edistää lapsen ja vanhemman välistä yhteydenpitoa. Jos yhteydenpito olisi ollut lapsen edun vastaista, olisi tullut tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös yhteydenpidon rajoittamisesta.

Perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden luottamukselliseen viestintään ilman, että ulkopuoliset saavat oikeudettomasti tiedon hänen lähettämiensä tai hänelle osoitettujen viestien sisällöstä. Tämä tarkoittaa, että kirjeitä ja muita suljettuja viestejä ei saa avata, eikä hävittää, eikä puheluja saa kuunnella tai nauhoittaa.
Perustuslaki 10 § (Finlex)

Yhteydenpidosta sopiminen

Huostaanotetun lapsen asiakassuunnitelmaan on kirjattava, miten lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteutetaan.

Käytännössä yhteydenpidosta joudutaan joskus sopimaan ennen kuin on ehditty tehdä asiakassuunnitelma. Yhteydenpidon toteuttamisesta saatetaan joskus sopia myös asiakassuunnitelmasta poikkeavalla tavalla. Tällöin suunnitelmaa tarkistetaan jälkikäteen muodollisesti sovitun mukaiseksi.
Asiakassuunnitelma
Lastensuojelulaki 30 § (Finlex)

Edellytykset rajoittamiselle

Jos yhteydenpidon määrästä tai sen toteuttamistavasta syntyy pienintäkään erimielisyyttä asianomaisten kesken, on tehtävä päätös yhteydenpidon rajoittamisesta.
Lastensuojelulaki 63 § (Finlex)

Yhteydenpitoa voidaan kuitenkin rajoittaa päätöksellä vain, jos

yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä
yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle
rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi tai
12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Lastensuojelulaki 62 § (Finlex)

Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä yksilöllisen harkinnan perusteella kullekin lapselle erikseen. Lapsen lakiin perustuvaa oikeutta yhteydenpitoon ei voida rajoittaa kollektiivisilla koko sijaishuoltoyksikköä koskevilla säännöillä. Laitoksen säännöissä ei voida esimerkiksi määrätä, että lapsen luvattoman poissaolon jälkeisenä seuraamuksena perutaan lapsen suunniteltu kotona käyminen tai otetaan kännykkä pois. Sijoitushyvinvointialue tai sijaishuoltopaikka ei voi myöskään automaattisesti määrätä sijaishuoltoon siirtyville lapsille erilaisia "siirtymä-” tai "rauhoittumisaikoja", vaan yhteydenpidon rajoittamisen tulee aina perustua tapauskohtaiseen harkintaan ja lapsen yksilölliseen tarpeeseen.

Puhelimen käyttö

Lähtökohtaisesti lapsen tulee voida käyttää omistamaansa puhelinta ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Jos puhelimen käytöstä ei aiheudu haittaa lapselle, ei ole perustetta puuttua sen käyttöön.

Kasvatuksellisilla perusteilla puhelimen käyttöön voidaan puuttua silloin, kun sen käytöstä aiheutuu haittaa lapsen kasvulle ja kehitykselle. Kyse on tällöin lapsen päivittäisen hoidon ja huolenpidon järjestämisestä ja kasvun ja kehityksen tukemisesta. Esimerkiksi jos lapsi ei nuku öisin puhelimen käytön takia, puhelin voidaan ottaa yöajaksi pois unen turvaamiseksi. Haitta on aina arvioitava suhteessa kyseessä olevan yksittäisen lapsen ikään, kehitystasoon ja yksilölliseen tilanteeseen. Erillistä rajoituspäätöstä ei tarvita, ellei lapsi tai vanhempi vastusta toimenpidettä. Kasvatuksellinen toimenpide ei kuitenkaan voi olla tarkoitukseltaan, intensiteetiltään tai kestoltaan rajoitustoimenpidettä vastaava. Tilanteen jatkuessa on tarpeen keskustella sosiaalityöntekijän kanssa mahdollisesta rajoituspäätöksen tekemisen tarpeesta.

Puhelimen haltuunotto ei saa tosiasiallisesti rajoittaa lapsen yhteydenpitoa, ellei siitä tehdä erillistä päätöstä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies kiinnitti tarkastuspöytäkirjassaan EOA 27.6.2019 dnro 5916/2018 lastensuojelulaitoksen huomiota lapsen puhelimen käyttöön koulussa. Sijaishuoltopaikka ei voi päättää perusopetuksen aikaisista ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimista. Päätösvalta niistä on yksin koululla. Päätös koulussa käytettävistä ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimista tehdään perusopetuslain mukaisesti. Perusopetuslaki mahdollistaa puhelimen haltuunoton sellaisissa tilanteissa, joissa oppilas häiritsee laitteella omaa tai toisen oppimista. Tällainen haltuunottoratkaisu on tehtävä yksilöllisin perustein.

Älylaitteisiin on kehitetty sovelluksia, joilla esimerkiksi vanhemmat tai muut lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat aikuiset voivat asentaa lapsen älylaitteen hallinnointia varten. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on kerännyt sivustolleen tietoa sovelluksista (MLL).

Sijaishuollossa olevan lapsen kohdalla saattaa tulla kyseeseen yhteydenpidon rajoittaminen, jos hänen puhelimenkäyttöään rajataan sovelluksen avulla. Lisäksi on huomioitava, että osa sovelluksista kerää myös tietoa esimerkiksi lapsen liikkumisesta ja henkilöistä, joihin hän pitää yhteyttä. Tällöin on kyse lapsen yksityisyyden suojan loukkaamisesta. Sovellusten käyttöä ei siis suositella.

Toteuttaminen

Yhteydenpitoa saa rajoittaa vain siinä määrin kuin se on laissa säädetyn tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä.

Pidätetyt kirjeet tai muut luottamukselliset viestit on säilytettävä erillään muista lasta koskevista asiakirjoista siten, että ne ovat vain päätöksentekijän luettavissa.

Päätöksenteko

Päätöksen yhteydenpidon rajoittamisesta tekee

sosiaalihuollon johtava viranhaltija
hänen määräämänsä viranhaltija tai
kiireelliseen sijoitukseen liittyvissä tapauksissa ja tarvittaessa muissa kiireellisissä tilanteissa muu sosiaalityöntekijän ammatillisen kelpoisuuden omaava viranhaltija.

Lastensuojelulaki 13 § (Finlex)

Lyhytaikaisesta, enintään 30 vuorokautta kestävästä, rajoituksesta voi kuitenkin päättää myös

lastensuojelulaitoksen johtaja.

Jos rajoitusta on tarpeen jatkaa tai se on alun perin tarpeen määrätä 30 vuorokautta pidemmäksi, siitä päättää johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija.

Olinpaikan ilmoittamatta jättämisestä päättää sosiaalihuollon johtava viranhaltija.

Päätöksen rajoituksen lakkauttamisesta tai lieventämisestä voi tehdä laitoshuollossa lyhytaikaisen rajoituspäätöksen osalta laitoksen johtaja, muutoin sosiaalihuollon johtava viranhaltija.

Yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä kirjallinen päätös, jonka tulee olla määräaikainen, enintään yksi vuosi kerrallaan. Päätös on annettava tiedoksi 12 vuotta täyttäneelle lapselle, lapsen huoltajalle sekä muulle henkilölle, jonka yhteydenpitoa lapseen on päätöksellä rajoitettu.

Päätöksessä on mainittava

rajoituksen syy
henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu
millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan sekä
mihin asti päätös on voimassa.

Lastensuojelulaki 63 § (Finlex)

Yhteydenpidon rajoitus on poistettava heti, kun se ei enää ole tarpeellinen.
Rajoitustoimenpiteet pähkinänkuoressa

Muutoksenhaku

Yhteydenpidon rajoittamisesta saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta. Muutosta saavat hakea

12 vuotta täyttänyt lapsi
lapsen huoltaja sekä
muu henkilö, jonka yhteydenpitoa lapseen on rajoitettu.

Lastensuojelulaki 89 § 3 momentti (Finlex)

Lapselle, huoltajille ja sille, jonka yhteydenpitoa lapseen on päätöksellä rajoitettu, on annettava ymmärrettävällä tavalla tietoa heidän käytössään olevista muutoksenhaku- ja oikeussuojakeinoista.
Lastensuojelulaki 32 a § (Finlex)