Aikuisten kurkkumätä-jäykkäkouristusrokote (dT)

Rokote suojaa kurkkumädältä ja jäykkäkouristukselta ja ehkäisee näiden tautien vakavia seurauksia.

Sivun sisältö

Kenelle dT-rokote annetaan?

Rokote annetaan tehosterokotteena kansallisen rokotusohjelman osana aikuisille.

Rokotetta voidaan käyttää myös perusrokotteena 14 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.

Tapaturmatilanteessa rokotussuojaa tehostetaan tarvittaessa dT-rokotteella. Tehosteena kannattaa kuitenkin käyttää dtap-rokotetta, jos kyseessä on kouluikäinen tai vuonna 1993 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka ei ole saanut dtap-rokotetta 25-vuotiaana.  
dtap-rokote

Mitä rokotetta käytetään ja mitä se sisältää?

Kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään diTeBooster -rokotetta. Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia.

  • Vaikuttavana aineena rokotteessa on kurkkumätä- jäykkäkouristusbakteerien toksoideja. Toksoidit ovat bakteerien tuottamien myrkkyjen vaarattomaksi tehtyjä muotoja.
  • Tehosteaineena on alumiiniyhdiste.
  • Apuaineina on suolaa ja puhdistettua vettä.
  • Rokote ei sisällä säilytysaineita.

 diTeBooster-rokote (Lääkeinfo.fi)

Annostus ja aikataulu

Rokoteannos on 0,5 ml.

Tehoste annetaan 45 ja 65 vuoden iässä, sekä tämän jälkeen 10 vuoden välein. 

Huomaa, että 25-vuotiaiden tehosterokotteena käytetään dtap-rokotetta.
dtap-rokote

Jos jäykkäkouristussuoja puuttuu kokonaan tai suoja on puutteellinen, täydennä suoja. Käytä apuna ohjeita:  
Nopeutettu rokotusohjelma ja poikkeamat 

Huomioitavaa:

  • Jos henkilön edellisestä tehosteesta on kulunut 20 vuotta tai enemmän, anna rokote, vaikka hän ei olisi vielä täyttänyt 45 tai 65 vuotta. Tämän jälkeen seuraava tehoste annetaan 45- tai 65-vuotiaana.
  • Tehosteiden välillä tulee olla vähintään 2 vuotta.
  • Kun annat rokotteen henkilölle, joka työskentelee jatkuvasti sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä alle yksivuotiaiden parissa, käytä dtap-rokotetta.  dtap-rokotteen tehosteväli on tällöin 5 vuotta.
  • dT-rokotteen voi tarvittaessa antaa myös raskaana olevalle
    Raskaana olevien rokotukset
  • Jos henkilö saa haavan, jossa on suuri tetanusriski, anna tehoste, jos edellisestä rokotuksesta on kulunut yli 10 vuotta.
    Jäykkäkouristuksen ehkäisy tapaturmatilanteissa

Rokotusohjeet

Rokote annetaan lihaksensisäisesti (IM) olkavarren hartialihakseen.

Mitkä ovat rokotteen vasta-aiheet ja varotoimet?

Jokainen tarvitsee suojan jäykkäkouristusta vastaan. On tärkeää, että rokote ei jää antamatta turhan kevein perustein.

Mitä vasta-aiheita ja varotoimia rokottamiselle on? 

Siirrä tavanomaista dT-tehostetta, jos rokotettavalla on kuume tai kuumeinen infektio. Joskus on tarpeen antaa dT-rokotus esimerkiksi likaisen syvän haavan yhteydessä, vaikka rokotettava olisi kuumeinen.

Mitä hyötyjä dT-rokotteella on?

Rokote estää jäykkäkouristusta ja kurkkumätää, jotka molemmat ovat vakavia tauteja ja voivat johtaa kuolemaan. Rokote on ainoa varma suoja, sillä sairastettu tauti ei suojaa jäykkäkouristukselta eikä kurkkumädältä.

Jäykkäkouristus

Jäykkäkouristus on tuskallinen, kouristeluun ja hengitysongelmiin johtava tauti. Vuosittain klassiseen jäykkäkouristukseen sairastuu maassamme keskimäärin  yksi iäkäs, puutteellisesti rokotettu henkilö. Ilman rokotuksia sitä esiintyisi edelleen useita kymmeniä tapauksia vuosittain. 

Jäykkäkouristussuoja on tarpeellinen kaikenikäisille. Ympärillä olevien rokotettujen tuottama laumasuoja ei suojaa taudilta, sillä jäykkäkouristus ei tartu toisesta ihmisestä. 

Rokote on välttämätön myös siksi, että noin kolmannes sairastuneista ei edes muista saaneensa haavaa, josta jäykkäkouristus on aiheutunut. 

Riskihaavoja ovat etenkin haavat, joissa on multaa tai hiekkaa, sillä maaperässämme esiintyy jäykkäkouristusbakteerin itiöitä. Rokotussuojan ylläpitämisen lisäksi huolellinen haavojen puhdistus ja kuolleen kudoksen poisto on tärkeää. 

Katso myös muut erittäin suuren riskin haavatilanteet:

Kurkkumätä

Kurkkumätä on rokotusten ansiosta hyvin harvinainen. Tauti esiintyy Suomessa enää vain maahan tuotuna. Aikaisemmin se oli merkittävä lapsikuolleisuuden aiheuttaja. 

Kurkkumätäbakteeri lisääntyy nielussa ja saa kaulan alueen turpoamaan. Turvonnut nielu vaikeuttaa hengitystä. Rokote auttaa elimistöä puolustautumaan kurkkumätäbakteerin erittämältä myrkyltä joka voi vaurioittaa muun muassa sydäntä ja munuaisia. Rokote ei ehkäise kurkkumädän tarttumista, mutta se ehkäisee erinomaisesti vakavan taudinkuvan.

Mikä on kurkkumätä?

Mitä haittoja dT-rokotteella voi olla?

Vakavat haittavaikutukset kuten anafylaktinen reaktio ovat hyvin harvinaisia.

Anafylaksia ja anafylaksiaksi epäillyt oireet

Tavanomaisimmat haittavaikutukset ovat pistosalueen paikalliset oireet, huonovointisuus ja lämmönnousu. Myös muita ohimeneviä yleisoireita, esimerkiksi lihassärkyä ja -jäykkyyttä sekä päänsärkyä, voi ilmetä.

Ihottuma, korkea kuume ja pistoskohdan steriili absessi ovat harvinaisia.

Paikallis- ja yleisoireet ovat yleisempiä, jos tehosterokotusten väliajat ovat lyhyet. Tämä on yksi syy siihen, että työikäisten tehosterokotusten annosväli harvennettiin 10 vuodesta 20 vuoteen.

Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia. Oireita voidaan hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä, esimerkiksi ibuprofeenilla ja naprokseenilla.

Rokotusraajan paikalliset oireet

dT-rokotteen historia rokotusohjelmassa

dT-rokote on otettu käyttöön Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa vuonna 1989. Sitä ennen on annettu erillisiä jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteita.

Milloin eri rokotukset ovat alkaneet Suomessa?  

Tässä osiossa

Päivitetty: