Jäykkäkouristus

Mikä on jäykkäkouristus?

Jäykkäkouristus eli tetanus on tauti, jonka aiheuttaa Clostridium tetani -bakteerin myrkky eli toksiini. 

Clostridium tetani -bakteeri on yleinen kaikkialla maailmassa. Bakteeria esiintyy paljon eläinten suolistossa ja maaperässä, erityisesti viljelymaassa. 

Bakteerin itiöt säilyvät maaperässä ja viihtyvät lähes kaikilla pinnoilla.

Miten jäykkäkouristus tarttuu?

Tartunnan voi saada esimerkiksi maaperästä haavan, ihorikon tai eläimen pureman kautta. 

Lämpimissä maissa tartuntavaara kasvaa, mutta tartunnan voi saada Suomessakin esimerkiksi polkupyöräillessä tulleesta haavasta, ruosteiseen naulaan astumisesta, puutarhatöissä tulleesta nirhamasta tai kukkaruukun särkymisestä sisätiloissa.  

Jäykkäkouristusbakteeri tuottaa myrkkyä, joka kulkeutuu keskushermostoon. Bakteeri lisääntyy hapettomassa tilassa. 

Suuren tartuntariskin tilanteita: 

  • haavat ja palovammat, jotka vaativat kirurgista korjausta 
  • haavat ja palovammat, jotka sisältävät kuollutta kudosta 
  • haavat, joissa on vierasesine 
  • likaiset pistohaavat, esimerkiksi maa- ja ulostekosketus
  • haava, joka on tulehtunut
  • avomurtumat
  • paleltumat
  • puremahaavat.

Jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen. 

Miten jäykkäkouristusta ehkäistään?

Jäykkäkouristukselta voi suojautua vain ylläpitämällä rokotussuojaa. 
Jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, hinkuyskä-, polio- ja Hib -yhdistelmärokotteet 

Rokote on välttämätön myös siksi, että noin kolmannes sairastuneista ei edes muista saaneensa haavaa. Ympärillä olevien rokotettujen tuottama laumasuoja ei suojaa taudilta, sillä jäykkäkouristus ei tartu henkilöstä toiseen.

Huolellinen haavojen puhdistus ja kuolleen kudoksen poisto on tärkeää. 

Sairastettu tauti ei suojaa jäykkäkouristukselta.

Aiheesta lisää: 

Mitkä ovat jäykkäkouristuksen oireet?

Jäykkäkouristuksessa Clostridium tetani -bakteerin tuottama hermomyrkky aiheuttaa levottomuutta, kuumeilua ja päänsärkyä. 

Ensimmäisiä oireita ovat lisäksi: 

  • leukalukko 
  • ”ivahymy”
  • niskajäykkyys
  • epäselvä puhe. 

Päivien tai viikkojen kuluttua alkavat muun vartalon halvausoireet ja kivuliaat kouristukset. 

Aiheesta lisää:

Mitkä ovat jäykkäkouristuksen jälkitaudit ja seuraukset?

Kovat kouristukset voivat johtaa muun muassa luunmurtumiin. 

Erilaiset sydänongelmat ovat myös yleisiä vakavassa jäykkäkouristuksessa. Vuodeosasto- ja tehohoito aiheuttavat usein pitkällistä kuntoutusta vaativan polyneuropatian. 

Noin 1–2 potilasta kymmenestä kuolee, ja hengissä selviytyminenkin vakavan jäykkäkouristuksen jälkeen tarkoittaa useiden kuukausien toipumista.

Miten jäykkäkouristus todetaan?

Tauti todetaan oireiden perusteella lääkärin tutkimuksessa.

Miten jäykkäkouristusta hoidetaan?

Taudin alettua sitä on vaikea hoitaa. 

Jäykkäkouristuspotilas tarvitsee tehohoitoa muun muassa kouristusten ehkäisemiseksi ja hapensaannin varmistamiseksi. 

Taudin alkuvaiheessa annetaan tetanusimmunoglobuliinia, jäykkäkoristusbakteerin erittämän myrkyn vasta-ainetta eli antitoksiinia, jolla voidaan neutraloida vielä kudoksiin tarttumatonta myrkkyä. Kudoksiin kiinnittyneeseen myrkkyyn se ei tehoa. 

Miten paljon jäykkäkouristusta esiintyy ja miten sitä seurataan?

Vielä 1940-luvulla kymmenet suomalaiset sairastuivat jäykkäkouristukseen vuosittain. 

Rokotusten ansiosta sairastumisia todetaan nykyisin hyvin harvoin. Vuosina 2000–2017 Suomessa diagnosoitiin 21 jäykkäkouristustapausta eli 1,25 tapausta/vuosi . 

Kaksi kolmasosaa sairastuneista oli iäkkäitä ja puutteellisesti rokotettuja. Heillä tauti oli vakava. Neljä potilasta menehtyi tautiinsa. 

Jäykkäkouristus on ollut lääkärin ilmoittama tartuntatauti maaliskuusta 2017 alkaen.

Päivitetty: