Viitosrokote lapsille (DTaP-IPV-Hib)

Rokotevalmiste on vaihtunut Infanrix-Polio-Hib-rokotteeksi.

Viitosrokotteeseen kuuluu aina myös kuiva-aineampulli

Rokotevalmisteesta riippumatta viitosrokote sisältää aina sekä liuoksen esitäytetyssä ruiskussa että kuiva-aineampullin. Rokote pitää sekoittaa valmiiksi, ennen kuin sen voi pistää.

Rokote suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-bakteerin aiheuttamilta vakavilta infektioilta.

Tällä sivulla

Kenelle viitosrokote annetaan?

Rokote annetaan kansallisen rokotusohjelman osana pikkulapsille. Rokotetta voidaan käyttää viiden vuoden ikään asti.

Lisäksi rokotetta voidaan käyttää kaikenikäisten kantasolusiirron saaneiden rokottamiseen.
Kantasolusiirteen saaneiden rokottaminen

Mitä rokotetta käytetään ja mitä se sisältää?

Rokotusohjelmassa käytetään Infanrix-Polio-Hib -rokotetta. Rokotteet eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia.

  • Vaikuttavana aineena rokotteissa on
    • kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskäbakteerien toksoideja eli bakteerien tuottamien myrkkyjen vaarattomaksi tehtyjä muotoja
    • hinkuyskäbakteerin pintarakenteita
    • kolmea eri kantaa olevia tapettuja kokonaisia polioviruksia
    • Haemophilus influenzae tyyppi b -bakteerin pintasokereita
  • Tehosteaineena on alumiiniyhdiste.
  • Apuaineina on sokeria, suoloja, aminohappoja, vitamiineja ja puhdistettua vettä.
  • Infanrix-Polio-Hib-rokote ei sisällä säilytysaineita.

Rokotepakkaus sisältää ruiskussa olevan DTaP-IPV-osion ja kuiva-aineampullissa olevan Hib-osion.
Lue ohjeet Infanrix-Polio-Hib-rokotteen käyttövalmiiksi saattamisesta

Jos olet antanut viitosrokotteesta vain ruiskun sisältämän DTaP-IPV-osan, toimi näin: 

  • Sekoita käyttämättä jääneeseen kuiva-aineampulliin 0,5 ml injektionesteisiin tarkoitettua keittosuolaliuosta (natriumkloridi 9 mg/ml) ja anna rokote. 
  • Jos edellinen vaihtoehto ei ole mahdollinen, tilaa erillinen Hib-rokote. 

Infanrix-Polio-Hib-rokotteen koostumus (Lääkeinfo.fi

Annostus ja aikataulu

Rokoteannos on 0,5 ml. THL suosittaa, että lapset rokotetaan 3, 5 ja 12 kuukauden ikäisinä. Jos tämä ei ole mahdollista, muista nämä asiat: 

  • ensimmäisen ja toisen annoksen väli tulee olla 2 kuukautta
  • toisen ja kolmannen annoksen väli tulee olla 4 kuukautta
  • jos rokotuksia täytyy aikaistaa, esimerkiksi ulkomaanmatkan takia, rokotussarja voidaan aloittaa jo 6 viikon iässä. Tällöin ensimmäisen ja toisen annoksen välillä täytyy olla vähintään 8 viikkoa. Kolmas annos annetaan normaalisti 12 kuukauden iässä.

Nopeutettu rokotusohjelma ja poikkeamat

Rokotusohjeet

Rokote annetaan lihaksensisäisesti (IM) reiden yläulkoneljännekseen. Rokotetta ei saa antaa pakaraan.
Samanaikainen ja perättäinen rokottaminen eri rokotteilla (Rokottamisen tärkeimmät muistisäännöt)

Mitkä ovat rokotteen vasta-aiheet ja varotoimet?

Viitosrokote on tärkeä rokote lapselle, koska se antaa suojaa viittä eri taudinaiheuttajaa vastaan. Siksi rokotussarjaa ei saa perusteettomasti jättää kesken. Jos epäillään vasta-aihetta, joka estäisi jatkorokottamisen, on syytä konsultoida Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusturvallisuuslääkäriä.

Jokainen tarvitsee suojan hengenvaarallista jäykkäkouristustautia vastaan. Jäykkäkouristusosion sisältävä viitosrokote pyritään siis aina antamaan, vaikka edellisellä kerralla olisi tullut oireita, jotka muiden rokotteiden kyseessä ollessa saattaisivat estää jatkorokotukset.

Siirrä rokotusta, jos rokotettavalla on

  • kuumetta tai kuumeinen infektio
  • selvittelyvaiheessa oleva kouristustauti tai muu etenevä neurologinen tila

Mitä hyötyjä viitosrokotteella on?

Viitosrokote suojaa lasta viideltä eri taudilta ja niihin liittyviltä jälkitaudeilta ja komplikaatioilta. 

Jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen, joten muiden rokottaminen ei suojaa lasta jäykkäkouristukselta lainkaan. 

Rokote ei ehkäise tartuntaa, mutta se auttaa elimistöä puolustautumaan jäykkäkouristusbakteerin erittämää myrkkyä vastaan. Viitosrokotussarja antaa lapselle hyvän suojan henkeä uhkaavaa jäykkäkouristusta vastaan. 

Rokotusten lisäksi jäykkäkouristuksen ehkäisyssä on kuitenkin oleellista huolehtia myös haavojen hyvästä hoidosta.  

Rokote ei ehkäise kurkkumädän tarttumista, mutta se ehkäisee erinomaisesti vakavan taudinkuvan. Rokote auttaa elimistöä puolustautumaan kurkkumätäbakteerin erittämää myrkkyä vastaan. 
Mikä on kurkkumätä?

Rokote antaa suojaa herkästi tarttuvaa hinkuyskää vastaan. Samalla lasta suojataan hinkuyskään liittyviltä jälkitaudeilta ja komplikaatioilta, joita ovat 

  • keuhkokuume ja välikorvatulehdus
  • kouristukset
  • hengityskatkokset, aivojen hapenpuute, aivovauriot ja kuolema. 

Lasten ja nuorten aikuisten rokotusten ansiosta laajoja hinkuyskäepidemioita ei enää esiinny maassamme. Paikallisia epidemioita esiintyy kuitenkin edelleen, ja ne voivat olla henkeä uhkaavia suojaamattomille tai vaillinaisen suojan saaneille pikkulapsille. 
Mikä on hinkuyskä?

Poliosuoja on tarpeellinen erityisesti matkustettaessa polion epideemisille alueille, mutta matkailun ja maahanmuuton lisääntymisen myötä myös Suomessa voi olla mahdollisuus poliotartuntaan. Rokote ehkäisee tehokkaasti polioviruksen aiheuttaman vakavimmat muodot, joita ovat raajojen lihasten halvaantuminen ja hengityslihasten halvaus. 
Mikä on polio?

Viitosrokote suojaa pikkulasta Hib-bakteerin aiheuttamilta vakavilta tulehdustaudeilta kuten 

  • aivokalvontulehdukselta
  • verenmyrkytykseltä
  • hengitysteiden tukkeutumiseen johtavalta kurkunkannentulehdukselta
  • keuhkokuumeelta
  • nivel- tai luutulehdukselta.

Ennen pikkulasten Hib-rokotuksia maassamme sairastui vuosittain 150-200 lasta vakaviin Hib-tauteihin. 

Rokote ehkäisee Hib-bakteerin nielukantajuutta, joten rokotusten avulla vähennetään Hib-bakteerin leviämistä yksilöstä toiseen. Kattavat rokotukset ovat hävittäneet Hib-taudit maastamme lähes kokonaan. 

Mitä ovat hib-taudit?

Mitä haittoja viitosrokotteella voi olla?

Pistosalueen paikalliset oireet

Eri tutkimuksissa lasten viitosrokotteet (DTaP-IPV-Hib) ovat aiheuttaneet pistokohdan turvotusta, punoitusta tai kipua muutamalle prosentille rokotetuista parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. 
Hyvin laajat paikallisreaktiot, jotka ulottuvat seuraavaan läheiseen niveleen tai sen yli, ovat harvinaisia.

Paikallisreaktioiden ilmaantumiseen vaikuttaa aikaisempien samoja rokoteosioita (D, T tai aP) sisältävien rokoteannosten määrä. Siksi ne ovat tavanomaisempia toisen tai kolmannen rokoteannoksen yhteydessä.

Viitosrokotteen antamisesta alaraajaan voi joskus seurata, että lapsi ei varaa jalalle, ei halua kävellä tai ontuu. Näiden ohimenevien oireiden arvellaan johtuvan rokotteen aiheuttamasta paikallisesta kivusta.

Pistosalueen paikalliset oireet eivät estä jatkorokotuksia.

Paikallisreaktioita voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä (ibuprofeeni, naprokseeni tai parasetamoli).

Rokotusraajan paikalliset oireet

Kuume ja muut yleisoireet

Parin vuorokauden sisällä rokottamisesta lapsella voi ilmetä ärtyneisyyttä, särkyä, kuumeen nousua, epätavallista itkua, uneliaisuutta tai muita ohimeneviä yleisoireita sekä imusolmukkeiden suurenemista. 

Korkeaa kuumetta (yli 39 astetta) ilmaantuu alle prosentille rokotetuista.  

Yleisoireet ja ilmusolmukkeiden suurentuminen eivät estä jatkorokotuksia.

Ohimeneviä yleisoireita voi lievittää kuume- ja kipulääkkeillä (ibuprofeeni, naprokseeni ja parasetamoli).

Harvinaiset haittavaikutukset

  • Joskus pistosalueelle ilmaantuu steriili absessi. Nämä eivät estä jatkorokottamista. 
  • Kuumekouristukset viitosrokotuksen jälkeen ovat harvinaisia, eivätkä ne estä jatkorokotuksia.
  • Muut kouristukset ja pyörtymisen kaltainen velttous eli ( hypotonisuus hyporesponsiivisuusepisodi, HHE) ovat harvinaisia. HHE ei estä jatkorokottamista.
  • Harvinaisena haittavaikutuksena on kuvattu discolored-leg -reaktioita eli äkillistä alaraajojen turvotusta ja ihonvärin muutosta. Se ei estä jatkorokotuksia.
  • Nokkosihottumaa ja erilaisia ihoreaktioita voi ilmetä yhdistelmärokotusten jälkeen. Ne eivät yleensä estä jatkorokotuksia, sillä iho-oireen takana on usein muu syy kuin varsinainen reaktio itse rokoteaineelle.

Haittavaikutukset rokotuksista

Viitosrokotteen historia rokotusohjelmassa

Viitosrokote on otettu käyttöön Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa vuonna 2005 tapahtuneessa rokotusohjelman uudistuksessa. Sitä ennen pikkulasten rokottamiseen käytettiin Kansanterveyslaitoksen valmistamaa Kolmoisrokotetta (DTwP) sekä erillisiä polio- ja Hib-rokotteita.

Milloin eri rokotukset ovat alkaneet Suomessa?

Tässä osiossa