6 kuukauden – 11 vuoden ikäisten lasten koronarokotukset

Päivitetty 29.11.2023

THL suosittelee, että koronarokotuksia tarjotaan 6 kuukauden – 11 vuoden ikäisille lapsille yksilöllisen harkinnan perusteella. Tämän ikäinen lapsi voi hyötyä rokotuksesta, jos hänellä on jokin vakavalle koronataudille mahdollisesti altistava perussairaus. 

Pienten lasten laajat rokotukset eivät nykyisessä epidemiatilanteessa ole tarpeellisia.

Rokotus on vapaaehtoinen ja maksuton.

Tällä sivulla

Mitä koronarokotteita 6 kuukauden - 11 vuoden ikäisille lapsille tarjotaan?

6 kuukauden – 4 vuoden ikäisten lasten koronarokotusten perussarjaan kuuluu kolme annosta Comirnaty 3 mikrog/annos -rokotetta. 
Comirnaty 3 mikrogrammaa/annos -koronarokote (6 kuukauden – 4 vuoden ikäisille)

5–11-vuotiaiden lasten koronarokotusten perussarjaan kuuluu kaksi annosta Comirnaty 10 mikrog/annos -rokotetta. Voimakkaasti immuunipuutteisten 5–11-vuotiaiden lasten perussarjaan kuuluu 3 annosta. 
Comirnaty 10 mikrogrammaa/annos -koronarokote (5–11-vuotiaille)

Rokotteilla on myyntiluvat näiden ryhmien rokottamiseen. Rokotteissa on vähemmän vaikuttavaa ainetta kuin Comirnaty 30 mikrog/annos -rokotteessa, jota annetaan 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille.

Miksi lapsille tarjotaan koronarokotetta?

Vaikka koronatauti on lapsilla yleensä lievä, riskiryhmiin kuuluvien lasten sairaus tai tila saattaa altistaa heidät vakavalle koronataudille. Toisaalta koronatauti voi pahentaa heidän perussairauttaan.

5–11-vuotiaiden rokote ehkäisee tutkimusten mukaan tehokkaasti vakavaa koronavirustautia.

6 kuukauden – 4 vuoden ikäisten rokote ehkäisee tutkimuksen mukaan oireista tartuntaa. Rokotteen perussarja antaa lapselle samanlaisen vasta-ainesuojan kuin 18–25-vuotiaat saavat heille tarkoitetusta valmisteesta. Todennäköisesti rokote siis suojaa lasta myös vakavaa koronavirustautia vastaan.

Rokotuksilla ei voida juurikaan suojata muita, esimerkiksi lapsen lähipiiriin kuuluvia henkilöitä.

6 kuukauden —11 vuoden ikäisten lasten riskiryhmät

Lapsilla koronavirustauti on harvoin vakava. Vakavan koronavirustaudin riski ei ole juurikaan kohonnut myöskään lapsilla, joiden perussairaus, esimerkiksi sydänsairaus, on hoitotasapainossa. 

Sairastumisriski ei ole kohonnut myöskään kaikilla lapsilla, jotka tarvitsevat puolustuskykyä heikentävää eli immunosuppressiivista lääkitystä. 

Nykytiedon valossa diabetes tai astma eivät merkittävästi lisää lapsen riskiä sairastua vakavaan koronatautiin.

Alla listatut sairaudet saattavat kuitenkin lisätä vakavan koronataudin riskiä tai koronainfektio voi pahentaa perussairauden oireita. Siksi THL katsoo, että näihin ryhmiin kuuluvat lapset voivat hyötyä koronarokotusten perussarjasta.

Lista on esimerkinomainen. Myös muu vastaava vakava perussairaus saattaa altistaa vaikealle koronataudille. Rokotuksia voidaan tarjota myös muille vakavasti sairaille lapsille yksilöllisen harkinnan mukaan.

Suurin osa alla mainituista sairauksista on erittäin harvinaisia ja lapsi on tällöin erikoissairaanhoidon seurannassa. Hoitava erikoislääkäri osaa parhaiten arvioida, kuuluuko lapsi riskiryhmään ja hyötyykö hän rokotuksesta. 

Jotkin tilat, kuten elinsiirto, aiheuttavat voimakasta immuunipuutosta, jolloin lapsi kuuluu kyseiseen ryhmään. 
Katso tarkemmin: Kuka on voimakkaasti immuunipuutteinen

Kohtalainen immunosuppressiivinen hoito tai immuunivajaus

Ryhmään voivat kuulua lapset, jotka saavat puolustuskykyä heikentävää hoitoa. Tällaisia hoitoja ovat esimerkiksi osa lastenreumaan, suolisto- tai neurologisiin sairauksiin annettavista hoidoista, kuten kortisonihoito, biologiset lääkkeet ja muut immunosuppressantit.

Tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon seurannassa, jolloin lääkäri voi arvioida koronarokotuksen tarpeen.

Lisäksi ryhmään kuuluvat HIV-positiiviset lapset, joilla CD4-auttajasolutaso on alle 350 x 10E6 solua /l.

Jotkin immunosuppressiiviset hoidot ja immuunivajaukset aiheuttavat voimakasta immuunipuutosta, jolloin lapsi kuuluu kyseiseen ryhmään.

Katso tarkemmin: Kuka on voimakkaasti immuunipuutteinen

Ylipaino

Ryhmään kuuluvat lapset, joiden painoindeksi (ISO-BMI) on 30 tai enemmän.

Lasten painoindeksi (ISO-BMI) ottaa huomioon lasten kehon mittasuhteet ja niiden muuttumisen kasvun ja iän myötä. ISO-BMI-painoindeksi lasketaan iän, pituuden ja painon avulla ja laskemisen apuna voi käyttää seuraavaa laskuria:
Lasten painoindeksin ISO-BMI-laskuri (Terveyskirjasto)

ISO-BMI 30 -rajan ylittävä vähimmäispaino täysinä kilogrammoina eri pituisilla lapsilla:
100 cm    25 kg
110 cm    30 kg
120 cm    36 kg
130 cm    42 kg
140 cm    49 kg
150 cm    56 kg
160 cm    64 kg
170 cm    72 kg

Harvinaissairaudet

Ryhmään kuuluvat lapset, joilla on harvinainen aineenvaihduntasairaus tai muu harvinaissairaus, jonka hoitava erikoislääkäri on arvioinut lisäävän riskiä vakavalle taudille tai sen komplikaatioille.

Tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon seurannassa. 

Jotkin harvinaissairaudet voivat aiheuttaa voimakasta immuunipuutosta. 

Katso tarkemmin: Kuka on voimakkaasti immuunipuutteinen

Krooniset vaikeat keuhkosairaudet

Ryhmään kuuluvat lapset, joilla on jokin seuraavista sairauksista:

  • Harvinaiset vaikea-asteiset keuhkosairaudet 
  • Ventilaatiotukea tai lisähappihoitoa vaativat keuhko- ja lihassairaudet
  • Keuhkosairaus, johon liittyy kohonnut keuhkoverenkierron vastus (pulmonaalihypertensio) 
  • Voimakkaasti alentunut keuhkojen liman poisto (vaikea-asteiset bronkiektasiat tai keuhkoputkien värekarvojen toimintahäiriö)

Tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon seurannassa. 

Tähän ryhmään eivät kuulu esimerkiksi astmaa sairastavat lapset.

Vaikeat sydänsairaudet 

Ryhmään kuuluvat lapset, joilla on sydämen vajaatoiminta, keuhkoverenpainetauti tai leikkaamaton syanoottinen Fallotin tetralogia (TOF). 

Ryhmään kuuluvat myös lapset, joiden keuhkoverenkierto on shuntin varassa (BT-shuntti, RV-PA-shuntti). 

Tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon seurannassa.

Tähän ryhmään eivät kuulu esimerkiksi seurattavat lievät sydämen läppäviat ja sivuäänet, jotka eivät ole aiheuttaneet sydämen vajaatoimintaa tai keuhkoverenpainetautia.

Krooninen munuaissairaus 

Ryhmään kuuluvat muun muassa lapset, joilla on munuaiskerässairaus, verenpainetautiin tai diabetekseen liittyvä munuaisvaurio tai muu pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta. 

Tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon seurannassa.

Vaikea munuaissairaus ja dialyysihoito lasketaan voimakasta immuunipuutosta aiheuttavaksi tilaksi. 

Katso tarkemmin: Kuka on voimakkaasti immuunipuutteinen

Vaikea krooninen maksasairaus

Ryhmän sairauksiin kuuluvat esimerkiksi maksan vajaatoiminta, maksafibroosi ja maksakirroosi. 

Tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon seurannassa.

Hengitysvajausta aiheuttavat tai infektioherkkyyttä lisäävät neurologiset sairaudet 

Ryhmään kuuluvat neurologiset potilaat, joilla on hengitysvaje ja/tai lisääntynyt infektioherkkyys. 

Useimmiten tähän ryhmään kuuluvat lapset ovat erikoissairaanhoidon seurannassa.

Myös kaikki kehitysvammalaitoksissa hoidettavat lapset kuuluvat riskiryhmään.

Ryhmään eivät kuulu muut lastenneurologiset potilaat, esimerkiksi päänsärky-, epilepsia- tai ADD/ADHD-potilaat.

Downin oireyhtymä 

Ryhmään kuuluvat lapset, joilla on Downin oireyhtymä. 

Mitä tiedetään koronarokotteiden tehosta ja turvallisuudesta lapsilla?

Myyntilupaa edeltävässä tutkimuksessa Comirnaty 3 mikrog/annos -rokote oli tehokas 6 kuukauden – 4 vuoden ikäisillä lapsilla eikä turvallisuushuolia todettu.
Lue lisää tehosta ja turvallisuudesta Comirnaty 3 mikrog/annos -rokotteen sivulta

Myyntilupaa edeltävässä tutkimuksessa Comirnaty 10 mikrog/annos -rokote oli tehokas 5–11-vuotiailla lapsilla eikä turvallisuushuolia todettu.
Lue lisää tehosta ja turvallisuudesta Comirnaty 10 mikrogrammaa/annos -rokotteen sivulta

Huomioi myös nämä

Hyvinvointialueet päättävät rokotusten käytännön järjestelyistä. 

Olisi tärkeää, että lapsia rokottavissa toimipisteissä olisi ammattilaisia, joilla on kokemusta lasten rokottamisesta.

Ohjeita rokotuksiin ja rokotteen antamiseen on rokotekohtaisilla sivuilla.

Kuka päättää lapsen rokotuksesta?

Suomessa alaikäinen voi itse päättää rokottamisesta, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että lapsi tai nuori ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään rokotuksestaan. Useimpien 5–11-vuotiaiden lasten kohdalla rokottamiseen tarvitaan huoltajien suostumus.
Lue tarkemmin: Koronarokotukset lapsille ja nuorille

Lisämateriaalia

Muuta lisätietoa

Kirjallisuuslähteet

Rokotekohtaisilla sivuilla on kerrottu kyseisiin valmisteisiin liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta.

Päivitetty: