Koronarokotuksista kysyttyä

Päivitetty 10.10.2023

Tältä sivulta löydät vastauksia terveydenhuollon ammattilaisten ja kansalaisten esittämiin kysymyksiin koronarokotuksista. 

Tarvitaanko varoaikaa koronarokotteen ja muiden rokotteiden välillä? 

Ei tarvita. Koronarokotteen voi antaa samaan aikaan tai millä tahansa aikavälillä muiden rokotteiden kanssa.

Influenssarokotteen voi antaa yhtä aikaa koronarokotteen kanssa. Brittitutkimuksessa influenssa- ja koronarokotteen yhtäaikainen antaminen ei heikentänyt kummankaan rokotteen aikaansaamaa vasta-ainetuotantoa, eikä turvallisuushuolia todettu. 
Katso kirjallisuusluettelo sivun lopusta

Vaikuttaako sairastettu koronavirustauti rokottamiseen?

Aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista, mutta saattaa joissain tilanteissa vaikuttaa suositeltujen rokoteannosten määrään. 

Koronavirustaudin seurauksena muodostuva immuniteetti suojaa erinomaisesti vakavalta taudilta. Rokottaminen tehostaa tätä immuunivastetta.
Katso ohjeet rokotuksista koronataudin jälkeen 

Voiko henkilön toisen ja sitä seuraavat annokset antaa eri valmisteella kuin aiemmat annokset?

Koronarokotussarjaa voidaan täydentää ja tehostaa myös eri rokotevalmisteella kuin mitä rokotettava on aikaisemmin saanut. Myös useita eri rokotevalmistetta voidaan käyttää. 

Rokotteita voidaan käyttää ristiin, jos toisen valmisteen käytölle ei ole lääketieteellistä estettä.

Osassa tutkimuksista todettiin, että odotettavissa olevia yleisoireita, kuten päänsärkyä ja kuumetta, ilmaantui hieman enemmän niille, jotka saivat eri rokotteen 1. ja 2. annoksena. Oireet menivät kuitenkin ohi muutamassa päivässä. Vakavia turvallisuushuolia ei ole todettu.
Katso kirjallisuusluettelo sivun lopusta

Myös Euroopan lääkevirasto EMA on linjannut, että eri koronarokotteita voidaan käyttää ristiin sekä perussarjassa että tehosterokotuksissa. 
EMA:n uutinen rokotteiden ristiinkäytöstä 7.12.2021

Estääkö jokin allergia koronarokotteen antamisen?

Henkilölle ei voi antaa rokotetta, jos hän on aiemmin saanut vakavan allergisen reaktion eli anafylaktisen reaktion jostain saman rokotevalmisteen aineosasta. 

Jos henkilö on saanut anafylaktisen reaktion yhdestä mRNA-rokotteesta, hänelle ei myöskään voi antaa toista mRNA -rokotetta, sillä rokotteiden sisältö on hyvin samanlainen. Jos rokotettava on aiemmin saanut anafylaktisen reaktion jonkin toisen rokotteen tai pistettäväm lääkkeen antamisen jälkeen, rokottamisen jälkeistä seuranta-aikaa pidennetään 30 minuuttiin. 

mRNA-rokotteet eli kaikki Comirnaty-valmisteet sisältävät pienen määrän polyetyleeniglykolia (PEG) eli makrogolia. PEG:iä on esimerkiksi ummetuslääkkeissä sekä pieniä määriä joidenkin muiden lääkkeiden ja ravintolisien apuaineena. PEG:lle voi olla allerginen, mutta allergia on hyvin harvinaista.

Jos allergia estää rokottamisen mRNA-rokotteella, voidaan käyttää Nuvaxovid-rokotetta.

Novavaxin Nuvaxovid-rokote sisältävät polysorbaatti 80:tä. Allergia polysorbaatti 80:lle on hyvin harvinaista.

Voiko koronavirusrokotteen antaa henkilölle, joka on allerginen ruoka-aineelle tai ampiaisen pistolle?

Kyllä voi. Aiempi ruoka-aineen tai ampiaisen piston aiheuttama anafylaksia ei vaikuta rokotukseen. Myöskään kanamuna-allergia ei estä rokottamista.

Voiko formaldehydille allergiselle antaa koronavirusrokotteen?

Kyllä voi, koronavirusrokotteet eivät sisällä formaldehydiä. 
Lisätietoa allergisten rokottamisen yleisperiaatteista: Allergisten rokottaminen

Sisältävätkö koronavirusrokotteet eläinperäisiä aineita?

Comirnaty-rokotteet eivät sisällä eläinperäisiä aineita. 

Nuvaxovid-rokotteen vaikuttava aine eli piikkiproteiini tuotetaan laboratoriossa geenitekniikalla hyönteissoluviljelmässä. Piikkiproteiini on tämän jälkeen puhdistettu niin, ettei rokotteessa olevaan piikkiproteiiniin jää mitään eläin- tai hyönteisperäistä materiaalia.

Heikentävätkö koronarokotukset vastustuskykyä?

Koronarokotteet eivät heikennä vastustuskykyä, ne päinvastoin vahvistavat sitä. Ne valmistavat elimistön puolustusjärjestelmää kohtaamaan koronaviruksen. Koronarokotukset eivät myöskään häiritse elimistön suojautumista muita taudinaiheuttajia vastaan.

Vastustuskyky ei heikkene, vaikka henkilö saisi ajan mittaan useitakin tehosteannoksia. Tehosterokotukset ovat tarpeen 65 vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville, sillä heillä suoja vakavaa tautia vastaan heikkenee hiljalleen. 

Miten Suomessa seurataan koronarokotteiden mahdollisia haittavaikutuksia?

Lääkevalvontaviranomaiset seuraavat koronavirusrokotteiden mahdollisia haittavaikutuksia samalla tavalla kuin ne seuraavat kaikkien muidenkin lääkkeiden haittavaikutuksia. Koronavirusrokotusten turvallisuutta seuraavat aktiivisesti monet kansalliset viranomaiset. 

Suomessa seuranta tapahtuu muun muassa yhdistelemällä eri rekistereistä saatavaa tietoa. Tietoa kerätään myös haittavaikutusilmoitusten, tutkimusten ja turvallisuuskatsausten avulla.

Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kokoaa tiedon rokotteiden haittaepäilyistä ja jakaa tiedon THL:lle ja Euroopan lääkevirastolle EMA:lle. Rokotteen myyntiluvan haltija ja Maailman terveysjärjestö WHO saavat tiedon haittaepäilyistä EMA:n kautta. 

THL selvittää Fimean kokoamien haittaepäilyjen ja muiden yhteiskunnassa esiin nousevien rokotuksiin liittyvien huolten taustoja ja ilmiöiden yleisyyttä valtakunnallisen rekisteritiedon avulla. Selvityksissä käytettävät rekisterit sisältävät muun muassa hoitoyksiköiden lähettämät rokotus-, diagnoosi- ja kuolintiedot. 

• Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset (Fimea)  
• Rokotteiden turvallisuuden seuranta 

Voiko henkilölle antaa koronavirusrokotteen, jos hänellä on immuunipuolustusta heikentävä lääkitys?

Henkilölle voi antaa koronavirusrokotteen, vaikka hänellä olisi elimistön puolustuskykyä heikentävä lääkitys.  Koronavirusrokotteet eivät sisällä koronavirusta eivätkä siis voi aiheuttaa tautia, vaikka elimistön puolustuskyky olisi heikentynyt.  
Voimakkaasti immuunipuutteisten koronarokotukset

Vaikuttaako immuunipuolustusta heikentävä lääkitys rokotteen tehoon?

Kyllä, elimistön puolustuskykyä heikentävä lääkitys voi heikentää rokotteen tehoa. Jos mahdollista, rokote kannattaa antaa hoitotauon aikana tai silloin, kun puolustuskykyä heikentävän lääkkeen edellisestä ja seuraavasta annoksesta on mahdollisimman pitkä aika, eli annosvälin keskivaiheilla. 

Jos hoitojen väli on pitkä, esimerkiksi kuukausi tai puoli vuotta, rokotus kannattaa antaa ainakin noin kaksi viikkoa ennen hoitoa. 

Jos henkilö saa puolustuskykyä heikentäviä lääkityspistoksia tiheämmin, kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää koronarokotuksen ja puolustuskykyä heikentävän lääkkeen antamista samana päivänä.  Puolustuskykyä heikentävän lääkkeen voi tällöin pistää esimerkiksi vasta rokotusta seuraavana päivänä.

Jos rokotettava saa rituksimabi- tai okrelitsumabilääkitystä, rokotus olisi ihanteellista antaa vähintään 2 viikkoa ennen lääkityksen aloitusta tai ennen seuraavaa annostusta. Hoitava yksikkö antaa tarkemmat ohjeet rokotusajankohdasta.

Jos potilaalle ollaan aloittamassa uutta biologista lääkitystä, jonka aloituksella ei ole kiire, kannattaa rokotteen tehon optimoimiseksi odottaa 2 viikkoa rokotuksen jälkeen ennen lääkityksen aloittamista. Lääkityksen aloittamista ei kuitenkaan pidä viivyttää koronarokotuksen takia, jos potilas tarvitsee lääkettä kiireesti.

Immuunipuutteisten rokottaminen

Voiko elinsiirron tai kantasolusiirron saaneen rokottaa koronavirusrokotteella?

Koronavirusrokotteet eivät sisällä elävää virusta, joten ne ovat turvallisia myös elinsiirron tai kantasolusiirron saaneille henkilöille. Elinsiirto tai hiljattain tehty kantasolusiirto lisää merkittävästi riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin, joten rokottaminen on erityisen tärkeää.

• Kantasolusiirteen saaneiden rokotukset
• Voimakkaasti immuunipuutteisten koronarokotukset

Voiko henkilölle antaa rokotteen, jos hän käyttää verenohennuslääkkeitä, kuten Eliquis® tai Marevan®?

Kyllä voi. Rokotuksen jälkeen pistospaikkaa kannattaa painaa hieman pidempään mahdollisen verenvuodon vähentämiseksi. 

Voiko henkilölle antaa rokotteen, jos hänellä on hyvin matalat trombosyytit? 

Hyvin matalilla trombosyytti- eli verihiutaletasoilla rokotus voi aiheuttaa lihaksensisäisen verenvuodon. Rokotuksen hyödyt ovat kuitenkin lähes aina suuremmat kuin mahdollisesta verenvuodosta aiheutuva haitta. 

Jos kyseessä on tuore trombosytopenia, jonka oletetaan korjautuvan lähiaikoina, kannattaa odottaa, kunnes trombosyytit ovat tasolla 30–50 x10E9/l. Kroonista trombosytopeniaa sairastavalle rokotuksen voi antaa tarvittaessa myös tätä matalammalla trombosyyttiarvolla.  

Koska koronavirusrokotteiden tehoa ihon alaisesti annettuna (SC) ei ole tutkittu, ne annetaan aina lihaksensisäisesti (IM). Käytä mahdollisimman ohutta, vähintään 25G neulaa. Ohjeista rokotettua painaamaan pistoskohtaa vähintään 2 minuuttia rokotuksen jälkeen. 

Voiko koronarokotuksen jälkeen harrastaa liikuntaa?

Rokotuksen jälkeen liikuntaa kannattaa harrastaa voinnin mukaan. Jos rokotuksen jälkeen on lämmöntunnetta, kuumetta tai yleistä sairaudentunnetta, on suositeltavaa välttää liikuntaa oireilun ajan.

Koronarokote pistetään lihakseen. Rokotuksen jälkeen kannattaa harkita, lähteekö harrastamaan sellaista liikuntaa, joka rasittaa voimakkaasti sitä lihasta, johon rokote on pistetty. Lihaksen rasittaminen voi lisätä pistoskohdan paikallista oireilua.

mRNA-koronarokotteiden hyvin harvinaisena haittavaikutuksena on todettu sydänlihaksen- ja sydänpussintulehduksia (myo- ja perikardiitti). THL suosittelee varotoimena, että kolmen vuorokauden kuluessa mRNA-koronarokotuksesta vältetään äärimmäistä fyysistä rasitusta. Suositus koskee kaikkia rokoteannoksia. Normaalia liikuntaa ei tarvitse jättää välistä, jos vointisi on hyvä. Kyse on varovaisuusperiaatteesta, eikä tämänhetkisen tiedon perusteella ole mahdollista antaa asiasta tarkempaa ohjeistusta esimerkiksi eri urheilulajeista. 

Onko henkilöllä oikeus saada koronarokotus, jos hän asuu toisella hyvinvointialueella?

Ensisijaisesti jokainen saa koronarokotuksen omalta hyvinvointialueeltaan.

Jos henkilö ei esimerkiksi lomailun takia pääse ajallaan kotipaikkakunnalleen hakemaan seuraavaa rokoteannosta, suosittelemme ensisijaisesti, että rokotusta siirretään eteenpäin. 

Tällä hetkellä koronarokotteita on ympäri maan hyvin saatavilla. THL on suositellut, että koronarokotetta tarjotaan kaikille Suomessa pidempiaikaisesti oleskeleville kotipaikkakunnasta riippumatta. Viime kädessä kukin hyvinvointialue päättää, kuinka se toimii.

Miten toimin, jos osa rokoteannoksesta menee hukkaan rokotustilanteessa?

Jos rokotustilanteessa osa rokotteesta menee hukkaan, arvioi aina tapauskohtaisesti, paljonko rokotetta on mennyt hukkaan. Jos rokotetta on mennyt hukkaan alle puoli annosta, uutta annosta ei tarvitse antaa. Jos rokotetta on mennyt hukkaan yli puoli annosta, anna uusi annos saman tien. Konsultoi tarvittaessa THL:n koronarokotustukea.

Mistä koronavirusrokotteen eränumero löytyy?

Rokotteen eränumero (LOT) löytyy sekä pakkauksesta että injektiopullosta. 

Rokotusrekisterin, seurannan ja koronarokotustodistuksen muodostumisen kannalta on tärkeää, että eränumero kirjataan oikein. 

Voiko koronatesti olla koronavirusrokotteen vuoksi positiivinen?

Koronavirusrokotus ei vaikuta koronatestin tulokseen.

Voiko rokotteen tehon tarkistaa vasta-ainetestillä?

THL ei suosittele vasta-ainetestien käyttöä yksittäisten henkilöiden rokotevasteen arvioimiseksi, koska:

• tutkimuksissa ei ole vielä määritetty, millainen vasta-ainepitoisuus kertoisi luotettavasti suojasta tartuntaa, oireista tai vakavaa tautimuotoa vastaan
• vasta-ainetasot eivät kerro suojasta vakavaa tautia vastaan, sillä vakavan taudin kannalta soluvälitteinen immuniteetti on tärkein
• eri testit mittaavat eri vasta-aineita, eivätkä ne välttämättä mittaa niitä vasta-aineita, jotka nousevat rokotteen vaikutuksesta
• eri testeillä mitattavat vasta-ainepitoisuudet eivät ole keskenään vertailukelpoisia
•  yhden koronarokoteannoksen saaneilla vasta-aineiden määrä voi olla vielä matala, vaikka rokotteen teho vakavaa tautia vastaan olisi jo hyvä

• rokottamistarvetta ei arvioida vasta-ainetulosten perusteella. 

Vasta-ainetestejä sen sijaan käytetään väestötason immuniteetin tutkimuksiin. Niiden avulla voidaan arvioida epidemiatilannetta ja väestön keskimäärin saavuttamaa suojaa koronaviruksilta tietyn ajanjakson aikana. 
Koronaepidemian serologinen väestötutkimus

Miten toimitaan, jos henkilö on saanut koronarokotteen ulkomailla?

THL suosittelee seuraavia toimintatapoja ulkomailla saadun koronarokotteen jälkeen, jotta varmistetaan, että henkilön suoja vakavaa koronatautia vastaan on lääketieteellisesti katsoen hyvä.

Jos henkilö on saanut ulkomailla sellaista rokotetta, joka Suomessakin on käytössä, täydennä rokotussarja tarvittaessa kansallisen ohjeistuksen mukaisesti.

Jos henkilö on saanut jotakin rokotetta, etkä tiedä mitä rokotetta hän on saanut, täydennä rokotussarja kansallisen ohjeistuksen mukaisesti.

Sputnik- tai Sputnik light -rokotteet katsotaan yhtä tehokkaiksi kuin EU:n alueella käytössä olevat rokotteet. Jos rokotettava on saanut Sputnik-rokotteita rokotussuositusten mukaisen määrän, hän ei suojan kannalta tarvitse ylimääräisiä rokoteannoksia.
Löydät EU:n alueella käytössä olevat rokotteet EMA:n sivuilta.

Intiassa valmistettu Covishield-rokote (Serum Institute of India) on täysin vastaava rokote kuin AstraZenecan Vaxzevria. Saadut Covishield-annokset voi täysin rinnastaa Suomessa saatuihin Vaxzevria-annoksiin.Inaktivoitujen koronarokotteiden teho on tutkimuksissa ollut heikompi kuin rokotteiden, joita Suomessa on käytössä. 

Jos henkilö on saanut ulkomailla jotakin inaktivoitua rokotetta (esimerkiksi Sinovac, Sinopharm, Coronavac), anna ylimääräinen annos hänen ikäryhmälleen käytössä olevaa rokotetta aikaisintaan 6–12 viikkoa viimeisimmän rokoteannoksen jälkeen. 

Suosittelemme antamaan varianttirokotetta, jos henkilö on saanut vähintään kaksi inaktivoitua rokotetta sairastetut taudit mukaan lukien. Ylimääräistä annosta ei tarvitse antaa, jos rokotettava on saanut enemmän rokoteannoksia kuin hänelle Suomessa suositellaan.

Syystalven 2022 tehosteannoksen kohderyhmiin kuuluvalle annetaan tehosteannos riippumatta siitä, mitä rokotteita ja kuinka monta tehosteannosta hän on aiemmin saanut.
Koronan tehosterokotukset syystalvella

Jos henkilö on saanut jotakin muuta rokotetta, joka ei ole käytössä EU:n alueella, harkitaan tilannetta tapauskohtaisesti. Tarvittaessa voit konsultoida THL:n koronarokotustukea (koronarokotus(at)thl.fi).

Jos yllä mainitun perusteella henkilö on saanut ulkomailla täyden rokotussarjan, THL ei voi lääketieteellisin perustein suositella lisäannoksia. Tällaisissa tapauksissa jää paikallisesti arvioitavaksi, annetaanko lisäannoksia esimerkiksi EU:n koronarokotustodistuksen saamista varten.

Suosittelemme tällöin aina lääkärin konsultaatiota hyvinvointialueella ja yksilöllistä hyöty-haitta-arviota rokottamisesta.

Mistä terveydenhuollon ammattilainen voi kysyä koronarokotuksista?

Jos et löydä vastausta THL:n verkkosivuilta, voit konsultoida terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettua koronarokotusneuvontaa.
Tarkemmat ohjeet: Neuvonta terveydenhuollon ammattilaisille.

Koronatodistuksita vastaa Kanta-palvelut, joiden verkkosivuilta läydät lisätietoa aiheesta.
Koronatodistus (Kanta.fi)

Mistä yksityishenkilö voi kysyä koronarokotuksista?

THL:n koronarokotusneuvonta on tarkoitettu vain terveydenhuollon ammattilaisille. Yksityishenkilöt saavat neuvoja omasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai hoitavalta lääkäriltä. Hyvinvointialueiden tehtävä on järjestettävä koronarokotusneuvontaa kuntalaisille. 

Matkailuun, koronaan ja rokotuksiin liittyvistä asioista on lisätietoa: 

• Matkustaminen ja koronaviruspandemia (ohjeita kansalaiselle)
• Matkailijan terveysopas

Kirjallisuutta

Koronarokotteen ja influenssarokotteen antaminen yhtä aikaa

Lazarus et al. Safety and immunogenicity of concomitant administration of COVID-19 vaccines (ChAdOx1 or BNT162b2) with seasonal influenza vaccines in adults in the UK (ComFluCOV): a multicentre, randomised, controlled, phase 4 trial. The Lancet. Dec 2021. 

Rokotteiden ristiinkäyttö

Atmar et al. Homologous and Heterologous Covid-19 Booster Vaccinations. N Engl J Med. 2022 Jan 26. 

Dickerman et al. Comparative Effectiveness of BNT162b2 and mRNA-1273 Vaccines in U.S. Veterans. N Engl J Med. 2021.

Gram et al. Vaccine effectiveness against SARS-CoV-2 infection, hospitalization, and death when combining a first dose ChAdOx1 vaccine with a subsequent mRNA vaccine in Denmark: A nationwide population-based cohort study. PLoS Med. 2021 Dec 17. 

Haveri et al. Neutralizing antibodies to SARS-CoV-2 Omicron variant after 3rd mRNA vaccination in health care workers and elderly subjects and response to a single dose in previously infected adults. Preprint at medRxiv 2021.

Hillus et al. Safety, reactogenicity, and immunogenicity of homologous and heterologous prime-boost immunisation with ChAdOx1 nCoV-19 and BNT162b2: a prospective cohort study. Lancet Respir Med. 2021 Nov.

Liu et al. Safety and immunogenicity of heterologous versus homologous prime-boost schedules with an adenoviral vectored and mRNA COVID-19 vaccine (Com-COV): a single-blind, randomised, non-inferiority trial. Lancet 2021.

Munro et al. Safety and immunogenicity of seven COVID-19 vaccines as a third dose (booster) following two doses of ChAdOx1 nCov-19 or BNT162b2 in the UK (COV-BOOST): a blinded, multicentre, randomised, controlled, phase 2 trial. Lancet. 2021 Dec 18. 

Nordström et al. Effectiveness of heterologous ChAdOx1 nCoV-19 and mRNA prime-boost vaccination against symptomatic Covid-19 infection in Sweden: A nationwide cohort study. Lancet Reg. Health Eur.2021.

Powell et al: Real-world data shows increased reactogenicity in adults after heterologous compared to homologous prime-boost COVID-19 vaccination, March-June 2021. Eurosurveillance 2021.

Pozzetto, B. et al. Immunogenicity and efficacy of heterologous ChAdOx1–BNT162b2 vaccination. Nature 2021.

Schmidt et al. Immunogenicity and reactogenicity of heterologous ChAdOx1 nCoV-19/mRNA vaccination. Nat Med. 2021 Sep.

Steenselds et al. Comparison of SARS-CoV-2 Antibody Response Following Vaccination With BNT162b2 and mRNA-1273. JAMA 2021.

Stuart ASV et al. Immunogenicity, safety, and reactogenicity of heterologous COVID-19 primary vaccination incorporating mRNA, viral-vector, and protein-adjuvant vaccines in the UK (Com-COV2): a single-blind, randomised, phase 2, non-inferiority trial. Lancet 2022.

Parker et al. Emerging evidence on heterologous COVID-19 vaccine schedules—To mix or not to mix?. Lancet Infect Dis 2022.