Koronarokotuksista kysyttyä

Päivitetty 2.7.2023

Tältä sivulta löydät vastauksia terveydenhuollon ammattilaisten ja kansalaisten esittämiin kysymyksiin koronarokotuksista. 

Tarvitaanko varoaikaa koronarokotteen ja muiden rokotteiden välillä? 

Ei tarvita. Koronarokotteen voi antaa samaan aikaan tai millä tahansa aikavälillä muiden rokotteiden kanssa.
Rokottamisen tärkeimmät muistisäännöt

Voiko syystalven tehosteannokset antaa eri valmisteella kuin aiemmat annokset?

Koronarokotussarjaa voidaan täydentää ja tehostaa myös eri rokotevalmisteella kuin mitä rokotettava on aikaisemmin saanut. Myös useita eri rokotevalmistetta voidaan käyttää. 

Rokotteita voidaan käyttää ristiin, jos toisen valmisteen käytölle ei ole lääketieteellistä estettä.

Myös Euroopan lääkevirasto EMA on linjannut, että eri koronarokotteita voidaan käyttää ristiin.
EMA:n uutinen rokotteiden ristiinkäytöstä 7.12.2021

Estääkö jokin allergia koronarokotteen antamisen?

Henkilölle ei voi antaa rokotetta, jos hän on aiemmin saanut vakavan allergisen reaktion eli anafylaktisen reaktion jostain saman rokotevalmisteen aineosasta. 

Jos henkilö on saanut anafylaktisen reaktion yhdestä mRNA-rokotteesta, hänelle ei myöskään voi antaa toista mRNA -rokotetta, sillä rokotteiden sisältö on hyvin samanlainen. Jos rokotettava on aiemmin saanut anafylaktisen reaktion jonkin toisen rokotteen tai pistettävän lääkkeen antamisen jälkeen, rokottamisen jälkeistä seuranta-aikaa pidennetään 30 minuuttiin. 

mRNA-rokotteet eli kaikki Comirnaty-valmisteet sisältävät pienen määrän polyetyleeniglykolia (PEG) eli makrogolia. PEG:iä on esimerkiksi ummetuslääkkeissä sekä pieniä määriä joidenkin muiden lääkkeiden ja ravintolisien apuaineena. PEG:lle voi olla allerginen, mutta allergia on hyvin harvinaista.

Lisätietoa allergisten rokottamisen yleisperiaatteista: Allergisten rokottaminen

Miten Suomessa seurataan koronarokotteiden mahdollisia haittavaikutuksia?

Lääkevalvontaviranomaiset seuraavat koronavirusrokotteiden mahdollisia haittavaikutuksia samalla tavalla kuin ne seuraavat kaikkien muidenkin lääkkeiden haittavaikutuksia. Koronavirusrokotusten turvallisuutta seuraavat aktiivisesti monet kansalliset viranomaiset. 

Suomessa seuranta tapahtuu muun muassa yhdistelemällä eri rekistereistä saatavaa tietoa. Tietoa kerätään myös haittavaikutusilmoitusten, tutkimusten ja turvallisuuskatsausten avulla.

Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kokoaa tiedon rokotteiden haittaepäilyistä ja jakaa tiedon THL:lle ja Euroopan lääkevirastolle EMA:lle. Rokotteen myyntiluvan haltija ja Maailman terveysjärjestö WHO saavat tiedon haittaepäilyistä EMA:n kautta. 

THL selvittää Fimean kokoamien haittaepäilyjen ja muiden yhteiskunnassa esiin nousevien rokotuksiin liittyvien huolten taustoja ja ilmiöiden yleisyyttä valtakunnallisen rekisteritiedon avulla. Selvityksissä käytettävät rekisterit sisältävät muun muassa hoitoyksiköiden lähettämät rokotus-, diagnoosi- ja kuolintiedot. 

• Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset (Fimea)  
• Rokotteiden turvallisuuden seuranta 

Voiko henkilölle antaa koronavirusrokotteen, jos hänellä on immuunipuolustusta heikentävä lääkitys?

Henkilölle voi antaa koronavirusrokotteen, vaikka hänellä olisi elimistön puolustuskykyä heikentävä lääkitys.  Koronavirusrokotteet eivät sisällä koronavirusta eivätkä siis voi aiheuttaa tautia, vaikka elimistön puolustuskyky olisi heikentynyt.  
Voimakkaasti immuunipuutteisten koronarokotukset

Vaikuttaako immuunipuolustusta heikentävä lääkitys rokotteen tehoon?

Kyllä, elimistön puolustuskykyä heikentävä lääkitys voi heikentää rokotteen tehoa. Jos mahdollista, rokote kannattaa antaa hoitotauon aikana tai silloin, kun puolustuskykyä heikentävän lääkkeen edellisestä ja seuraavasta annoksesta on mahdollisimman pitkä aika, eli annosvälin keskivaiheilla. 

Jos hoitojen väli on pitkä, esimerkiksi kuukausi tai puoli vuotta, rokotus kannattaa antaa ainakin noin kaksi viikkoa ennen hoitoa. 

Jos henkilö saa puolustuskykyä heikentäviä lääkityspistoksia tiheämmin, kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää koronarokotuksen ja puolustuskykyä heikentävän lääkkeen antamista samana päivänä.  Puolustuskykyä heikentävän lääkkeen voi tällöin pistää esimerkiksi vasta rokotusta seuraavana päivänä.

Jos rokotettava saa rituksimabi- tai okrelitsumabilääkitystä, rokotus olisi ihanteellista antaa vähintään 2 viikkoa ennen lääkityksen aloitusta tai ennen seuraavaa annostusta. Hoitava yksikkö antaa tarkemmat ohjeet rokotusajankohdasta.

Jos potilaalle ollaan aloittamassa uutta biologista lääkitystä, jonka aloituksella ei ole kiire, kannattaa rokotteen tehon optimoimiseksi odottaa 2 viikkoa rokotuksen jälkeen ennen lääkityksen aloittamista. Lääkityksen aloittamista ei kuitenkaan pidä viivyttää koronarokotuksen takia, jos potilas tarvitsee lääkettä kiireesti.

Immuunipuutteisten rokottaminen

Voiko koronarokotuksen jälkeen harrastaa liikuntaa?

Rokotuksen jälkeen liikuntaa kannattaa harrastaa voinnin mukaan. Jos rokotuksen jälkeen on lämmöntunnetta, kuumetta tai yleistä sairaudentunnetta, on suositeltavaa välttää liikuntaa oireilun ajan.

Koronarokote pistetään lihakseen. Rokotuksen jälkeen kannattaa harkita, lähteekö harrastamaan sellaista liikuntaa, joka rasittaa voimakkaasti sitä lihasta, johon rokote on pistetty. Lihaksen rasittaminen voi lisätä pistoskohdan paikallista oireilua.

Onko henkilöllä oikeus saada koronarokotus, jos hän asuu toisella hyvinvointialueella?

Ensisijaisesti jokainen saa koronarokotuksen omalta hyvinvointialueeltaan.

Jos henkilö ei esimerkiksi lomailun takia pääse ajallaan kotipaikkakunnalleen hakemaan seuraavaa rokoteannosta, suosittelemme ensisijaisesti, että rokotusta siirretään eteenpäin. 

Tällä hetkellä koronarokotteita on ympäri maan hyvin saatavilla. THL on suositellut, että koronarokotetta tarjotaan kaikille Suomessa pidempiaikaisesti oleskeleville kotipaikkakunnasta riippumatta. Viime kädessä kukin hyvinvointialue päättää, kuinka se toimii.

Voiko koronatesti olla koronavirusrokotteen vuoksi positiivinen?

Koronavirusrokotus ei vaikuta koronatestin tulokseen.

Mistä yksityishenkilö voi kysyä koronarokotuksista?

Yksityishenkilöt saavat neuvoja omasta hyvinvointialueelta, työterveyshuollosta tai hoitavalta lääkäriltä. Hyvinvointialueiden tehtävä on järjestettävä koronarokotusneuvontaa kuntalaisille. 

Matkailuun, koronaan ja rokotuksiin liittyvistä asioista on lisätietoa: 

• Matkustaminen ja koronaviruspandemia (ohjeita kansalaiselle)
• Matkailijan terveysopas

Katso myös

• Koronarokotteet
• Eri ryhmien koronarokotukset
• Koronarokotteiden kehittämisestä kysyttyä

Kirjallisuutta

Koronarokotteen ja influenssarokotteen antaminen yhtä aikaa

Lazarus et al. Safety and immunogenicity of concomitant administration of COVID-19 vaccines (ChAdOx1 or BNT162b2) with seasonal influenza vaccines in adults in the UK (ComFluCOV): a multicentre, randomised, controlled, phase 4 trial. The Lancet. Dec 2021. 

Rokotteiden ristiinkäyttö

Atmar et al. Homologous and Heterologous Covid-19 Booster Vaccinations. N Engl J Med. 2022 Jan 26. 

Dickerman et al. Comparative Effectiveness of BNT162b2 and mRNA-1273 Vaccines in U.S. Veterans. N Engl J Med. 2021.

Gram et al. Vaccine effectiveness against SARS-CoV-2 infection, hospitalization, and death when combining a first dose ChAdOx1 vaccine with a subsequent mRNA vaccine in Denmark: A nationwide population-based cohort study. PLoS Med. 2021 Dec 17. 

Haveri et al. Neutralizing antibodies to SARS-CoV-2 Omicron variant after 3rd mRNA vaccination in health care workers and elderly subjects and response to a single dose in previously infected adults. Preprint at medRxiv 2021.

Hillus et al. Safety, reactogenicity, and immunogenicity of homologous and heterologous prime-boost immunisation with ChAdOx1 nCoV-19 and BNT162b2: a prospective cohort study. Lancet Respir Med. 2021 Nov.

Liu et al. Safety and immunogenicity of heterologous versus homologous prime-boost schedules with an adenoviral vectored and mRNA COVID-19 vaccine (Com-COV): a single-blind, randomised, non-inferiority trial. Lancet 2021.

Munro et al. Safety and immunogenicity of seven COVID-19 vaccines as a third dose (booster) following two doses of ChAdOx1 nCov-19 or BNT162b2 in the UK (COV-BOOST): a blinded, multicentre, randomised, controlled, phase 2 trial. Lancet. 2021 Dec 18. 

Nordström et al. Effectiveness of heterologous ChAdOx1 nCoV-19 and mRNA prime-boost vaccination against symptomatic Covid-19 infection in Sweden: A nationwide cohort study. Lancet Reg. Health Eur.2021.

Powell et al: Real-world data shows increased reactogenicity in adults after heterologous compared to homologous prime-boost COVID-19 vaccination, March-June 2021. Eurosurveillance 2021.

Pozzetto, B. et al. Immunogenicity and efficacy of heterologous ChAdOx1–BNT162b2 vaccination. Nature 2021.

Schmidt et al. Immunogenicity and reactogenicity of heterologous ChAdOx1 nCoV-19/mRNA vaccination. Nat Med. 2021 Sep.

Steenselds et al. Comparison of SARS-CoV-2 Antibody Response Following Vaccination With BNT162b2 and mRNA-1273. JAMA 2021.

Stuart ASV et al. Immunogenicity, safety, and reactogenicity of heterologous COVID-19 primary vaccination incorporating mRNA, viral-vector, and protein-adjuvant vaccines in the UK (Com-COV2): a single-blind, randomised, phase 2, non-inferiority trial. Lancet 2022.

Parker et al. Emerging evidence on heterologous COVID-19 vaccine schedules—To mix or not to mix?. Lancet Infect Dis 2022.