Vaikuttaako sairastettu koronavirustauti rokottamiseen?

Päivitetty 21.12.2023

Aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista, mutta vaikuttaa suositeltujen rokotusannosten määrään

• perusterveillä alle 65-vuotiailla
• riskiryhmiin kuuluvilla alle 18-vuotiailla. 

Sen sijaan syystalven 2023-2024 tehosteannoksissa rokoteannosten määrään ei enää vaikuta se, montako kertaa suosituksen kohderyhmään kuuluva henkilö on sairastanut taudin.  

Koronavirustaudin seurauksena muodostuva immuniteetti antaa suojaa myös eri virusmuunnosten aiheuttamalta vakavalta taudilta. Rokottamalla tätä immuunivastetta voidaan tehostaa. 

Kun tartunta on saatu yhden tai useamman rokoteannoksen jälkeen, tartunta itsessään tehostaa rokottamalla aikaansaatua immuniteettia. Nykytiedon mukaan rokotusten ja sairastetun taudin luomalla hybridi-immuniteetilla saavutetaan parempi ja pitkäkestoisempi suoja vakavaa koronatautia vastaan kuin pelkillä rokotuksilla. Tätä tukee muun muassa syksyllä 2022 julkaistu meta-analyysi.
Lue lisää: Protective effectiveness of previous SARS-CoV-2 infection and hybrid immunity against the omicron variant and severe disease: a systematic review and meta-regression (PubMed)

Taudin sairastaneelle 18 vuotta täyttäneelle suositellaan ensimmäistä koronarokoteannosta aikaisintaan, kun sairastetusta taudista on kulunut 3 kuukautta. Alle 18-vuotiaille rokote voidaan antaa 4–6 kuukautta sairastetun taudin jälkeen.

Sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta

Sairastettu koronavirustauti muodostaa immuunivasteen samalla tavoin kuin rokoteannos. Tutkimusten perusteella taudin sairastanut saa yhdestä rokoteannoksesta vähintään yhtä hyvän vasteen kuin tautia sairastamattomat saavat kahdesta annoksesta.

Jos rokotettu henkilö sairastuu koronavirustautiin, vahvistaa sairastettu tauti rokottamalla aikaansaatua suojaa samalla tavoin kuin taudin sairastamattomilla seuraava rokoteannos. On kuitenkin huomattava, että rokoteannoksen ja koronavirustartunnan välin on oltava riittävän pitkä, vähintään 6 viikkoa, jotta tartunnan voidaan katsoa vastaavan yhtä rokoteannosta.  Muuten ei ole väliä, kuinka kauan sitten tauti on sairastettu. Sairastetun taudin ja rokotteen välillä on siis voinut kulua pitkäkin aika. Pidemmällä aikavälillä saavutetaan parempi immuunivaste.

Koska kaikkia koronatartuntoja ei varmisteta laboratoriotestein, tulee rokotuksissa huomioida myös muulla tavoin kuin laboratoriossa varmistetut koronataudit. Myös esimerkiksi kotitestillä todettu koronatauti lasketaan yhdeksi rokoteannokseksi.

Toinen rokoteannos

Toista rokoteannosta suositellaan taudin sairastaneille samoilla perusteilla kuin kolmatta rokoteannosta suositellaan henkilöille, jotka eivät ole saaneet koronavirustartuntaa. Rokote suositellaan annettavaksi aikaisintaan 3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokoteannoksesta tai sairastetusta koronataudista sen mukaan, kumpi on ollut viimeisin. 

Poikkeuksellisesti 6 kuukauden – 4 vuoden ikäisille lapsille toinen rokoteannos annetaan, kun on kulunut 4–6 kuukautta rokotuksen jälkeen sairastetusta koronataudista tai 3 kuukautta sairastetun taudin jälkeen saadusta rokoteannoksesta.

Voimakkaasti immuunipuutteisten ja alle 5-vuotiaiden perusrokotussarja koostuu kolmesta rokoteannoksesta, jolloin taudin sairastaneelle toinen annos kuuluu perusrokotussarjaan. 
Katso myös: Kaksi kertaa taudin sairastaneet

Toistaiseksi emme suosittele toista rokoteannosta niille koronataudin sairastaneille 12–17-vuotiaille, jotka eivät kuulu riskiryhmään. He voivat kuitenkin ottaa rokotteen, jos se on tarpeen erityisestä syystä.

Jos 5–11-vuotias on sairastanut koronataudin, hän ei tarvitse toista rokoteannosta. Taudin sairastaneelle 5–11-vuotiaalle voidaan paikallista harkintaa käyttäen kuitenkin antaa myös toinen rokoteannos, jos se on tarpeen erityisestä syystä.

Toinen annos voidaan painavista syistä antaa aiemmin

Toinen annos voidaan antaa 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille jo aiemmin, jos se on tarpeen erityisestä syystä. Toinen annos voidaan tällöin antaa tavallisella 6–12 viikon annosvälillä. On kuitenkin hyvä muistaa, että pidempi aikaväli rokoteannosten välillä takaa laadullisesti ja määrällisesti paremman suojan.

Jos rokote annetaan pian sairastetun taudin jälkeen, se voi aiheuttaa voimakkaampia ohimeneviä rokotereaktioita, kuten kuumetta, päänsärkyä, väsymystä sekä lihas- ja nivelkipuja.

Kolmas rokoteannos

Kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaastiimmuunipuutteisille suosittelemme syystalven 2023-2024 tehosteannosta, kun edellisestä rokotteesta tai taudin sairastamisesta on kulunut vähintään 3 kuukautta. 

Näiden ryhmien osalta ei enää lasketa, montako tehosteannosta henkilö on saanut tai montako kertaa hän on sairastanut koronan. Jos henkilö on sairastanut koronataudin syksyn tai talven 2023-2024 aikan, ei hän suojan kannalta tarvitse tehosterokotetta tällä kaudella.

Rokote voidaan kuitenkin antaa, jos se on tarpeen erityisestä syystä. Suosittelemme, että kolmas annos annetaan yksilöllisen harkinnan mukaan aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua sairastetusta taudista. 

Lue lisää: Koronan tehosterokotukset syystalvella

Muut eivät suojan kannalta tarvitse ainakaan toistaiseksi kolmatta annosta, jos he ovat sairastaneet koronataudin ja saaneet kaksi rokoteannosta. 

Kolmas annos voidaan kuitenkin antaa myös muille taudin sairastaneille, jos se on tarpeen erityisestä syystä. Suosittelemme, että kolmas annos annetaan 18 vuotta täyttäneille tällöin aikaisintaan 3 kuukauden kuluttua edellisestä rokoteannoksesta tai sairastetusta taudista sen mukaan, kumpi on ollut viimeisin.

12–17-vuotiaille kolmas rokote voidaan tarvittaessa antaa, kun molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät: toisesta rokoteannoksesta on kulunut vähintään 6 kuukautta, ja sairastetusta taudista vähintään 3 kuukautta.

Jos kolmas annos annetaan hyvin pian tartunnan tai edellisen rokoteannoksen jälkeen,  rokotereaktiot saattavat olla voimakkaita. Immuunivasteen kannalta annoksesta ei ole odotettavissa merkittävää lisähyötyä. 
Kolmas koronarokoteannos

Rokotukset kolmannen annoksen jälkeen

Kolmannen annoksen jälkeen suosittelemme syystalven 2023-2024 tehosteannosta 

• kaikille 65 vuotta täyttäneille
• 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville
• 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. 

Näiden ryhmien kohdalla ei enää lasketa, montako tehosteannosta henkilö on aiemmin saanut tai montako kertaa hän on sairastanut koronan. Jos henkilö on sairastanut koronataudin syksyn tai talven 2023-2024 aikana, ei hän suojan kannalta tarvitse tehosteannosta tällä kaudella. 

Lue lisää: Koronan tehosterokotukset syystalvella

Muille taudin sairastaneille emme tällä hetkellä suosittele uusia koronarokoteannoksia.

Pitkittyneistä koronaoireista kärsivät

Pitkittyneistä COVID-19 -oireista kärsivän voi myös rokottaa. Rokotusta kannattaa kuitenkin siirtää, jos henkilö on hyvin heikkokuntoinen, aktiiviset tutkimukset ovat kesken tai oireet ovat juuri pahentuneet.  Näin tehdään, jotta pitkittyneen COVID-19 -taudin oireita ei sekoitettaisi rokotteen aiheuttamiksi. Havainnoivissa tutkimuksissa pieni osa pitkittyneistä covid-oireista kärsivistä ilmoittaa rokotuksen jälkeen oireiden paranemista. Vaikutus on ollut pieni ja sitä ei toistaiseksi ole osoitettu satunnaistetussa kliinisessä kokeessa. 
Lisätietoa pitkittyneestä koronataudista eli long covidista

Kaksi kertaa taudin sairastaneet

Jos henkilö on sairastanut varmistetun koronataudin kahteen kertaan:  

• perusterve 18–64-vuotias, riskiryhmiin kuuluva 12–17-vuotias, alle 12-vuotias voimakkaasti immuunipuutteinen tai alle 5-vuotias tarvitsee vain yhden rokoteannoksen
• kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille riskiryhmäläisille ja 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille suositellaan syystalven tehosteannosta. 
  Koronan tehosterokotukset syystalvella

5-11-vuotiaat ja muut kuin riskiryhmiin kuuluvat 12–17-vuotiaat eivät tarvitse rokoteannoksia lainkaan, jos he ovat sairastaneet taudin kahdesti.

Jokainen tauti tai tartunta vastaa immuunivasteen kannalta yhtä rokoteannosta. Kahden erillisen tartunnan osoittaminen voi olla vaikeaa, jos tartuntojen välillä on lyhyt aika. Tartuntojen välin tulisi olla vähintään kolme kuukautta, jotta ne voidaan katsoa kahdeksi erilliseksi tartunnaksi.

Kirjallisuuslähteet

Arnold DT, Milne A, Samms E, Stadon L, Maskell NA, Hamilton FW. Symptoms after COVID-19 vaccination in patients with persistent symptoms after acute infection: a case series. Ann Intern Med 2021. Epub May 25, 2021. PMID:34029484 

Baidya A, Walter KK, Babar P ym. Duration of COVID-19 vaccine effectiveness against Omicron and its sub-variants by dose: A systematic review. Escaide. November 2023.

Bates et al. Antibody Response and Variant Cross-Neutralization After SARS-CoV-2 Breakthrough Infection. JAMA. Published online December 16, 2021.

Miyamoto et al. Vaccination-infection interval determines cross-neutralization potency to SARS-CoV-2 Omicron after breakthrough infection by other variants. medRxiv 2021.12.28.21268481.

Wang Q, Guo Y, Bowen A ym.  XBB.1.5 monovalent mRNA vaccine booster elicits robust neutralizing antibodies against emerging SARS-CoV-2 variants. Linkki toiselle sivustolle[Preprint] bioRxiv. December 2023. (December 6, 2023).