Digiosallisuuden edistäminen

Henkilö istuu pöydän ääreessä, hymyilee kameralle ja kirjoittaa kannettavalla tietokoneella.

Erilaiset yhteiskunnan toiminnot ja palvelut ovat enenevissä määrin digitaalisia. Digitaalisuus voi olla haaste tai mahdollisuus osallisuudelle: Esimerkiksi laitteiden tai taitojen puute tekee asioimisesta hankalaa ellei jopa mahdotonta. Toisaalta etäyhteydet voivat mahdollistaa toimintaan osallistumisen heille, joiden olisi muutoin vaikea tulla lähitapaamisiin.

Tällä sivulla esittelemme erilaisia keinoja edistää digiosallisuutta. Keskitymme erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten digiosallisuuden vahvistamiseen, koska monilla heistä on erilaisia digitaalisen osallisuuden vajeita. Ei kuitenkaan kaikilla: muilla elämän osa-alueilla heikossa asemassa oleva ihminen saattaa olla hyvinkin osallinen digitaalisessa maailmassa. 

Digiosallisuuden edistämisellä pyritäänkin siihen, että ihmiset olisivat osallisia digitaalisessa maailmassa ja että digiosallisuus lisäisi osallisuutta ja hyvinvointia kaikilla elämän osa-alueilla.

Digiosallisuudessa ei ole kyse vain ihmisten digitaidoista. Digiympäristöt ja -palvelut on ensisijassa suunniteltava helppokäyttöisiksi, saavutettaviksi ja turvallisiksi, jotta mahdollisimman vähän jäisi käyttäjän taitojen varaan. Tämä on osaltaan julkisten toimijoiden vastuulla ja sitä määrittää myös laki. 

Samoin on tärkeää seurata, miten palvelujen ja toimintojen digitalisoiminen vaikuttaa niiden käyttöön, ja tapahtuuko saavutettavuudessa eriarvoistumista. Tällä hetkellä tietoa on liian vähän.  Nopeasti kehittyvää digiympäristöä on tutkittava ja kehitettävä jatkuvasti, jotta kaikkien osallisuus toteutuu. 

Sivun sisältö

Digiosallisuuden edistämisellä pyritään

Omat laite ja digitaidot

  • tukemaan oman digilaitteen ja nettiyhteyden hankintaa
  • tukemaan digitaalisten laitteiden, ohjelmien, sovellusten ja palvelujen käyttöä
  • kasvattamaan tietoisuutta digitaalisista oikeuksista ja velvollisuuksista
  • lisäämään ymmärrystä tietoturvallisesta toiminnasta digitaalisissa ympäristöissä

Hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen

  • tukemaan omannäköistä digitaalista olemista ja itselle sopivien digitaalisten hyvinvoinnin lähteiden löytämistä (mm. ajanviete, yhteisöt)
  • ihmisten oman digiosaamisen tunnistamista, jotta osaamista voisi hyödyntää opinnoissa, työelämässä tai vapaaehtoistyössä

Palvelut

  • kehittämään digitaalisia palveluja käyttäjälähtöisesti
  • digitalisoimaan palveluja niin, että tavoitettaisiin paremmin heidät, joita ei kohdata kasvokkain
  • lisäämään saavutettavuutta (saavutettavat sisällöt, käännökset, tukivälineiden tarjoaminen)
  • lisäämään ammattilaisten digivuorovaikutustaitoja

Vuorovaikutus ja vaikuttaminen

  • tukemaan digiosallistumista ja -vaikuttamista
  • vahvistamaan digitaalisen vuorovaikutuksen taitoja
  • vähentämään digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvaa syrjintää
  • tutustumaan ja tekemään tutuksi erilaisia digitaalisia kulttuureita, jotta ymmärtäisimme toisiamme paremmin (esim. nuorten nettikulttuurit)

Digiosallisuus-termiä määritellään parhaillaan monilla tahoilla. Se on myös osa laajempaa osallisuuden käsitettä.

Lue lisää osallisuudesta

Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti (Valtioneuvosto 2021)

Digiosallisuus Suomessa. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti (Valtioneuvosto 2022)

Digilaitteet ja yhteydet

Digilaite ja internetyhteys ovat välttämättömyyksiä kaikille. Osa ihmisistä tarvitsee myös muita digitaalisia apuvälineitä ja tukea. Esimerkiksi luottotietojen menettäminen vaikeuttaa tai tekee mahdottomaksi tiettyjen liittymien ja osamaksulla hankittavien laitteiden hankinnan. Sosiaaliturva- ja etuusjärjestelmässä on huomioitava paremmin, että digiosallisuus vaatii varoja.

Laitteiden ja yhteyksien hankintaan ja käyttöön on tärkeää olla saatavilla matalan kynnyksen maksutonta ohjausta. Sitä voidaan järjestää osana muuta toimintaa, puhelimen välityksellä tai etäyhteyksillä. 

Laitteen hankintaan on hyvä olla tarjolla ohjausta, jotta saa itselleen sopivan laitteen. Ohjauksessa on hyvä pohtia yhdessä, millainen laite on tarpeellinen. Älypuhelin voi olla hyvä valinta itselle ostettavaksi laitteeksi, jos osan asioista pääsee hoitamaan helposti yhteiskäyttötietokoneelle esimerkiksi kirjastoon tai asukastalolle. Niissä voidaan tarjota myös lainalaitteita. 

Edullisia, kierrätettyjä ja lahjoitettuja laitteita kannattaa hyödyntää. Sosiaalitoimesta voi myös hakea harkinnanvaraista maksusitoumusta, jota myönnetään tietyin edellytyksin esimerkiksi työnhakuun, työskentelyyn tai opiskeluun. 

Mitä enemmän avoimia internetyhteyksiä on saatavilla, sitä helpompi on päästä asioimaan. Vapaita wifi-verkkoja olisi hyvä olla tarjolla esimerkiksi päiväkeskuksissa ja kohtaamispaikoissa.

Lue lisää

Uusix-verstaalta on mahdollisuus ostaa kierrätetty tietokone yhdellä eurolla tietokonekurssin yhteydessä. Tietotekniikan koulutukseen voivat osallistua Uusix-verstailla työskentelevät ja sosiaalitoimen asiakkaat.
Uusix.fi

Lainalaitteilla digiin! -projektin ansiosta Kymenlaaksossa oli mahdollista saada digilaitteet kotiin lainaan maksutta.

Tuki laitteiden, ohjelmien ja sovellusten käyttöön

Digi- ja väestötietoviraston digitaitokartoituksesta käy ilmi, että suomalaisten digitaidot ovat suurimmaksi osaksi hyvällä tasolla, mutta osalla on ongelmia. Kaikki iäkkäät eivät pysy mukana yleisessä kehityksessä ja osalla nuorista on haasteita julkisten digipalvelujen käytössä. Jos ei ole varaa omaan laitteeseen, myös taidot eivät pysy yllä tai pääse kehittymään.
Digi- ja väestötietoviraston digitaitokartoitus (Dvv.fi)

Kun oma laite on saatu hankittua, on hyvä saada sen käyttöön selkeää ohjeistusta. Liikkeelle lähdetään esimerkiksi käyttöjärjestelmän kielen asettamisesta sekä päivitysten tekemisen ja perushuoltotoimien opettelusta. Ohjeistusta on tärkeää tarjota myös eri ohjelmien ja sovellusten käyttöön.

Tukea ohjelmien ja sovellusten käyttöön on tärkeää olla eritasoisille käyttäjille eri tarkoituksiin. Ihmiset voivat tarvita tukea esimerkiksi eri terveys- ja sosiaalipalveluihin kirjautumiseen ja sähköiseen asiointiin erilaisten tukien hakemiseksi – viihteen ja ajanvietteen lähteitä unohtamatta Jos henkilöllä ei ole verkkopankkitunnuksia, hän tarvitsee erityistä tukea asiointiin.

Laitteiden käyttöä voi lähteä harjoittelemaan vaikkapa tablettitietokoneella, jossa käyttöliittymä on yksinkertaisempi. Kosketusnäyttö voi olla matalamman kynnyksen tapa lähteä harjoittelemaan digitaitoja. Pelaaminen on koettu luontevaksi tavaksi saada ensikosketus tablettitietokoneen käyttöön. 

Matalan kynnyksen digituki (Innokyla.fi)

Digituki, Digiosallisuutta asunnottomille -hanke 2020-2023 (Innokyla.fi)

Digituki – Taitoja tuen antajalle -verkkokoulutus (eOppiva.fi)

Digitalisaation huipulla – ja reunalla. Verkkopalvelujen käyttö ja digisyrjäytyminen Helsingissä ja Suomessa (Helsingin kaupunki 2021) (pdf 4,64 Mt)

Lehtovaara, Heidi & Namrood, Tanja (2021) Koronapandemia ja digiloikan opit. Maahan muuttaneiden naisten työllistämishanke edisti digitaitoja Helsingissä. Aikuiskasvatus, 41(3), 258–262.

Viihtyminen, toisten kohtaaminen ja yhteisöllisyys digitaalisessa maailmassa

Digiosallisuus ei ole tärkeää ainoastaan palveluiden äärelle pääsemiseksi tai etuuksien hakemiseksi. Digiympäristö tarjoaa myös viihdettä, irtautumista arjesta, omien mielenkiinnon kohteiden parissa olemista sekä vertaiskontakteja ja yhteydenpitoa itselle tärkeisiin ihmisiin. Internet on täynnä erilaisia ilmaisia ajanvietesisältöjä, kunhan saa tietää niistä.

Esimerkiksi pienellä paikkakunnalla asuva voi löytää omaan harrastukseen tai elämäntilanteeseen liittyviä uusia kontakteja kauempaakin ja jopa ulkomailta, kunhan netti on hallussa. Sivustojen ja keskusteluryhmien kautta voi jakaa omia kokemuksia ja saada vertaistukea.

Pitkien välimatkojen alueilla yhä useampi pääsee osallistumaan verkon välityksellä. Niin voidaan kehittää myös paikallista yhteisöllisyyttä vaikka ei oltaisi kasvokkain. Toiminnassa voidaan esimerkiksi harrastaa liikuntaa tai käydä museossa virtuaalivierailulla. 

Ihmisten on mahdollista päästä mukaan toimintaan ja ympäristöihin, joihin ei tulisi muutoin mentyä tai kerta kaikkiaan päästyä. Pandemian vuoksi nettiin siirtyneet tapahtumat ovat nyt saavutettavampia monille, jotka eivät pääse osallistumaan niihin paikan päällä esimerkiksi vammaisuuden, perussairauden, etäisyyksien tai varattomuuden takia.

Etäkohtaamisilla ja -tapahtumilla voidaan tarjota sosiaalisia kontakteja maaseutukylien ja haja-asutusalueiden asukkaille ja edistää heidän digitaitojaan. Tämä tukee haja-asutusalueiden asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemusta.
Etäkohtaamisilla yhteisöllisyyttä kyliin (Innokyla.fi)

Lapsiperheille ja ikäihmisille suunnaattua Mummun ja vaarin tupaa on toteutettu myös virtuaalitupana. Virtuaalituvalla vapaaehtoiset varamummut ja -vaarit askartelevat, leikkivät ja lukevat satuja lapsiperheille verkossa. Virtuaalituvalla myös kysellään kuulumisia ja jutellaan – vietetään aikaa yhdessä verkossa.
Kohtaamispaikka lapsiperheille ja ikäihmisille (Innokyla.fi)

Digitaalisuuden kautta avautuvat mahdollisuudet kannattaa nähdä voimavarana. On syytä välttää uhkakuvien maalailua ja moralisointia esimerkiksi siitä, minkä verran digitaalisessa maailmassa on hyvä viettää aikaa. Tällöin tullaan helposti arvottaneeksi esimerkiksi palkkatyössä digitaalisissa yhteyksissä käytetty aika paremmaksi. Käsitykset hyvästä elämästä muuttuvat jatkuvasti ja parin vuoden päästä nyt käyty keskustelu saattaa vaikuttaa hullunkuriselta. Jos ihminen kuitenkin kokee ongelmia esimerkiksi ajankäytön kanssa, hänelle on tarjottava sopivaa tukea.

Digitaalisessa maailmassa voi oppia uusia taitoja 

Digitaidot mahdollistavat myös muiden taitojen hankkimisen. Digiympäristöissä on mahdollista hankkia itseään kiinnostavaa tietoa. Opiskelu mahdollistuu uudella tavalla verkkokurssien kautta. Oppia voi hankkia vaikka ulkomaisista oppilaitoksista kunhan kielitaito riittää. Omien palveluiden tai harrastusten lisäksi internetistä saa tietoa yhteiskunnallisista asioista ja vaikkapa oman asuinalueen tapahtumista ja kehittämisestä. 

Kuka tahansa voi avata sosiaalisen median tilin tai blogin ja jakaa omia ajatuksiaan ja käydä keskustelua muiden kanssa. Lisäksi diginä on mahdollista viestiä muutenkin kuin kirjoitetun tekstin välityksellä. Tämä mahdollistaa useammalle mahdollisuuden itselle sopivaan ilmaisuun. Myös tähän on hyvä tarjota tukea. 

Digitaalisessa ympäristössä toimiminen vaatii uudenlaisia vuorovaikutustaitoja, joiden oppiminen on tärkeää. On hyvä tietää, mitä digitaalisissa ympäristöissä voi julkaista ja millaisia haasteita keskustelupalstoilla tai sosiaalisen median kanavissa puhumiseen usein liittyy. 

Lisäksi digitaalisessa ympäristössä toimiminen kerryttää monenlaisia uusia taitoja, kuten internetin käyttö, tietoturvallisuus, videoiden teko, valokuvien muokkaus, tekstinkäsittely ja videopuhelusovellusten käyttö. 

Etätyöpajat tarjoavat elämyksiä ja mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen sekä vahvistavat yhteisöllisyyttä. Pajojen kautta pääsee tutustumaan esimerkiksi muotoilun maailmaan ja muotoiluprosesseihin luovan alan ammattilaisten ohjaamina.
Etätyöpaja – elämyksiä ja mielekästä tekemistä yhdessä (Innokyla.fi)

Komppaa-ryhmätoiminnassa autetaan löytämään myös digitaalisia apuvälineitä oppimisvaikeuksien kompensointiin.
Komppaa-ryhmätoiminnasta keinoja oppimisvaikeuksien kompensoimiseen (Innokyla.fi)

Digipelaaminen osallisuuden edistäjänä ja pelaavat asiakkaat

Tietokonepelit ovat monelle tapa viihtyä ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Pelaamalla voi paeta omasta arjesta ja esimerkiksi samaistua pelin hahmoihin ja kokeilla sitä kautta erilaisia rooleja. Peleissä suoritetaan selkeästi määriteltyjä tavoitteita ja saadaan jatkuvasti palautetta. Pelaaminen voi olla tärkeää erityisesti henkilöille, joilta puuttuu sosiaalisia kontakteja tai muita toimintaympäristöjä, joissa voi suorittaa tavoitteita tai saada palautetta, kuten opiskelu- tai työympäristö. Pelaamisen kautta voi päästä osaksi yhteisöä ja kieli- ja tietotekniikkataidot voivat kehittyä. 

Paljon pelaavien asiakkaiden kanssa on tärkeää puhua pelaamisesta kysymällä, mikä merkitys peleillä on heidän arjessaan, ja pohtia yhdessä ja tuoda esille pelaamisen myötä karttuneita taitoja. Taitoja voidaan jopa todentaa ja saada osaamistodistus tai opintomerkintä. Niille, joille pelaaminen tuottaa myös ongelmia, on tarjottava oikeanlaista tukea.

Lue lisää

Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä

Tietokone-, konsoli- ja mobiilipelaajille tarkoitettuun maksuttomaan Restart-ohjelmaan sisältyy verkkokurssi ja oma valmentaja, joiden avulla voi parantaa pelaamisen hallintaa.
Restart-ohjelma videopelaajille (Peluuri.fi)

Peli poikki on netissä toimiva ohjelma rahapelaamisen hallintaan.
Peli poikki -ohjelma (Peluuri.fi)

Palvelujen digitalisointi ja hybridipalvelut

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta sanoo, että viranomaisen on suunniteltava ja ylläpidettävä digitaaliset palvelunsa siten, että niiden tietoturvallisuus, tietosuoja, löydettävyys ja helppokäyttöisyys on varmistettu. Lisäksi viranomaisen on varmistettava digitaalisten palvelujensa yhteensopivuus yleisesti käytettyjen ohjelmistojen ja tietoliikenneyhteyksien kanssa.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (Finlex.fi)

Digitaaliset palvelut tulisi suunnitella niin helppokäyttöisiksi, ettei niiden käyttäminen vaatisi erillistä tukea. Tämä vaatii sekä ammattitaitoa että käyttäjälähtöisyyttä. Palvelujen tulisi olla tarjolla eri kielillä.

Digipalveluita varten voidaan rakentaa omia alustoja tai ammattilaiset voivat jalkautua jo olemassa oleville digitaalisille alustoille. Palveluihin pääsyä voi helpottaa myös hybridipalveluilla, joissa osa toiminnasta tapahtuu kasvotusten ja osa digitaalisella alustalla. 

Palvelut eivät saisi olla saatavilla ainoastaan digitaalisesti. Kaikkia digipalvelut eivät tavoita. Jotta palveluista saataisiin tasavertaisia ja saavutettavia kannattaa jo lähtökohtaisesti miettiä, voisiko niitä tarjota sekä kasvokkain, digitaalisesti että hybridimallina. Eri muodoissa tarjotut palvelut sopivat paremmin erilaisten ihmisten arkeen. Monet palvelut toimivat yllättävän hyvin erilaisilla toteutuksilla, kun suunnitteluvaiheessa huomioidaan kyseiseen muotoon liittyvät erityispiirteet. 

Digipalvelussa tulisi huomioida asiakkaan arkaluontoisten tietojen näkyminen, kun läheinen tai ammattilainen auttaa palvelun käytössä. Palvelun käyttöliittymään voitaisiin kehittää erilaiset näkymät itse asiakkaalle ja digitukea antavalle henkilölle.

Palveluita digitalisoitaessa olisi selvitettävä, kuka palveluita käyttää ja mitä haasteita käytössä on. Näin saataisiin tärkeää tietoa palveluiden parantamiseksi. Asian kartoittamiseen ja seuraamiseen ja tiedon soveltamistyöhön on tärkeää varata resursseja, kun palvelujärjestelmiä ja toimintoja suunnitellaan ja jatkokehitetään. 

Sitä mukaa kun asiakastiedon keruu ja hallinta digitalisoituvat, asiakkaan osallisuus palveluissa voi kehittyä. Asiakas ja ammattilainen voivat päästä järjestelmällisemmin seuraamaan, vastaavatko toteutuneet palvelut asiakkaan määriteltyyn palveluntarpeeseen, mikä on saattanut edesauttaa tai estää tarvittaviin palveluihin pääsyä tai palveluiden vaikuttavuutta.

Lue lisää

Digi arkeen -neuvottelukunnan pyöreän pöydän keskustelu osaamisesta ja taidoista digitaalisessa yhteiskunnassa (Vm.fi)

Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelmassa (KATI) kehitetään järjestelmällisesti teknologioita kotona asumisen tueksi. Ikäihmisten lisäksi näitä voi hyödyntää, kun kehitetään palveluita kotona asuville liikuntavammaisille. 
Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelma (KATI)

Työkaluja teknologiakehittämiseen (KATI-ohjelma)

Digitaaliset palvelut ovat mainio lisä, mutta niiden suunnittelu vaatii eettistä harkintaa (THL-blogi 25.9.2023)

Sosiaalityön asiakas hyötyisi digiloikasta (THL-blogi 27.2.2017) 

Koronapandemian vaikutukset digiosallisuuteen ja palveluihin (kappale tämän sivun lopussa)

Digital Divide in Perceived Benefits of Online Health Care and Social Welfare Services: National Cross-Sectional Survey Study (2020)

Esimerkkejä digitaalisista palveluista:

Lapin virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Virtu (Sosiaalijaterveyspalvelut.fi)

Voimaperheet-toimintamalli ja sen puitteissa tarjottava digitaalinen ohjaus (Utu.fi)

Asukkaat ja asiakkaat digipalvelujen kehittäjinä

Kuten muitakin palveluita ja toimintaa, digipalveluita ja -toimintaa kannattaa kehittää yhdessä asiakkaiden ja osallistujien kanssa, jotta ne vastaavat paremmin heidän tarpeisiinsa. Sovellukset, joita on kehitetty kohderyhmän kanssa, ovat helpommin lähestyttäviä, ne otetaan helpommin käyttöön ja niistä on hyötyä käyttäjilleen.

Ohjelmistojen, palveluiden ja toimintojen suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon helppokäyttöisyys ja esimerkiksi se, että internet-yhteyksien nopeuksissa voi olla käyttäjäkohtaisia eroja. Vaikeaselkoiset sivut ja palvelut, jotka eivät ole turvallisia, voivat aiheuttaa merkittäviä vajeita digiosallisuuteen.

Kun kehitetään digitoimintaa, -alustoja tai -palveluita, on tärkeää huomioida ammattilaisten ja kehittämiseen osallistuvien asiakkaiden tai kohderyhmän edustajien osaaminen, laitteiden saatavuus, budjetti mahdolliseen laitteiden hankintaan ja yhteyksien toimiminen. On selvitettävä tarvitaanko palveluun kirjautumiseksi verkkopankkitunnuksia ja onko kohderyhmällä ne tai mahdollisuuksia saada ne. Lisäksi on oltava osaamista ja resursseja laitteiden ja sovellusten ylläpitoon ja päivittämiseen. 

Esimerkiksi väkivallan urheilla saattaa olla salainen kotiosoite. Salainen osoite vaikeuttaa palvelun käyttöä, jos palvelulla on tarve tunnistaa käyttäjän asuinpaikka (esim. kaupungin osallistuvan budjetoinnin alusta haluaa tunnistaa, että kyseessä on oman kaupungin asukas). Tämä ongelma voidaan usein kiertää käyttämällä paikallisen kirjaston konetta, jolloin palvelu tunnistaa kirjaston sijainnin.  

Erikielisillä ihmisillä on tarve päästä käyttämään esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja, joten erikieliset versiot ja laadukkaat käännökset ovat tärkeitä, samoin kuin selkeä kieli. Mahdollisimman monen tulisi pystyä käyttämään sovelluksia ja osallistumaan palveluihin itsenäisesti, jotta henkilö-, terveys- tai sosiaalipalvelujen asiakastietoja ei tarvitsisi jakaa digitukea antavalle henkilölle. Jos näitä tietoja joutuu jakamaan asioimisen mahdollistamiseksi, olisi tärkeää, että tähän olisi ohjeet, jotta yksityisyydensuoja ja tietoturva eivät vaarannu. 

Myös digipalveluita kehitettäessä on ehdottoman tärkeä kiinnittää huomiota tietoturvaan. 

Osana kehittämistyötä on tärkeää seurata palveluiden ja kehitettyjen sovellusten käyttöä ja käyttösujuvuutta eri kohderyhmien keskuudessa. Samoin on seurattava digitalisaation vaikutuksia osallisuuteen ja hyvinvointiin. Valtiovarainministeriön asettaman Digi arkeen -neuvottelukunta pyrkii edistämään seuranta- ja mittarityötä tähän liittyen.  

Lisäksi kannattaa miettiä, millainen sisältö on tervetullutta erilaisille alustoille ja kuka päättää alustojen sisällöistä ja niiden rajaamisesta. Tämä voi olla oleellista, jos suunnitellaan toimintaa esimerkiksi kansainväliselle kaupalliselle alustalle, jonka ylläpitoon voi olla hankalaa saada yhteyttä tai vaikuttaa. 

Lue lisää

DigiIn-hanke kehittää  ja tutkii digitaalista palvelukulttuuria, jotta osallisuus yhteiskunnassa edistyisi

Työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajanaisten digitaalinen arki – Digiteknologioiden sulauttaminen osaksi jokapäiväistä elämää ja julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä (Helsingin yliopisto 2021)

Digipalvelut suunnitellaan usein hyvin pärjäävien ehdoilla (Digiin.fi)

Digisti kohti työelämää! Kokemuksia digipalvelujen kehittämisestä (JAMK 2020)

Valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunta

Digitalisaation vaikutuksista osallisuuteen ja hyvinvointiin tarvitaan hyvä tilannekuva ja säännöllistä seurantaa (Digiin.fi)

Sitran kysely digitaalisten palveluiden käytöstä

Ammattilaisten digiosaaminen ja resurssit

Ammattilaisten osaamisen kehittäminen on keskeisessä asemassa digiosallisuuden edistämisessä. Ammattilaiset ottavat laitteiden, ohjelmien ja sovellusten lisäksi haltuun digiympäristössä toimimisen taitoja. Inhimilliseen etäkohtaamiseen on omat niksinsä. 

Yksityisyys- ja tietosuoja-asioiden on ehdottomasti oltava hallussa, jotta asiakkaiden henkilökohtaiset tiedot eivät leviä. Jos palveluissa käsitellään henkilötietoja tai etuuksiin liittyviä henkilökohtaisia asioita, on yhteys oltava turvattu. Eri alustojen tietosuojalausekkeet poikkeavat toisistaan ja on tärkeää tietää, mitä tietoja käsitellään milläkin alustalla.

Lue lisää

Digisti kohti työelämää! Kokemuksia digipalvelujen kehittämisestä (JAMK 2020)

Ammattilainen digipalvelujen asiakkaana -verkkovalmennus (Innokyla.fi)

Digitaalinen nuorisotyö:
Helsingin digitaalinen nuorisotyö Verke
Oulun digitaalinen nuorisotyö Koordinaatti

Pelastakaa lapset ry:n digisosiaalityö

Pelastakaa lapset ry selvitti kyselyllä sosiaalityöntekijöiden asenteita, osaamista ja digisosiaalityön nykytilaa kunnissa, yrityksissä ja järjestöissä. Suurin osa vastanneista suhtautui myönteisesti digitaalisiin palveluihin. Mielenkiintoista oli muun muassa se, että johtoasemissa olevilla on käytössään työssään enemmän digitaalisia välineitä kuin asiakastyössä olevilla työntekijöillä.  
Pelastaa lapset ry:n kyselytutkimus digisosiaalityöstä

Pelastakaa lapset ry selvitti nuorten näkemyksiä sähköisistä palveluista

Ammattilaisten ja asiakkaiden roolit voivat vaihtua osaamisen mukaan – myös ammattilainen voi hyötyä digiympäristöistä

Ammattilaiset ja toimintaan osallistuvat voivat lähteä perehtymään digiympäristöön ja eri työkaluihin yhdessä niin, että molempien asiantuntijuutta ja vahvuuksia hyödynnetään. Tällöin ammattilais- ja asiantuntijaroolit voivat vaihtua päikseen osaamisen mukaan. Voidaan toteuttaa myös vertaisohjausta. Uusien sovellusten, toimintojen ja palvelujen kehittämisessä yhteistyö asiakkaiden ja ammattilaisten välillä kannattaa. 

Ammattilainen voi saada työhönsä uusia näkökulmia, jos hän jalkautuu asiakkaidensa käyttämille digitaalisille alustoille ja tutustuu siellä toimimisen tapoihin. Tämä voi auttaa asiakkaisiin tutustumisessa ja luottamuksen rakentamisessa yhteistä työskentelyä varten. Ammattilaisten rohkeus ideoida ja kehittää digitaalisia palveluja on vahvempi silloin, kun digitaaliset ympäristöt ovat heille entuudestaan tuttuja. Asiakkaat kokevat digitaaliset palvelut mielekkäämmäksi ottaa käyttöön, jos ammattilainen osaa käyttää niitä ja kokee ne hyödyllisiksi. 

Inhimillinen kanssakäyminen ja kohtaaminen etäyhteyksillä

Myös etänä tapahtuvaan digitaaliseen palveluun osallistuminen vaatii aktiivisuutta. Joillekin meistä etänä osallistuminen voi olla helpotus, jos voi keskustella nimettömästi, kirjoittaa chattiin puhumisen sijaan ja ilman, että toinen osapuoli näkee kasvoja. Monille kasvokkainen tapaaminen varsinkin toiminnan alussa on kuitenkin tärkeä luottamusta rakentava tekijä. 

Voit rakentaa luottamusta myös verkon välityksellä. Keskity läsnäoloon: kuuntelu, kysyminen ja kunnioittaminen ovat avaintekijöitä luottamuksellisen ilmapiirin kehittymisessä. Kun suhtaudut myönteisesti kohtaamaasi ihmiseen, sinun on helpompi kuunnella häntä. Kiinnitä videon välityksellä käytävissä keskusteluissa erityistä huomiota katseeseen. Hyväksyvä katse voi motivoida ponnistelemaan tavoitteita kohti. 

Etäkohtaamisessa voi joutua miettimään uudella tavalla kohtaamisen tapoja, esimerkiksi eleitä, katseen suuntaamista sekä tapaansa puhua ja jakaa puheenvuoroja. Tämä voi johtaa oivalluksiin, jotka hyödyttävät myös lähikohtaamisissa. 

Läsnäolo, kuuntelu ja kunnioitus tekevät myös etäkohtaamisesta inhimillisen (THL-blogi 19.2.2021)

Digivuorovaikutus osallisuuden tukena asiakastyössä (Innokyla.fi)

Myös työpaikkojen sisäisten verkkoympäristöjen tulisi olla saavutettavia

Tällä hetkellä EU:n saavutettavuusdirektiivi määrittelee, että julkisten ja joidenkin yksityisten toimijoiden julkisten verkkopalvelujen tulisi olla saavutettavia. Tämä hyödyttää muun muassa palvelujen asiakkaita. Jos myös työpaikkojen sisäiset digitaaliset järjestelmät olisivat saavutettavia, purettaisiin työllistymisen esteitä.

Digitaalinen osallistuminen ja vaikuttaminen

Digiympäristöissä voi myös vaikuttaa ja olla osa sosiaalisia liikkeitä ja kampanjoita. 

Kunnat, hyvinvointialueet ja muut julkiset toimijat voivat edistää asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista digitaalisten alustojen kautta. Kuntien ja alueiden osallisuusohjelmissa voi olla mukana myös digitaalinen osallisuus, jossa on huomioitu myös heikommassa asemassa olevat ihmiset ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa. Kunnat ja alueet voivat kehittää sähköistä viestintäänsä ja asiointia sekä avata verkkoalustoja, joissa asukkaat voivat tehdä aloitteita ja äänestää niiden toteuttamisesta. Näin päätöksenteko ja vaikuttamismahdollisuudet tulevat lähemmäksi asukkaita.

Verkkoalustat ja aloiteprosessit on tärkeää suunnitella helposti omaksuttaviksi. Voidaan esimerkiksi hyödyntää sosiaalisesta mediasta tuttuja elementtejä, kuten tykkäykset ja kommentointi, jotka voivat tehdä alustasta helposti lähestyttävän ja käytettävän. Alustojen saavutettavuutta on tärkeä pohtia: millä kielillä palvelu tarjotaan, onko sivusto saavutettava, tarvitaanko pankkitunnukset kirjautumiseen tai aloitteen viemiseen alustalle, tai onko olemassa vaikutuskanavia, joilla voi esiintyä anonyymisti.

Alustojen käyttöön on syytä kannustaa erilaisia ihmisiä, jotta edustuksellisuus niiden kautta toteutuisi vahvemmin. Alustoja voidaan esitellä tilaisuuksissa sekä asuinalueiden ilmoitus- ja videotauluilla.

Sosiaalisessa mediassa voi olla helpompi osallistua keskusteluun ja tuoda omia kehittämisideoita esille esimerkiksi kaupunginosan Facebook-ryhmässä. Omalla elämäntilanteella tai olosuhteilla ei välttämättä ole väliä, kun toimii ja keskustelee muiden alueella asuvien kanssa yhteisön kehittäjän roolissa. Asumisyksikön sosiaalisen median sivusto voi yhdistää alueen muita asukkaita yksikön toimintaan ja asukkaisiin. Kohtaaminen sosiaalisessa mediassa voi madaltaa kynnystä lähikohtaamisiin. Myös kunnan ja alueen viranhaltijat ja päättäjät voivat aktiivisesti jalkautua sosiaaliseen mediaan.

Vaikka asukkaiden on nykyään helpompi lähestyä kunta- ja aluepäättäjiä sosiaalisen median tai sähköpostin kautta, aloitteen tekemisen tai viestin lähettämisen kynnys suoraan päättäjälle madaltuu, kun se tehdään ryhmässä. Digitaalisuus mahdollistaa monipuolisemman viestinnän. Viestin voi lähettää vaikka videona sähköpostin tai kirjeen sijaan.

Lue lisää

THL:n kartoitus: Osallisuuden edistäminen kuntien osallisuusohjelmissa

Helsingissä toimii OmaStadi-verkkopalvelu, jossa kuntalaiset voivat ehdottaa aloitteita kaupungin kehittämiseksi.
OmaStadi (Helsingin kaupunki)

Espanjan pääkaupunki Madridissa on kokeiltu yhdeksi maailman aktiivisimmaksi tullutta kansalaisvaikuttamisen verkkoareenaa kuntalaisten erilaisten aloitteiden tekemiseksi ja osallistuvaan budjetointiin.
Decide Madrid: sähköinen hallinto demokraattisen osallistumisen työkaluna (mdpi.com)

Sähköiset ratkaisut osallistuvan budjetoinnin tueksi (Tampereen yliopisto)

Digilukutaito ja digiturvallisuus

Osana digitaalista osallisuutta on tärkeää kehittää niin sanottua digilukutaitoa. Tämä osaaminen ei rajoitu vain laitteiden käytön tekniseen osaamiseen, vaan käsittää sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja.

Kun käytämme erilaisia digitaalisia alustoja, sovelluksia ja palveluita, meistä kertyy tietoa. Kaikilla on oikeus tietää, miten tieto kertyy, miten tietoa käytetään ja kuka sitä käyttää. Digiturvataitoihin kuuluu myös tietää, mitä tietoja itsestään kannattaa antaa erilaisilla alustoilla ja kenelle, tai esimerkiksi se, että sosiaaliseen mediaan itse ladattu materiaali voi jäädä kanavan palvelimille, vaikka itse poistaisi sosiaalisen median tilinsä. Myös omien digitaalisten terveystietojen tulkitseminen ja hyödyntäminen vaativat osaamista.

Suomalaisten digitaitojen kartoituksessa (Digi- ja väestötietovirasto) kävi ilmi, että ihmiset kaipaavat uusien palvelujen käyttöönotossa tietoa etenkin niiden tietoturvasta. 
Digi- ja väestötietoviraston digitaitokartoitus (Dvv.f)

On tärkeää myös osata pohtia omaa käyttäytymistään digitaalisissa ympäristöissä, esimerkiksi keskustelupalstoilla, ja tietää, miten toimia, jos itseä kohtaan toimitaan väärin, esimerkiksi kohdataan vihapuhetta tai joudutaan tietomurron kohteeksi. 

Digilukutaitoon lukeutuu kyky ymmärtää erilaisten alustojen tai hakukoneiden käyttölogiikkaa tai taito arvioida netissä olevan tiedon oikeellisuutta. 

Digiluku- ja -turvataidot ovat uusia ”kansalaistaitoja”. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja digiympäristöjen uusien käyttäjien digiturvataitojen karttumista ja ylläpitämistä olisi tuettava. Media- ja digilukutaidot edistävät digiympäristössä toimivien hyvinvointia ja osallisuutta. 

Lue lisää

Digiluku- ja digiturvataitoja voi lähteä kartuttamaan vaikkapa näiden linkkien kautta:
Aikuisten mediataidot: digimaailma ja sanasto (Eläkeliitto)
Digiturvataitojen opiskelutaulukko 2020 (Joensuun mediakeskus)

Digi haltuun -hanke tarjoaa ilmaista ja matalan kynnyksen digitukea esimerkiksi uuden laitteen, sovelluksen tai palvelun käytössä. Hanke tarjoaa digikursseja järjestävälle sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle materiaaleja ja työkaluja kurssien saavutettavuuden arvioimiseen ja kehittämiseen.
Digi haltuun: Tukea digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöön (Aspa.fi)

Digivoimaa – digihyvinvoinnilla yhteiskunnallista osallisuutta -hanke pyrkii vahvistamaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten digitaalista hyvinvointia. Hankkeessa kehitetään nuorille digitaalisia valmiuksia, joilla tuetaan opiskelu- ja työelämätaitoja sekä itsenäistä toimintakykyä.
Digivoimaa – digihyvinvoinnilla yhteiskunnallista osallisuutta (Xamk.fi)

Koordinaatti on nuorten tieto- ja neuvontatyön valtakunnallinen asiantuntija ja kehittäjä. Koordinaatin blogissa kerrotaan, että mediakasvatuksella voidaan ehkäistä syrjäytymistä, lisätä yhteiskunnallista osallisuutta ja tarjota uusia demokraattisia vaikutuskeinoja.
Medialukutaidon lisääminen edistää nuorten hyvinvointia (Koordinaatti.fi)

Huijarit kuriin! -hanke keskittyy nettihuijausten ennaltaehkäisyyn ja huijausten uhrien tukemiseen
Huijarit kuriin! (Kuluttajaliitto)

Myös kuolema ja digitaalinen maailma linkittyvät toisiinsa. Enter ry:n digijäämistö-oppaat tukevat kuolleen omaisia sekä ihmisiä, jotka haluavat ennakkoon määritellä, millainen digitaalinen jälki heistä jää jälkeen.
Digijäämistö-oppaat (Entersenior.fi)

Muista myös yleinen opas läheisen kuoleman kohtaamiseen:
Läheisen kuolema -opas (Suomi.fi)

Digioikeuksia edistävä verkostotyö

Verkostossa vahvistetaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia olla osallisina digitaalisessa maailmassa sekä heidän oikeuksiensa toteutumista. Kehitystyötä tehdään yhdessä digitaalisia palveluita tarjoavien ammattilaisten ja digiosattomuutta kokeneiden henkilöiden kanssa.

MargIT-verkosto – digioikeuksien edistäminen verkostotyön keinoin (Innokyla.fi)

Koronapandemian vaikutukset digiosallisuuteen

Vaikka koronapandemia on vauhdittanut digipalvelujen ja toimintojen kehittymistä ja käyttöönottoa, se on voinut myös edistää digisyrjäytymistä. Digiosallistumiseen tarvitaan laite ja yhteys. Kirjastojen sulkeminen on vähentänyt näiden saatavuutta. Palvelujen sulkeminen ja muuttaminen etäpalveluiksi on lisännyt yksinäisyyttä ja eristäytymistä, mikä on aiheuttanut mielenterveys- ja päihdeongelmien pahenemista.

Mahdollisuudet olla yhteydessä eri palveluihin tai esimerkiksi asiakassuunnitelman laatiminen ja päivittäminen ovat voineet hankaloitua osalle ihmisistä. Esimerkiksi sijaishuollossa olevat lapset ovat saattaneet olla eriarvoisessa asemassa tuen saamisessa etäkoulunkäynnissä ja yhteydenpidossa palveluihin ja läheisiin. Vaikka nuorilla digiympäristössä toimiminen on usein hyvin hallussa, ammattilaisten osaamisessa on eroja, samoin kuin laitteiden saatavuudessa eri yksiköissä tai sijaisperheissä.

Vaikka etänä tarjottuja päihde- ja mielenterveyspalveluita on kiiteltykin, on huomattu, että kaikille etänä toimiminen ei toimi ja kasvokkainen työ on usein korvaamatonta. Parhaiten etäpalvelut tavoittavat asiakkaita, joille etäasiointi on ollut tuttua jo ennen pandemiaa. Monelle vaikeassa asemassa olevalle avun pyytäminen voi olla hankalaa, jolloin lähitapaamisista voisi saada rohkaisua palveluun osallistumiseen. 

On tärkeää kehittää pandemia-ajan palveluita niin, että ne saavuttavat kaikki palvelun tarvitsijat ja luoda digipalveluita, joissa huomioidaan asiakkaan yksilöllinen tilanne ja jotka vastaavat vaikeissakin tilanteissa olevien tarpeisiin. Digipalvelujen käyttöönottoon on tarjottava tukea kaikentasoisille käyttäjille ja siihen on varattava tarpeeksi aikaa. 

Toisaalta pandemian myötä on edistytty palveluiden siirtämisessä verkkoon. Myös uudet ryhmät, jotka eivät muuten ole läsnä verkossa, kuten iäkkäät, ovat tulleet verkkoon yhteisen toiminnan äärelle ja osallistumaan palveluihin.

Lue lisää

Haavoittuvat ryhmät etäpalvelujen käyttäjinä – kokemuksia COVID-19-epidemian ajalta (THL 2021)

Osallisuushankkeiden toiminta korona-ajan poikkeusoloissa

Sosiaalibarometri 2021: Koronakriisi ja palvelujärjestelmän joustavuus (Soste.fi)

Koronasta seurannut digiloikka korosti sijaishuollossa olevien lasten keskinäistä eriarvoisuutta (THL-blogi 1.3.2021)

Koronan vaikutukset lastensuojelun 24/7-yksiköiden toimintaan – palveluntuottajien ja toimintayksiköiden näkökulma. Tutkimuksesta tiiviisti (THL 2020)

Asiakaskohtaaminen kasvotusten on tärkeä inhimillinen kontakti myös koronan aikana (THL-blogi 18.1.2021)

Päihdepalvelut toimivat myös koronaepidemian aikana – palveluiden käyttöön kannattaa rohkaista (THL-blogi 12.5.2020)

Etäpalvelut digiosallisuuden vahvistajina (Diakin Dialogi-blogi 23.12.2020)

Digituen tarve käveli ovesta sisään (Diakin Dialogi-blogi 3.10.2019)

Etäpalveluille tarvitaan valtakunnalliset kriteerit (Lääkärilehden näkökulma-kirjoitus 26.3.2021)

Ehdotukset perustuvat kehittämistyön tuloksiin

Ratkaisuehdotukset on koottu Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran (ESR TL 5) ja Sininauhaliiton yhteistyössä.

Työ on osa Sokra-koordinaation ja Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä, jossa kootaan ja arvioidaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta lisääviä malleja ja toimintatapoja. Osa toimintamalleista on arvioitu Sokra-hankkeen toimesta.

Lue lisää: Osallisuuden edistämisen mallit

Sininauhaliiton Digiosallisuutta asunnottomille -hanke

Digiosallisuutta asunnottomille -hanke Facebookissa

Kaikilla on oikeus olla osallinen digitalisoituvassa maailmassa – THL julkaisi tietopaketin digiosallisuuden edistäjille (THL-uutinen 30.8.2021)

Lue lisää

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)

Yhteystiedot

Minna Kukkonen
tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
p. 029 524 7738
[email protected]

Päivitetty: