Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta

 

Ammattilainen, haluatko edistää heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta vapaaehtoistoiminnalla? Ota huomioon tällä sivulla esitellyt asiat.

Vapaaehtoistoiminnassa saadut osallisuuden kokemukset ovat erityisen tärkeitä ihmisille, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Osalle meistä esimerkiksi polku työelämään voi olla mutkikas ja vaatia omanarvon ja pystyvyyden tunteen rakentamista pala palalta. Olisi tärkeää, että elämän ja tekemisensä voisi tuntea arvokkaiksi myös työelämän ulkopuolella. Meillä kaikilla tulee olla mahdollisuus panostaa yhteiseen hyvään ja saada siitä tunnustusta, olla arvostettu osa yhteisöä ja saada onnistumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia. 

Kun pyrit edistämään osallisuutta vapaaehtoistoiminnan avulla, huomioi nämä 13 asiaa: 

1. Muista, että vapaaehtoistoimintaan osallistutaan aina oman kiinnostuksen ja innostuksen mukaan.  
2. Selvennä vapaaehtoisten ja ammattilaisten roolit ja tehtävät itsellesi, työtovereillesi ja vapaaehtoisille. Pohdi, mitä erityistä lisäarvoa vapaaehtoisuus voisi toimintaanne tuoda. 
3. Varaa resursseja. Vapaaehtoistoiminta ei ole ilmaista. Usein tarvitaan palkattu koordinaattori ja varoja esimerkiksi vapaaehtoisten koulutukseen. Museoalalla on laskettu, että yksi kokoaikainen työntekijä pystyy koordinoimaan enintään 100–200 vapaaehtoisen toiminnan heidän tehtävänkuvistaan riippuen. 
4. Tarjoa erilaisia tapoja osallistua: pitkään sitoutuen ja projektiluontoisesti.
5. Perehdytä vapaaehtoinen kunnolla tehtäväänsä.
6. Tue apua tarvitsevia ja huomioi tuki myös resursseissa.
7. Tarjoa usein autettavana oleville mahdollisuuksia auttaa muita. 
8. Korvaa vapaaehtoisille aiheutuvat kulut, jotta myös pienituloiset voisivat osallistua. Huomioi myös verotusasiat kulujen korvaamisessa. 
9. Selvitä toiminnan vaikutus työttömyysturvaan, jos työskentelet työttömien työnhakijoiden kanssa.
10. Osallistumisesta voi olla tarpeellista tehdä kirjallinen sopimus, jos vapaaehtoistehtävä on vaativa tai jatkuva. Sopimus ei velvoita toimimaan. Siinä sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. 
11. Huolehdi vapaaehtoisten turvallisuudesta. Ota esimerkiksi vastuu- ja tapaturmavakuutus.
12. Kuuntele ja jaa päätösvaltaa. Tärkein resurssi vapaaehtoistoiminnassa on osallistujien into toimia.
13. Anna tunnustusta tehdystä työstä. Ruoka, kahvit, retket ja koulutukset ovat hyviä tapoja osoittaa arvostustasi. Aineettomat tunnustukset ja arvonannot ovat tärkeitä.

Vapaaehtoisen roolit

Elämän vaikeissa tilanteissa vapaaehtoisesta voi saada auttajan, kuten ymmärtävän vertaisen tai karikot itsekin kiertäneen rinnallakulkijan. Palvelujärjestelmässä vapaaehtoisen roolina on usein vahvistaa inhimillistä kohtaamista. Vapaaehtoinen on läsnä omasta halustaan, ja siksi hän voi luoda välittömämmän suhteen ammattilaisen ja asiakkaan välille. Tasavertaisempi vuorovaikutus on vapaaehtoisuuden erityinen arvo verrattuna ammattilaisuuteen. Vapaaehtoistoiminnalla ei kuitenkaan tule korvata lakisääteisiä tehtäviä. Tämän vuoksi on tärkeää, että vapaaehtoisten ja ammattilaisten erilaiset roolit ovat kaikille selvät.  

Tuettu vapaaehtoistoiminta

Tuettu vapaaehtoistoiminta mahdollistaa osallistumista myös heille, jotka eivät selviä tehtävistä yksin tai eivät kykene hakeutumaan vapaaehtoiseksi itsenäisesti. Esimerkiksi kehitysvammainen henkilö voi tuetusti toimia monissa tehtävissä. Tapoja tukea toimintaa on monia: 

• mukana voi olla avustaja tai muu lähihenkilö 
• kokeneemmat vapaaehtoiset voivat mentoroida kokemattomampia
• tehtäviä voi räätälöidä yksilöllisten tarpeiden ja kykyjen mukaan

Vapaaehtoistoiminta työttömänä työnhakijana

Vapaaehtoistoiminta kehittää usein työllistymisessä tarvittavia taitoja. Työttömällä on oikeus saada työttömyysetuutta osallistuessaan ”tavanomaiseen yleishyödylliseen vapaaehtoistyöhön”. Oikeutta etuuteen ei kuitenkaan ole sellaisessa toiminnassa, joka tapahtuu yrityksissä tai ”tehtävissä, jotka yleisesti tehdään työsuhteessa tai yritystoimintana”. Rajanveto näiden välillä ei aina ole yksinkertainen.

Lainsäädäntöä tulisi selkiyttää, jotta työttömät työnhakijat voisivat olla mukana vapaaehtoistoiminnassa ilman huolta toimeentulon menetyksestä.

Mitä vapaaehtoistoiminta on?

Vapaaehtoistoimintaa on työ, 

1. josta ei makseta palkkaa eikä muutakaan palkkiota. Toiminnasta aiheutuneita kustannuksia voidaan kuitenkin korvata vapaaehtoiselle.
2. johon osallistutaan omasta vapaasta tahdosta ja henkilökohtaisen valinnan vuoksi.
3. joka hyödyttää muita oman perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolella tai vaikuttaa yhteisiin asioihin.
4. joka on syrjimätöntä ja kaikille avointa. Erilaiset tehtävät voivat kuitenkin edellyttää erilaisia valmiuksia tai koulutusta.

Lue lisää

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)

Iso-Aho, Juha & Lindholm, Arto (toim.) 2018. Vapaaehtoistyö nuorten syrjäytymisriskin vähentäjänä. Humak, Helsinki  (Humak)

Laasanen, Juhani 2011. Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia-Instituutti. Seinäjoki. (Helda)

Onnistunut vapaaehtoistoiminta – opas toiminnan kehittäjälle (Kierrätyskeskus pdf 6,49 Mt)

Valtionvarainministeriö 2015. Vapaaehtoistyö, talkootyö, naapuriapu – kaikki käy. Vapaaehtoistyön koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän loppuraportti. (Valtiovarainministeriö)

Rajala, Antti & Nieminen, Pinja (toim.) 2017. Tuettu vapaaehtoistoiminta – avain osallisuuteen.

Kontiala, Laura (toim.) 2019. Osallisuuden polku. Opas tuetun vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen. Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, Helsinki (Pro Lapinlahti ry. pdf, 3,9 Mt)