Immuunipuutteisten rokottaminen

Immuunipuutteisen suojaaminen rokotuksilla ehkäistäviltä taudeilta on tärkeää.  Oikein ajoitetuilla rokotuksilla saavutetaan paras suoja. 

Voimakkaasti immuunipuutteiselle ei voida antaa eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita. 

Tällä sivulla

Immuunijärjestelmää heikentävä sairaus tai lääkitys voi vaikuttaa rokottamiseen

Immuunipuutteisen vastustuskyky saattaa olla heikentynyt niin paljon, että elimistö ei kykene muodostamaan vasta-aineita tai muutoin puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan. Siksi immuunipuutteisella

  • on usein tavallista suurempi tarve saada rokotuksia
  • rokotuksen antama suoja voi jäädä vajaaksi, jolloin tarvitaan tehosteannoksia
  • rokotteen sisältämä elävä heikennetty virus tai bakteeri voi aiheuttaa taudin kaltaisia oireita.

Synnynnäiset ja hankinnaiset immuunipuutokset

Sairaudet ja niiden hoito voivat heikentää elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa ja vastustuskykyä. Hankinnaiset eli muun kuin synnynnäiset immuunipuutostilat yleistyvät, kun esimerkiksi niitä aiheuttavien vakavien tautien hoito edelleen kehittyy, ja ihmiset elävät pidempään kuin ennen.

Synnynnäinen immuunivaje voi johtua esimerkiksi solusitoisen immuniteetin ongelmista tai elimistön heikosta kyvystä tuottaa vasta-aineita. Synnynnäisten immuunipuutosten merkityksestä rokotuksia harkittaessa tietää parhaiten oma lääkäri.

Esimerkiksi vasta-ainekorvaushoitoa saavien immuunipuutteisten potilaiden rokottaminen on harvoin tarpeellista: annetut vasta-aineet antavat yleensä riittävän infektiosuojan, rokotusvaste voi hoidon aikana jäädä heikoksi ja joskus rokote voi jopa kuluttaa saatuja, suojaavia vasta-aineita.

Immuunipuutos voi olla lievä, voimakas tai kohdistua vain tiettyihin taudinaiheuttajiin.

Osa sairauksista ja erilaisista hoidoista voi aiheuttaa lievemmän immuunipuutoksen. Tällöin voidaan tarvittaessa harkita myös eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden antamista. 

Osa taudeista, kuten pernan vajaatoiminta tai pernan poisto, voi heikentää puolustuskykyä esimerkiksi vain tietyntyyppisiä taudinaiheuttajia vastaan. Osa taudeista ja lääkehoidoista voi heikentää elimistön puolustuskykyä voimakkaasti. 

Oikein ajoitetut rokotukset - paras mahdollinen suoja

Oikealla ajoituksella rokotukset voidaan antaa turvallisesti ja niillä saadaan paras mahdollinen suoja. Kun päätös rokotuksesta on tehty, huomioi alla olevat ohjeet aikataulun suunnittelussa.

  • Pyri antamaan tarvittavat rokotukset ennen varsinaisten lääkehoitojen aloittamista.
  • Rokota vähintään 1–2 viikkoa ennen voimakasta hoitojaksoa.
  • Kun suunnitellaan esimerkiksi elinsiirtoa, kantasolusiirtoa tai voimakkaasti immunosupressoivaa lääkehoitoa, ei-elävät rokotteet kannattaa antaa vähintään 2 viikkoa ja elävät rokotteet viimeistään 4 viikkoa ennen toimenpidettä tai hoidon aloitusta. 
  • Rokota mieluiten hoitotaukojen aikana.
  • Pyri rokottamaan taudin vakaan vaiheen aikana. 
  • Huomioi, että rokotushetkellä veren neutrofiilien määrän tulisi olla yli 0,5 x 10E9/l. 
    Jos neutrofiilejä ei ole mitattu, niin veren leukosyyttien määrän tulisi olla yli 1,0 x 10E9/l. 

Joidenkin eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden antamista joudutaan siirtämään, jos rokotettavalle on jo aloitettu voimakkaasti puolustuskykyä heikentävä biologinen lääkehoito (esimerkiksi rituksimabi tai okrelitsumabi).  Jos rokotus tulee ajankohtaiseksi vaikkapa matkan vuoksi, lääkehoito pitää tauottaa. 

Katso myös 

Rokotteiden aikaansaamasta suojatehosta immuunipuutteisilla on olemassa niukasti tieteellistä tutkimusnäyttöä. Joskus on tarpeen tarkistaa rokotusvaste seerumin vasta-ainemäärityksillä, esimerkiksi jos päivähoidon tai matkan vuoksi on selkeä altistumisen vaara.

Immuunivastetta merkittävästi heikentävät kortikosteroidiannokset

Valmiste

yli 10 kg painavat mg/vrk

alle 10 kg painavat mg/kg/vrk

Hydrokortisoni

100

10

Prednisoloni

20

2

Prednisoni

20

2

Metyyliprednisoloni

16

1,6

Deksametasoni

2

0,2

Lääkehoidot, jotka eivät yleensä aiheuta infektioalttiutta lisäävää immuunipuutosta

Sekä elävät että ei-elävät rokotteet voidaan yleensä antaa normaalisti, jos kyseessä on: 

  • paikallinen takrolimuusihoito
  • paikallinen kortikosteroidihoito iholle tai hengitettävä valmiste
  • nivelensisäinen, limapussin tai jänteen ympäristön kortisoni-injektio
  • lyhytaikainen, alle kahden viikon hoito kortikosteroidivalmisteella annoksesta riippumatta
  • pitkäaikainen hoito lyhytvaikutteisilla steroideilla silloin, kun keskimääräinen vuorokausiannos on taulukossa mainittua annosta pienempi (Ks. Oikein ajoitettu rokotus – paras mahdollinen suoja – otsikon alla oleva taulukko immuunivastetta merkittävästi heikentävistä kortikosteroidiannoksista)

Mitä rokotteita suositellaan immuunipuutteisille?

Immuunipuutteiselle voi antaa kaikkia ei-eläviä rokotteita. Niiden antama suoja on tärkeä.

Huomioi, että elävien heikennettyjen rokotteiden käytössä on rajoituksia (Ks. Elävät heikennetyt rokotteet immuunipuutteiselle) 

Katso myös Rokotteet A-Ö

Osa immuunipuutteisille suositelluista rokotteista on maksuttomia osana rokotusohjelmaa. Osan rokotuksista maksaa hoitava taho tai henkilö itse. 

Immuunipuutteisille suositellaan:

Lisäksi osalle immuunipuutteisista suositellaan meningokokkirokotuksia
Meningokokkirokotteet

Elävät heikennetyt rokotteet immuunipuutteisille

Voimakkaasti immuunipuutteiselle ei anneta eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita. 

Kun päätetään lievemmin immuunipuutteisen rokotuksesta, rokotuksen hyötyjä verrataan 

  • riskiin saada elävän heikennetyn rokoteviruksen aiheuttama tauti 
  • riskeihin, joita sairastuminen varsinaiseen tautiin voisi rokotettavalle aiheuttaa.

Tietyt biologiset lääkehoidot (esimerkiksi rituksimabi ja okrelitsumabi) voivat heikentää elimistön puolustuskykyä voimakkaasti. Jos tällainen hoito on jo aloitettu, täytyy lääkitys tauottaa ennen kuin henkilölle voidaan antaa elävä heikennetty rokote.  (Ks. Oikein ajoitettu rokotus – paras mahdollinen suoja.)   

Suuriannoksinen kortikosteroidihoito 

Suuriannoksisen ja pidempikestoisen kortikosteroidihoidon aikana ei yleensä anneta eläviä heikennettyjä rokotteita. 

Esimerkiksi MPR-, vesirokko- tai keltakuumerokote kannattaa ensisijaisesti antaa ennen pitkäaikaisen ja suuriannoksisen kortikosteroidihoidon aloittamista.

Kortikosteroidin katsotaan aiheuttavan merkittävän immuunipuutoksen, jos 

  • prednisoloni- tai muu kortikosteroidihoito jatkuu ainakin kaksi viikkoa ja
  • vuorokausiannos on ≥ 20 mg (alle 10 kg painavalla lapsella 2 mg/kg) prednisolonia tai vastaava annos muuta kortikosteroidia (Ks. otsikon Oikein ajoitettu rokotus – paras mahdollinen suoja alta taulukko Immuunivastetta merkittävästi heikentävät kortikosteroidiannokset).
     
Immuunivastetta merkittävästi heikentävät kortikosteroidiannokset
Valmiste yli 10 kg painavat mg/vrk alle 10 kg painavat mg/kg/vrk
Hydrokortisoni 100 10
Prednisoloni 20 2
Prednisoni 20 2
Metyyliprednisoloni 16 1,6
Deksametasoni 2 0,2

MPR- tai vesirokkorokote 

Riskinarvio on tarpeen, kun suunnitellaan esimerkiksi MPR- tai vesirokkorokotuksia.

Jos sairastetuista MPR-taudeista, vesirokosta tai rokotuksista ei ole tietoa, suojan voi tarkistaa mittaamalla vasta-aineet ennen rokottamista.

Lisäohjeita rokotuksiin:

Lavantautirokotteet

Elävän heikennetyn Vivotif-rokotteen käyttöä voi harkita yksilöllisesti, jos

  • rokotettavalla ei ole voimakasta immuunipuutosta ja
  • lavantaudin tartuntariski on merkittävä.

Vivotifin sisältämät bakteerit on ohjelmoitu menettämään jakautumiskykynsä, joten lavantautiriski on hyvin vähäinen.

Apteekeissa on myös saatavilla ei-elävää lavantautirokotetta, jonka kauppanimi on Typhim Vi.

Lavantautirokotukset (Matkailijan terveysopas)

Nenäsumutteena annosteltava influenssarokote

Nenäsumuterokote voidaan antaa lievemmin immuunipuutteiselle. Rokotetta ei kuitenkaan anneta, jos henkilön puolustuskyky on hyvin voimakkaasti heikentynyt. 

Vasta-aiheet ja varotoimet influenssarokotuksissa

Immuunipuutteisten lähipiirin rokotukset

Immuunipuutteista voidaan suojata epäsuorasti rokottamalla hänen lähipiiriään. Immuunipuutteisten lähipiirillä tarkoitetaan hänen perheenjäseniään ja muita hänen kanssaan tavanomaista enemmän kontaktissa olevia henkilöitä.

Osa rokotteista on sellaisia, että niitä ei suositella voimakkaasti immuunipuutteisen lähipiirille.

Immuunipuutteisten lähipiirin rokottaminen