Omaishoidon tuen muuttaminen ja irtisanominen
Huomioi tämä Oikeuskäytäntö-sivuilla!
Uusi vammaispalvelulaki (675/2023) on voimassa 1.1.2025 alkaen. Luet nyt vanhan vammaispalvelulain mukaista oikeuskäytäntöä (380/1987).
Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Oikeuskäytäntö-osiossa käytetään vielä kunta sanaa, koska suurin osa oikeuskäytännöstä on julkaistu ennen sote-uudistusta.
Omaishoidon tuen muuttaminen
KHO 2020:136 Vuosikirjaratkaisu - Omaishoidon tuki – Omaishoitosopimus – Omaishoitajan vapaa – Hallintoriita – Vapaapäivien jaksotus
A oli tehnyt X:n kaupungin kanssa omaishoitosopimuksen lapsensa B:n hoitamisesta 1.9.2018 alkaen. Sopimuksen mukaan omaishoitajalla oli oikeus lakisääteiseen vapaaseen vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti, jos hän oli yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sopimus vastasi aiempaa lapsen äidin C:n kanssa tehtyä omaishoitosopimusta. A:n ja C:n tekemiä omaishoitosopimuksia oli käytännössä sovellettu ajalla 23.11.2017–12.12.2018 siten, että alle vuorokauden pituisia vapaita oli voitu pitää noin neljänä päivänä kuukaudessa.
Viranhaltija myönsi päätöksellään 3.1.2019 omaishoidon tuen lakisääteiset vapaat kolme vuorokautta kuukaudessa kotiin annettavana lomituksena vuodelle 2019. Päätöksen mukaan vapaavuorokausia ei voinut jakaa tunneiksi, vaan vapaita voi pitää kuukauden aikana kolmena eri kertana. Päätös perustui X:n kaupungin vuoden 2018 alusta voimaan tulleisiin omaishoidon tuen uusiin ohjeisiin.
Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys A:n ja X:n kaupungin välisen omaishoitajasopimuksen soveltamista koskevasta hallintoriidasta, jossa oli ratkaistava, oliko kaupunki voinut vastoin omaishoitajana toimivan A:n tahtoa muuttaa omaishoitajan vapaapäivien järjestämistapaa siten, ettei A voinut pitää vapaita vuorokautta lyhyempinä jaksoina. Asiassa ei ollut osaksikaan kyse muutoksenhausta B:tä koskevaan omaishoidon tukea koskevaan päätökseen.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että omaishoitosopimusta voidaan tarkistaa. Kunta ei voi kuitenkaan yksipuolisesti muuttaa omaishoito-sopimuksen ehtoja, vaan muutos yleensä edellyttää toisen sopimusosapuolen eli omaishoitajan hyväksyntää. Kunta voi myös irtisanoa sopimuksen. Sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskeva erimielisyys ratkaistaan osapuolia sitovasti hallintoriitana ensi asteessa hallinto-oikeudessa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kaupunki ei ollut yksipuolisesti voinut päättää siitä, ettei vapaita voida enää jakaa vuorokautta lyhyemmille jaksoille. Muutos ei perustunut omaishoidon tuen perusteissa tapahtuneeseen muutokseen tai muuhunkaan olosuhteiden muutokseen. Viranhaltijan 3.1.2019 tekemä päätös oli siten vastoin osapuolten kesken vakiintunutta sopimuksen soveltamiskäytäntöä, jota oli pidettävä tässä tapauksessa sitovana.
Korkein hallinto-oikeus vahvisti näin ollen, että X:n kaupungin ja A:n välistä omaishoitosopimusta oli sovellettava siten, että A:lle omaishoitajana kuuluvat vapaat voitiin jakaa vuorokautta lyhyemmille jaksoille, enintään kuitenkin neljälle päivälle kuukaudessa.
KHO:2020:136 (Korkein hallinto-oikeus)
KHO 2020:19 Vuosikirjaratkaisu – Omaishoidon tuen myöntäminen – Kunnassa vahvistettujen tuen myöntämisperusteiden muuttaminen – Hoitoluokan maksuluokan alentaminen – Taannehtivuus – Valitus – Hallintoriita
Viranhaltija oli päätöksellään 16.2.2017 myöntänyt A:lle omaishoidon tukea 1.2.2017 voimaan tulleiden X:n kaupungin uusien omaishoidon tuen myöntämisperusteiden mukaisessa kolmannessa hoitoisuusryhmässä 392 euroa kuukaudessa 1.5.2017 alkaen toistaiseksi. A:n huoltaja B oli 2.3.2017 allekirjoittanut kaupungin kanssa vastaavan sisältöisen uuden omaishoitosopimuksen.
X:n kaupunginhallitus oli päätöksellään 26.6.2017 palauttanut 1.2.2017 voimaan tulleet omaishoidon tuen myöntämisperusteet uudelleen valmisteltavaksi. Päätöksen mukaan niille omaishoidettaville, joiden tuki on laskenut tai lakannut 1.2.2017 uudistettujen kriteerien mukaan, palautetaan vanhojen sopimusten mukainen omaishoidon tuki, kunnes uudet kriteerit on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto kumosi 3.8.2017 A:n oikaisuvaatimuksen johdosta viranhaltijan 16.2.2017 tekemän päätöksen ja palautti asian viranhaltijalle uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen perusteluista kävi ilmi, että jaosto oli kumonnut viranhaltijan päätöksen viitaten nimenomaan kaupunginhallituksen 26.6.2017 tekemään päätökseen.
Viranhaltija arvioi tämän jälkeen päätöksellään 24.8.2017 A:n omaishoidon tuen tarvetta kaupungissa ennen 1.2.2017 voimassa olleiden omaishoidon tuen myöntämisperusteiden nojalla ja alensi A:n omaishoidon tuen 1.5.2017 alkaen kolmanteen maksuluokkaan 554 euroa kuukaudessa 7.11.2014 päivätyssä omaishoitosopimuksessa sovitun toisen maksuluokan 796,24 euroa kuukaudessa asemesta.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto hylkäsi 23.11.2017 A:n oikaisuvaatimuksen ja hallinto-oikeus 3.7.2018 A:n valituksen.
Korkein hallinto-oikeus myönsi asiassa valitusluvan A:lle. Hallinto-oikeuden päätös, jaoston 23.11.2017 tekemä päätös ja viranhaltijan päätös 24.8.2018 kumottiin.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kaupunginhallituksen päätöstä 26.6.2017 oli tulkittava, ottaen huomioon asiassa aikaisemmin tapahtunut, päätöksen sanamuodon mukaisesti. Kaupunginhallituksen edellä mainittu päätös koski ennen 1.2.2017 voimassa olleita omaishoitosopimuksia ja niiden mukaisten omaishoidon tuen hoitopalkkioiden tason palauttamista ennalleen sinä aikana, jolloin omaishoidon tuen myöntämiskriteereitä valmisteltiin uudestaan. Kaupunginhallituksen päätöksessä ei ollut erikseen mainittu, että tuona valmisteluaikana voitaisiin tehdä päätöksiä, joilla tukea alennettaisiin soveltaen ennen 1.2.2017 voimassa olleita kriteereitä.
A:n omaishoidon tuen hoitopalkkion määrä oli 1.2.2017 voimaan tulleiden ja sittemmin uuteen valmisteluun palautettujen tukikriteerien mukaan 392 euroa kuukaudessa, kun hoitopalkkion määrä oli 7.11.2014 päivätyn omaishoitosopimuksen mukaan toisessa maksuluokassa 796,24 euroa kuukaudessa. Tuen määrä oli siten kaupunginhallituksen päätöksessä tarkoitetulla tavalla laskenut.
Edellä mainituissa olosuhteissa korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei viranhaltija ollut voinut päätöksessään 24.8.2017 vastoin kaupunginhallituksen 26.6.2017 tekemää päätöstä ja ennen sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymiä uusia tukikriteereitä arvioida A:n omaishoidon tuen hoitopalkkion määrää 7.11.2014 tehdyssä omaishoitosopimuksessa sovittua pienemmäksi. Kun lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston päätöksen 3.8.2017 johdosta myös kaupungin ja A:n välisessä 16.2.2017 päivätyssä omaishoitosopimuksessa hoitajalle suoritettavasta hoitopalkkiosta sovittu oli tullut kumotuksi, A:n omaishoidon tuen hoitopalkkiona oli pidettävä 7.11.2014 tehdyn omaishoitosopimuksen mukaista määrää myös 1.5.2017 jälkeiseltä ajalta siihen asti, kunnes A:lle tehdään uusien omaishoidon tuen myöntämisperusteiden tultua voimaan uusi omaishoidontukea koskeva päätös.
Äänestys 3–2.
KHO 2019:77 Vuosikirjaratkaisu – Hallintoriita – Omaishoitosopimus – Hoito- ja palvelusuunnitelma sopimuksen liitteenä – Suunnitelmaan kirjatun henkilökohtaisen avun lakkauttaminen – Erilliset päätökset henkilökohtaisesta avusta – Sopimuksen ja päätösten erillisyys
X:n kunta ja A olivat vuonna 2006 tehneet toistaiseksi voimassa olevan omaishoitosopimuksen täysi-ikäisen, vaikeasti kehitysvammaisen B:n hoitamisesta. X:n kunta oli samana vuonna myöntänyt B:lle henkilökohtaisen avustajan 30 tunniksi viikossa erillisillä päätöksillä. Henkilökohtaisesta avusta oli sittemmin tehty useampia päätöksiä, joita koskevia valituksia oli käsitelty hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Omaishoitosopimuksen liitteenä oli ollut hoito- ja palvelusuunnitelma 20.9.2006. Lokakuussa 2011 päivätyssä hoito- ja palvelusuunnitelmassa todettiin muun ohella, että B:n hoidon kannalta tarpeellisia palveluita olivat terveyskeskuspalvelut, fysioterapia, erikoissairaanhoidon palvelut, palveluohjaus ja tarvittaessa tutkimus- ja neuvolapalvelut poliklinikalla, päivä- ja työtoiminta toimintakeskuksessa sekä henkilökohtainen avustaja. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa oli lisäksi käsitelty omaishoitajan vapaan järjestämistä ja sitä tukevia palveluita.
A katsoi hallintoriitahakemuksessaan, että Peruspalvelukuntayhtymä Y oli rikkonut omaishoitosopimusta vähentäessään yksipuolisesti B:lle myönnettyjä henkilökohtaisen avustajan tunteja siitä, mikä sopimuksen liitteeksi otetun ja siten sopimuksen osaksi muodostuneen palvelusuunnitelman mukaan oli tarpeellista B:n hoidon kannalta. Henkilökohtaisen avustajan poistaminen merkitsi samalla A:n vapaiden poistamista. A vaati, että Peruspalvelukuntayhtymä Y määrätään omaishoitosopimuksen perusteella palauttamaan B:lle henkilökohtainen avustaja 30 tunniksi viikossa. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n hallintoriitahakemuksen.
Asiassa oli A:n valituksesta korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, oliko Peruspalvelukuntayhtymä Y rikkonut A:n kanssa solmittua B:n hoitoa koskevaa omaishoitosopimusta poistamalla hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatun henkilökohtaisen avun B:ltä.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen. Korkein hallinto-oikeus totesi, että omaishoitosopimuksen liitteenä olevaa hoito- ja palvelusuunnitelmaa on mahdollista muuttaa omaishoitosopimuksen voimassaolon aikana hoidettavan kulloisia palvelutarpeita vastaavaksi. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia myös tilanteessa, jossa hoidettavan hoidon tarpeessa ei sinänsä ole tapahtunut muutoksia. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatusta riippumatta kunnalla on velvollisuus turvata kuntalaisille kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat, riittävät sosiaali- terveydenhuollon palvelut.
Hoidettavalle myönnettävistä sosiaalipalveluista, kuten vammaispalvelulain mukaisesta henkilökohtaisesta avusta, päätetään erillisillä, muutoksenhakukelpoisilla kunnallisen viranhaltijan tekemillä päätöksillä. Vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua ei myönnetä omaishoidon tukea koskevilla hallintopäätöksillä eikä myöskään omaishoitosopimuksella tai sen liitteenä olevalla hoito- ja palvelusuunnitelmalla. Vammaispalvelulain tai muun lain nojalla hoidettavalle myönnettävät palvelut eivät siten ole osa kunnan ja hoitajan välistä omaishoitosopimusta, eikä niihin sovelleta omaishoidon tuesta annetun lain säännöksiä omaishoitosopimuksen irtisanomisesta tai muuttamisesta. Peruspalvelukuntayhtymä Y ei ollut rikkonut A:n kanssa solmittua omaishoitosopimusta päättäessään lakkauttaa B:lle myönnetyn henkilökohtaisen avun tai tehdessään siihen muutoksia.
Rovaniemen HAO 2.3.2007 Nro 07/0126/1 - Omaishoidon tuki - Omaishoidon tuen muuttaminen - Hoitopalkkion määrä
Hallinto-oikeus katsoi, että hoitopalkkiota ei voida alentaa kaavamaisesti sen johdosta, että henkilö saa kunnallista palvelua tietyn määrän kuukaudessa selvittämättä tarkemmin, miten palvelujen saaminen tosiasiallisesti vaikuttaa hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen kuukausittain.
Hallinto-oikeus totesi vielä, että merkitystä ei ole sillä, ovatko jotkut annetut palvelut maksuttomia omaishoidon sitovuutta arvioitaessa tai kunakin kuukautena maksettavan omaishoidon tuen lopullista määrää vahvistettaessa.
Omaishoidon tuen irtisanominen
KHO 2016:143 Vuosikirjaratkaisu - Omaishoidon tuki - Omaishoidon tuen irtisanominen - Kuuleminen irtisanottaessa - Tiedoksiantotapa
Omaishoitajana toimiva A oli tehnyt kaupungin kanssa toistaiseksi voimassa olevan omaishoitosopimuksen aviopuolisonsa B:n omaishoidosta. Kaupungin asianomaisen lautakunnan hyväksyttyä uudet, aiempaa tiukemmat omaishoidon tuen myöntämisperusteet kaikki voimassaolleet omaishoidon tukea koskevat etuuspäätökset oli päätetty arvioida ja ratkaista uudelleen. Kaikille omaishoitajille oli 23.1.2013 lähetetty kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden palvelujohtajan kirje, jonka mukaan kaupungin ja omaishoitajan välinen omaishoitosopimus oli irtisanottu päättymään sanotulla kirjeellä 31.3.2013 lukien.
Hallinto-oikeus oli päätöksessään katsonut, ettei kaupunki ollut voinut mainitulla kirjeellä ilman asianosaisten kuulemista oikeusvaikutteisesti irtisanoa omaishoitosopimusta, vaan irtisanomisen oli katsottava tapahtuneen hallinto-oikeuden päätöksessä määriteltynä myöhempänä ajankohtana.
Korkein hallinto-oikeus katsoi toisin kuin hallinto-oikeus, ettei omaishoitosopimuksen irtisanomisen toimittaminen ollut edellyttänyt omaishoitajan kuulemista. Menettelytavasta irtisanomisen toimittamisessa ei ollut sovittu omaishoitosopimuksessa. Omaishoitosopimuksen irtisanomista koskevan kirjeen tiedoksiantoon voitiin soveltaa hallintolain säännöksiä tavallisesta tiedoksiannosta, joka toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle.
Omaishoitaja A:n katsottiin saaneen tiedon omaishoitosopimuksen irtisanomisesta seitsemäntenä päivänä mainitun kirjeen lähettämisestä eli 30.1.2013. Omaishoitosopimus oli päättynyt omaishoidon tuesta annetun lain mukaisen irtisanomisajan päätyttyä eli irtisanomista seuraavan kahden täyden kalenterikuukauden kuluttua. Omaishoitajalla oli oikeus omaishoitosopimuksen mukaiseen hoitopalkkioon irtisanomisajalta 31.3.2013 saakka.
Hallinto-oikeuden päätös kumottiin siltä osin kuin kaupunki oli velvoitettu maksamaan omaishoitaja A:lle omaishoitosopimuksen mukainen hoitopalkkio sanotun ajankohdan jälkeiseltä ajalta.
Turun HAO 30.1.2009 nro 09/0078/2 - Omaishoidon tuki - Omaishoidon tuen irtisanominen - Irtisanomisaika
Kunta oli tapauksessa 17.6.2008 irtisanonut omaishoitosopimuksen päättymään 1.8.2008 eli sopimuksen viimeinen voimassaolopäivä oli 31.7.2008. Hallinto-oikeus katsoi, että lain sanamuoto "irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua", on tulkittava siten, että sopimus on aina voimassa kaksi täyttä kalenterikuukautta irtisanomista seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Näin ollen X:llä oli oikeus saada sopimuksen mukainen omaishoidon tuki kesäkuussa 2008 tapahtuneen irtisanomisen jälkeen 31.8.2008 asti.
Hämeenlinnan HAO 14.4.2008 Nro 08/0246/4 - Omaishoidon tuki - Omaishoidon tuen irtisanominen
Tapauksessa kunta oli tarjonnut henkilölle päivittäistä kotipalvelua ja tämän johdosta irtisanonut omaishoidon tukea koskevan sopimuksen. Hallinto-oikeus katsoi, että nyt kyseessä olevien palvelujen johdosta ei omaishoidon tukea voitu lakkauttaa.
Helsingin HAO 31.12.2007 nro 07/1510/6 - Omaishoidon tuki - Omaishoidon tuen irtisanominen - Omaishoitajan toimintakyky
Tapauksessa henkilölle oli myönnetty omaishoidon tukea siten, että hänen miehensä toimi omaishoitajana. Viranhaltija oli lakkauttanut omaishoidon tuen ottaen huomioon hoitajan päihteiden käytön.
Hallinto-oikeus hylkäsi asiassa tehdyn valituksen ja totesi, että kunta voi omaishoidon tuesta laatimien sääntöjensä puitteissa asiassa saadun uuden selvityksen perusteella alentaa omaishoidon tukena suoritettavaa korvausta tai lakkauttaa tuen.
Hallinto-oikeus katsoi, kun otettiin huomioon hoidettavan hoidon sitovuus ja vaativuus ja toisaalta hänelle tarjotut palvelut sekä lisäksi hoitajan kyvystä ilmenevä selvitys ei ollut ilmennyt, että hoidettavan kokonaistilannetta olisi arvioitu virheellisesti. Hallinto-oikeus hyväksyi päätöksessään omaishoidon tuen lakkauttamisen hoitajasta johtuvasta syystä.
Hoitajan tulee siten olla elämäntilanteensa, terveytensä ja toimintakykynsä puolesta soveltuva omaishoitajaksi. Hänen tulee kyetä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta. Jos hoitajalla on esimerkiksi dementoiva sairaus, mielenterveyden ongelmia, päihteiden väärinkäyttöä tai muu terveydellinen tilanne selvästi rajoittaa hoitajaa toimimasta omaishoitajana, ei omaishoidon tukea voida myöntää.
Hämeenlinnan HAO 7.7.2008 Nro 08/0424/4 - Omaishoidon tuki - Omaishoidon tuen irtisanominen
Hallinto-oikeus katsoi, että omaishoidon tukea ei voida lakkauttaa yksinomaan sillä perusteella, että hoidettava on kieltäytynyt tarjotusta kotipalvelusta, päiväkeskuskäynneistä tai lyhytaikaisesta laitoshoidosta.
Hämeenlinnan HAO 24.10.2007 Nro 07/0479/4 - Omaishoidon tuki - Omaishoidon tuen irtisanominen - Määrärahasidonnainen palvelu - Yleinen järjestämisvastuu - Toistaiseksi voimassaoleva
Tapauksessa kunta oli päättänyt irtisanoa kaikki tuolloin voimassa olleet omaishoidon tukisopimukset siten, että omaishoidon tukisopimukset lakkasivat kesken vuotta ja niitä jatkettiin seuraavan vuoden alusta lukien.
Hallinto-oikeus katsoi, että kun henkilölle oli tehty omaishoidon tukea koskeva sopimus aikanaan voimassa toistaiseksi olevana ja kun hänelle oli uudestaan myönnetty irtisanomisen jälkeen seuraavan vuoden alusta omaishoidon tuki, oli henkilö hoitoisuutensa perusteella täyttänyt myös uuden omaishoidon tuesta annetun lain mukaiset edellytykset ja lautakunnan hyväksymät uuden lain mukaiset perusteet omaishoidon tuen myöntämiselle.
Hallinto-oikeus katsoi, että lautakunta ei ollut voinut määrärahaperusteella hylätä hoidettavan vaatimusta saada omaishoidon tukea myös irtisanomisen jälkeiseltä ajalta ennen uuden päätöksen tekemistä seuraavan vuoden alusta lukien.
Helsingin HAO 31.1.2007 nro 07/0132/6 - Omaishoidon tuki - Omaishoidon tuen irtisanominen - Määrärahasidonnainen palvelu - Yleinen järjestämisvastuu
Tapauksessa henkilölle oli maksettu omaishoidon tukea vuodesta 1996 lukien. Omaishoidon tuki oli lakkautettu viranhaltijan päätöksellä vuonna 2006. Hallinto-oikeus totesi, että kunta voi omaishoidon tuesta laatimiensa sääntöjen puitteissa ja asiassa saadun uuden selvityksen perusteella alentaa omaishoidon tukena suoritettavaa korvausta tai lakkauttaa tuen.
Hoidettavan sairaudesta sekä hoidon sitovuudesta ja vaativuudesta esitetyt seikat huomioon ottaen ei asiassa ollut ilmennyt, että hoidettavan hoidon sitovuus olisi arvioitu (uudessa viranhaltijan päätöksessä) virheellisesti.
Näin ollen, ja kun otettiin huomioon se, mitä on säädetty kunnan velvollisuudesta maksaa omaishoidon tukena hoitopalkkiota käytettävissä olevin määrärahojen perusteella ja se, että kunta oli voinut harkintansa mukaan kohdentaa omaishoidon tukeen varatut määrärahat, ei jaoston päätöstä ollut syytä muuttaa.
Lähde
Räty, Tapio (2010) Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry.
