Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset
Omaishoidon tukea voidaan myöntää omaishoitolain 3 §:n mukaan, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa.
Omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hoidettavan omainen tai läheinen suostuu omaishoitajaksi ja hoidettava hyväksyy hänet hoitajakseen, ks esim. alempana KHO 21.1.2005 T 115.
KHO 2021:193 Vuosikirjaratkaisu - Hoitopalkkio - Kunnassa vahvistetut tuen myöntämiskriteerit - Hoidon sitovuus ja vaativuus - Hoitoisuuden muutos - Koronaviruspandemia
X:n kunnassa oli myönnetty 11-vuotiaan A:n hoidon tukemiseksi omaishoidon tuen palkkiota kunnassa hyväksyttyjen omaishoidon tuen myöntämisperusteiden alemman hoitoryhmän mukaisesti. Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, oliko kunta voinut hylätä hakemuksen omaishoidon tuen väliaikaisesta korottamisesta ylempään hoitoryhmään tilanteessa, jossa A oli jäänyt koulusta kotiin koronaviruspandemian vuoksi.
A:n hoitoisuuden muutosta oli kunnassa arvioitu uudelleen ja todettu, että hoitoisuuspisteet olivat hieman nousseet sen vuoksi, että A oli kokoaikaisesti kotihoidossa. Lapsen ei tästä huolimatta arvioitu täyttävän ylemmän hoitoryhmän myöntämisperusteita.
Korkein hallinto-oikeus totesi samoin kuin hallinto-oikeus, että omaishoidon tuki on lakisääteinen määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämiseen kunnalla on yleinen velvollisuus. Tuen myöntäminen yksittäistapauksessa perustuu kuitenkin kunnan harkintaan. Tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa kunnan myöntämiskriteerien sekä asiassa saadun tapauskohtaisen selvityksen perusteella, että ratkaisu perustuu myös tältä osin asianmukaiseen harkintavallan käyttöön.
Hallinto-oikeus oli arvioinut A:n hoitoisuutta saamansa selvityksen ja X:n kunnan hyväksymien omaishoidon tuen myöntämisperusteiden valossa ja todennut, ettei ollut ilmennyt, että kunnan viranomainen olisi sen päätöksentekohetkellä tiedossa olleiden seikkojen perusteella arvioinut väärin A:n hoidon sitovuuden ja vaativuuden tai ylittänyt harkintavaltansa. Korkein hallinto-oikeus arvioi asiaa samoista lähtökohdista kuin hallinto-oikeus eikä muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.
KHO 2021:193 (Korkein hallinto-oikeus)
KHO 2018:18 Vuosikirjaratkaisu - Omaishoidon tuen myöntäminen - Alle vuoden ikäinen lapsi - Lapsen hoitoisuus - Kirjoilla oleminen terveydenhuollon toimintayksikössä
Alle vuoden ikäisen lapsen imutie-epämuodostuma ja henkitorviavanne edellyttivät häntä hoitavilta henkilöiltä jatkuvasti seurantaa, lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä ja elvytysvalmiutta. Korkein hallinto-oikeus katsoi toisin kuin hallinto-oikeus, että lapsen tarvitsema hoito ja huolenpito poikkesivat merkittävästi vastaavan ikäisen terveen lapsen tarvitsemasta hoidosta ja huolenpidosta. Lapsen hoitoisuuden osalta omaishoidon tuen edellytysten voitiin katsoa täyttyneen.
Kun otettiin huomioon omaishoidon tuen kokonaisuus ja sen tarkoitus tukea nimenomaan kotona tapahtuvaa hoitoa, omaishoidon tukea ei voitu myöntää liittyen hoitoon ja hoidon opetteluun, johon vanhemmat olivat osallistuneet lapsen ollessa sairaalassa.
Omaishoidon tuesta annetun lain 2 §:n 1 kohta ja 3 §:n 1 kohta eivät sinänsä estäneet kuntaa myöntämästä tukea sellaiselle henkilölle, joka oli hoidettavana terveydenhuollon toimintayksikössä, mutta vietti tosiasiassa merkittävästi aikaa kotona omaisen tai muun läheisen henkilön hoidettavana, jos tuen edellytykset muutoin täyttyivät. Kun otettiin huomioon selvitys lapsen kotona tosiasiallisesti viettämästä ajasta, korkein hallinto-oikeus katsoi samoin kuin hallinto-oikeus, että X:n sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto oli voinut hylätä lapsen vanhempien tekemän oikaisuvaatimuksen tuen hylkäävästä päätöksestä.
Helsingin HAO 2.9.2009 nro 09/0826/6 - Omaishoidon tuki - Omaishoidon tuen myöntäminen - Hoitajan toimintakyky
Viranhaltija oli hylännyt omaishoidon tukea hakevan henkilön hakemuksen koska hänen hoitajaksi nimetty henkilö tarvitsi myös apua päivittäisten asioiden hoitamisessa. Sekä hoidettava että omaishoitajaksi ehdotettu henkilö olivat syntyneet 1920-luvulla.
Hallinto-oikeus katsoi, kun otettiin huomioon hoidettavan sairauksista johtuva hoidon tarve ja hoitajan korkea ikä sekä hänen terveydentilastaan ja toimintakyvystään saatu selvitys, että hoitajaksi ehdotetun terveys ja toimintakyky ei vastannut omaishoidon tuelle asetettuja vaatimuksia.
Hämeenlinnan HAO 30.5.2008 nro 08/0341/4 Omaishoidon tuen myöntäminen - Määrärahasidonnainen palvelu - Yleinen järjestämisvastuu
Hallinto-oikeus katsoi, että sosiaalilautakunnan tulee aina tuesta päättäessään tutkia, täyttääkö hoidettava laissa säädetyt edellytykset tuen saamiselle ja onko hänen avun ja hoidon tarpeensa kokonaisuutena arvioiden ja muihin hakijoihin verrattuna sellainen, että hänelle määrärahojen puitteissa voidaan tuki myöntää.
Hallinto-oikeus katsoi edelleen, että hylätessään hakijan hakemuksen viranhaltijan ja lautakunnan päätösperusteluissa ei oltu viitattu käytettävissä olevien määrärahojen riittämättömyyteen ja hakijoiden keskinäiseen vertailuun tällä perusteella.
Helsingin HAO 14.4.2008 Nro 08/0247/4 Omaishoidon tuen myöntäminen - Lapsi - Iltapäivähoito
Tapauksessa lapsi oli kaupungin järjestämässä maksuttomassa iltapäivähoidossa. Omaishoidon tukea koskeva hakemus oli hylätty sillä perusteella, että lapsi sai iltapäivähoitoa. Hallinto-oikeus katsoi, että omaishoidon tukeen kuuluu aina rahana maksettava palkkio.
Kunnallinen kotipalvelu ja muut vastaavat palvelut voivat vähentää omaishoidon tarvetta siten, että runsaasti palveluita saavan kohdalla palkkio on alempi kuin hoitoisuudeltaan samanlaisella, mutta kokonaan omaishoitajan hoidon varassa olevalla henkilöllä.
Omaishoidon palkkiota ei voida evätä yksinomaan sillä perusteella, että henkilö saa omaishoitajan työtä tukevia palveluita, ellei kyse ole laitoshoidosta.
Helsingin HAO 31.12.2007 nro 07/1511/6 Omaishoidon tuen myöntäminen - Hoitajan toimintakyky
Tapauksessa hakemus omaishoidon tuesta oli hylätty hoitajan oman sairauden johdosta. Hallinto-oikeus katsoi, että lääkärinlausunnoista ja toimintakykyselvityksestä ilmeni, että hoitajan terveydentila ja hänen toimintakykynsä eivät vastanneet omaishoidon asettamia vaatimuksia omaishoidon tuesta annetun lain 3 §:n 3 kohdan mukaisesti. Näin ollen omaishoidon tukea koskeva hakemus voitiin hylätä.
Omaishoidon tukea ei voida myöntää silloin, jos hoitajan terveys ja toimintakyky eivät vastaa omaishoidon asettamia vaatimuksia.
Helsingin HAO 30.3.2007 nro 07/04/08/6 - Omaishoidon tuen myöntäminen - Hoitajan toimintakyky
Tapauksessa viranhaltija oli hylännyt hakemuksen, koska omaishoidon tuen myöntämisperusteet eivät täyttyneet. Viranhaltija oli katsonut, että hoitajan tulee olla elämäntilanteensa, terveytensä ja ikänsä puolesta soveltuva omaishoitajaksi. Hänen tuli kantamaan vastuu hoidon järjestelyistä ja hoidoista.
Tapauksessa hoidettavan oli saatava ensisijaisesti asianmukaista hoitoa alkoholiongelmaansa. Hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen ja katsoi, että hoitajan terveyden ja toimintakyvyn ei ole katsottavan vastaavan omaishoidon tuesta annetun lain 3 §:n 3 kohdan tarkoittamalla tavalla omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hallinto-oikeus katsoi, että ehdotettu hoitaja ei soveltunut omaishoitajan työhön.
Hämeenlinnan HAO 2.2.2007 Nro 07/0070/4 - Omaishoidon tuen myöntäminen - Hoitajan työ omaishoidon ohella
Hallinto-oikeus katsoi, että omaishoidon tuesta annetussa laissa ei hoidon sitovuuden ja vaativuuden osalta ole asetettu hoidettavan tai hoitajan poissaoloon liittyviä aikarajoja. Hallinto-oikeus katsoi, että sosiaalilautakunta ei ollut voinut hylätä omaishoidontukihakemusta sillä perusteella, että omaishoitaja oli osan päivästä työssä kodin ulkopuolella.
Hallinto-oikeus antoi merkitystä myös paitsi hoidettavan kodin ulkopuolisille hoitoajoille myös sille, kuinka paljon henkilö tarvitsi hoitoa ja huolenpitoa. Hoitopalkkiota ei voida alentaa tai hakemusta hylätä yksinomaan sen johdosta, että hoitaja ei osallistu kokoaikaisesti hoidettavan hoitoon. Tällöin tulee selvittää ne syyt, jotka mahdollistavat esimerkiksi hoitajan työssäolon ja se, miten hoitajan poissaolo vaikuttaa annettavaan hoitoon.
Helsingin HAO 31.1.2007 nro 07/0133/6 Omaishoidon tuen myöntäminen - Hoidon sitovuus ja vaativuus
Tapauksessa viranhaltija oli hylännyt hakemuksen omaishoidon tuesta, koska omaishoidon tuen myöntämisen tulee pohjautua hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Säännöllinen kahden viikon intervallihoito kuukaudessa vapautti päätöksen perustelujen mukaan hoitajan sitovasta hoitotyöstä.
Tapauksessa hoidettava oli kaksi viikkoa Kaunialan sotainvalidien kuntoutuksessa maalis-, touko-, kesä-, marras- ja joulukuussa. Intervallihoidossa henkilö ei ollut huhti-, heinä-, syys- ja lokakuussa. Hallinto-oikeus katsoi, että kunta ei ollut voinut poista omaishoidon tukea niiden kuukausien osalta, jolloin henkilö ei ollut Kaunialan sotavammasairaalassa kuntoutuksessa. Henkilölle tuli suorittaa omaishoidon tukea vuonna 2006 huhti-, heinä-, elo- ja lokakuulta.
Helsingin HAO 30.1.2007 nro 07/0110/6 Omaishoidon tuen myöntäminen - Hoitajan työ omaishoidon ohella
Tapauksessa viranhaltija oli hylännyt omaishoidon tukea koskevan hakemuksen, koska hoitajan antama hoito ei kyseisessä tapauksessa ollut riittävää. Hoidettava oli dementoivaa sairautta sairastava, muistamaton, sekava vanhus joka asui yksin.
Hoidettava tarvitsi runsaasti päivittäistä hoitoa ja huolenpitoa. Hoitajaksi ehdotettu lähiomainen oli kokopäivätyössä, eikä näin ollen pystynyt huolehtimaan hoidettavan päivittäisistä tarpeista kuin työajan jälkeen kerran päivässä.
Hallinto-oikeus hylkäsi asiasta tehdyn valituksen ja totesi, että hoitajan antamaa hoitoa ja apua ei voitu pitää hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävänä. Hallinto-oikeus totesi että jaosto oli voinut hylätä hakemuksen.
KHO 21.1.2005 T 115 Omaishoidon tuen myöntäminen - Omaisen kieltäytyminen omaishoitajuudesta - Palvelujen järjestämistapa
Tapauksessa oli kysymys palveluasumisen järjestämisestä henkilökohtaisen avustajajärjestelmän turvin tilanteessa, jossa sosiaalilautakunta oli päättänyt järjestää vaikeavammaisen henkilön palveluasumisen omaishoidon tuella.
Tapauksessa vaikeavammaisen henkilön äiti oli toiminut aikaisemmin omaishoitajana. Omaishoitajana toiminut äiti ei enää suostunut allekirjoittamaan ja hakemaan omaishoidon tukea ja siitä tehtävää sopimusta. Vaikeavammainen henkilö haki palveluasumisen järjestämistä henkilökohtaisen avustajajärjestelmän turvin.
KHO katsoi, että kun tapauksessa omaishoitajana toiminut vaikeavammaisen lähiomainen ei ollut suostunut hakemaan ja allekirjoittamaan omaishoidon tukea koskevaa sopimusta, ei palveluasumista tältä osin ollut järjestetty vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentin ja vammaispalveluasetuksen 10 §:n edellyttämällä tavalla
Lähteet
Räty, Tapio (2010) Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry.
