Avohuollon ja laitoshoidon välinen rajanveto
Vammaispalvelulain 8.2 §:n mukaan kunnalla ei ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein.
Kunnalla ei siis ole ehdotonta palveluasumisen järjestämisvelvollisuutta, jos vaikeavammaisen henkilön kohdalla tarvitaan sairaanhoidon osaamista tai muuta erityisosaamista jatkuvasti tai pitkäaikaisesti.
KHO 17.8.2016 T 3412
A on hakenut mm. vammaispalvelulainmukaista henkilökohtaista apua ja palveluasumista kotiin. Kunta hylkäsi palveluasumishakemuksen sillä perusteella, että A:n huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Kunnan mukaan A:lla ei myöskään ole oikeutta henkilökohtaiseen apuun, koska hän on laitoshoidon tarpeessa eikä hänellä ole voimavaroja määritellä itse avun sisältöä ja toteutustapaa.
A valitti hallinto-oikeuteen vaatien, että hänelle myönnetään vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen.Hallinto-oikeus on tutkinut valituksen ja kumonnut ja palauttanut asian lautakunnalle palveluasumisen järjestämiseksi.
Asiakirjoihin liitetyistä lääkärinlausunnoista käy ilmi, että A on saanut vuonna 2012 lukinkalvonalaisen kallonsisäisen verenvuodon. Verenvuodon sattuessa hän on ollut uimassa ja joutunut myös hukuksiin, mistä syystä hänelle on aiheutunut aivovaurio. A tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Hän kykenee tuottamaan hieman puhetta ja liikkumisen apuna on pyörätuoli. Ravitsemus toteutuu pääasiassa PEG-ravitsemusletkun ja osin suun kautta. Lääkärintodistuksen mukaan PEG-ravitsemuksen toteuttaminen tai muut potilaan perushoitoon liittyvät toimet eivät vaadi sairaalatasoista hoitoa.
Asiakirjoista ilmenevä selvitys A:n terveydentilasta, avun tarpeesta ja muista olosuhteista huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että A on vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentissa ja vammaispalveluasetuksen 11 §:ssä tarkoitettu vaikeavammainen henkilö, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.
A:n ei ole katsottava olevan jatkuvan laitoshoidon tarpeessa, koska hänen palvelutarpeisiinsa vastaaminen ei edellytä pääasiassa sairaanhoidon osaamista tai muuta erityisosaamista jatkuvasti tai pitkäaikaisesti. A:n tarvitsema riittävä huolenpito on mahdollista turvata avohuollon toimenpitein. Näin ollen kunnan tulee järjestää A:lle vaikeavammaisen henkilön palveluasuminen.
Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen todeten vielä, että se seikka, että henkilö tarvitsee toisen henkilön apua ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti, ei välttämättä sulje häntä pois palveluasumisen piiristä. Vammaispalvelulain mukainen oikeus palveluasumiseen ei myöskään edellytä, että henkilö itse kykenisi määrittelemään tarvitsemansa avun ja tukitoimen tarpeen.
KHO 17.8.2016 T 3412 (pdf kt 92 kt)
KHO 2013:6 Vuosikirjaratkaisu - Palveluasuminen - Laitoshoito - Kunta
Tapauksessa henkilöllä oli ollut huhtikuussa 2004 raju aivoverenvuoto, jonka jälkeen hän oli ollut kuukauden tehohoidossa. Henkilö oli täysin autettava. Hän pystyi istumaan muutamia tunteja mutta ei pystynyt kommunikoimaan eikä pyytämään apua soittokellolla. Henkilölle oli tehty pitkäaikainen laitoshoitopäätös. Kunta ei ollut suostunut järjestämään henkilölle vammaispalvelulain mukaista vaikeavammaisen henkilön palveluasumista ostopalveluna ryhmäkodissa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan se, että henkilö tarvitsi toisen henkilön apua ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti ei välttämättä sulkenut häntä pois palveluasumisen piiristä. KHO huomioi lääkärinlausunnoista ja asiakirjoista saadun selvityksen henkilön sairaudesta ja hänen avuntarpeestaan. KHO:n ratkaisun mukaan kyseessä oli vaikeavammainen henkilö, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsi toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin runsaasti.
Henkilön ei katsottu olevan jatkuvan laitoshoidon tarpeessa, koska hänen palvelutarpeisiinsa vastaaminen ei edellyttänyt pääasiassa sairaanhoidon osaamista tai muuta erityisosaamista jatkuvasti tai pitkäaikaisesti. Henkilön tarvitsema riittävä huolenpito oli mahdollista turvata avohuollon toimenpitein. Kunnan oli siten järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen.
Katso myös samaa asiaa koskevat ratkaisut:
KHO 2013:7 vuosikirjaratkaisu (Finlex)
KHO 12.4.2013 T 1283 (pdf 89 kt)
KHO 8.2.2011 T 279
Edunvalvoja haki vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen järjestämistä kotiin henkilökohtaisen avustajan avulla puolisolleen, joka on vuonna 2007 sairastunut äkillisesti aivoverenvuotoon, josta on seurannut aivoinfarkti. Henkilölle on aivoverenvuodon seurauksena tullut aivovaurio ja oikeanpuoleinen hemipareesioireisto. Hän ei pysty puhumaan ja kommunikoi hyvin vähän. Hän ottaa ajoittain katsekontaktia ja hymyilee. Hän pystyy istumaan pyörätuolissa ja kelaamaan vasemmalla kädellä muutaman työnnön ja vasemmalla jalalla potkuttelemaan. Hänellä on nielemisen häiriö siten, että ravinto menee PEG-letkun kautta. Hän tarvitsee avustamista kaikissa päivittäisissä toiminnoissa.
Kunnan viranhaltija on hylännyt hakemuksen, koska palveluasumisen järjestäminen henkilökohtaisen avustajan avulla ei turvaa vaikeavammaiselle henkilölle riittävää huolenpitoa.
Hallinto-oikeus totesi, että puoliso on pystynyt hoitamaan vaikeavammaista henkilöä kotihoidon avustamana ollessaan työstä vapaalla, viikonloppuisin ja iltaisin töiden jälkeen. Sekä palvelusuunnitelmassa että kuntoutusyhteenvedossa on katsottu A:lle eduksi palvelusasumiseen siirtyminen. Asiassa ei ole tullut esille sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että henkilön kohdalla tarvitaan siinä määrin jatkuvasti sellaisia sairaanhoidollisia toimia tai muuta erityisosaamista vaativaa hoitoa, ettei hänen hoitoaan ja huolenpitoaan olisi järjestettävissä kotiin.
Hallinto-oikeus arvioi esitetty selvitys huomioon ottaen, että kyseiselle henkilölle henkilökohtainen apu ja huolenpito sekä muut hänen tarvitsemansa palvelut on järjestettävissä vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaisen palveluasumisen ja siihen liittyvien palvelujen avulla. Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen.
KHO 8.2.2011 T 279 (pdf 24 kt)
