Vihurirokko
Mikä on vihurirokko?
Vihurirokko on rubellaviruksen aiheuttama rokkotauti.
Miten vihurirokko tarttuu?
Vihurirokko tarttuu pisaratartuntana hengitysteiden kautta. Oireet alkavat noin 15–18 vuorokauden kuluttua tartunnasta. Henkilö tartuttaa tautia jo viikkoa ennen ensioireiden alkamista.
Miten vihurirokon tarttuminen ehkäistään?
Vihurirokkoa voidaan ehkäistä vain rokotuksin.
Osa väestöstä on suojassa vihurirokolta, koska on sairastanut sen lapsuudessa. Sairastettu tauti antaa nykytiedon mukaan elinikäisen immuniteetin. Myöskään kahden MPR-rokotuksen saaneilla ei ole raportoitu vihurirokkotartuntoja.
MPR eli tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote
Mitkä ovat vihurirokon oireet?
Vihurirokko aiheuttaa lievän flunssan kaltaisia oireita ja ihottumaa.
Ihottuma alkaa usein kasvoista, leviää koko vartalolle ja häviää muutamassa päivässä. Vihurirokko voi olla myös oireeton.
Mitkä ovat vihurirokon jälkitaudit ja seuraukset?
Vihurirokon jälkitauteina esiintyy niveloireita ja verihiutalekatoa, jotka paranevat itsestään. Harvinainen jälkitauti on aivotulehdus eli enkefaliitti.
Erityisesti raskauden alkuaikana sairastettu vihurirokko voi vaurioittaa sikiötä aiheuttamalla muun muassa kuulovaurion, näkö- tai sydänvian ja kehitysvammaisuutta. Ennen MPR-rokotuksia syntyi vuosittain useita vihurirokon vaurioittamia lapsia.
Miten vihurirokko todetaan?
Vihurirokko varmennetaan määrittämällä vihurirokkovirusvasta-aineet verinäytteestä tai osoittamalla virus veri-, sylki-, nielu- tai virtsanäytteestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalaboratorio varmentaa diagnoosin, mikäli epäillään vihurirokkoa.
Vihurirokon laboratoriotutkimukset
Miten vihurirokkoa hoidetaan?
Hoito on oireenmukaista. Vihurirokkoon tehoavaa viruslääkettä ei ole olemassa.
Miten paljon vihurirokkoa esiintyy ja miten sitä seurataan?
Kansallisen rokotusohjelman MPR-rokotuksilla kotoperäinen vihurirokko on saatu hävitettyä Suomesta. Ulkomailta saatuja tartuntojakin todetaan harvoin.
Vihurirokkoa esiintyy maailmallakin enää vähän. EU/EEA -maissa tapausmäärät ovat pudonneet vuoden 2013 40 000 tapauksesta vajaaseen 600 tapaukseen vuonna 2019.
Eniten vihurirokkoa esiintyy vielä Aasian ja Tyynenmeren alueella, erityisesti Indonesiassa, Intiassa ja Kiinassa.
