Avoimen adoption merkitys lastensuojelussa

• Elämä adoption vahvistamisen jälkeen
• Avoin adoptio perustuu avoimuuteen ja sopimukseen
• Avoin adoptio perhesijoituksen vaihtoehtona
• Lisätietoa ja kirjallisuutta

Kotimaisissa adoptioissa yleisintä on, että lapsi tulee adoptoiduksi vanhempien toiveesta heti vastasyntyneenä. Kotimaisia adoptioita ovat myös perheen sisäiset adoptiot. Joskus perhehoidossa ollut lapsi adoptoidaan.  Lastensuojeluasiakkuus voi olla lyhytaikainen tai puuttua kokonaan.

Ulkomailta adoptoitu on pääsääntöisesti lastensuojelun kautta perhesijoitukseen tullut lapsi. Lapsi on ensin syntymämaassaan huostaanotettu, hänelle etsitään etsin ratkaisu kotimaassa (subsidiariteettiperiaate) ja vasta sen jälkeen hän voi tulla kansainväliseen adoptioon.

Lisätietoa adoptiosta Valviran sivuilla

Elämä adoption vahvistamisen jälkeen

Elämä adoption vahvistamisen jälkeen ei jatku lastensuojelun asiakkuutena, ellei siihen ole tarvetta. Adoptoiduilla lapsilla voi olla taustallaan traumaattisia kokemuksia, esimerkiksi puutteellisen huolenpidon johdosta. Heillä voi olla kehityksellisiä erityistarpeita, kuten kehitysviiveitä ja hoitoa vaativia sairauksia tai kiintymykseen ja emotionaaliseen kehitykseen liittyviä ongelmia.

Adoptoiduilla lapsilla ja nuorilla on usein nuoruusiässä identiteettiin liittyviä erityiskysymyksiä. Adoptioperheitä valmennetaan kohtaamaan näitä tarpeita, ja useimmille perheille apuna on adoptioneuvonta, vertaistuen eri muodot, lapsiperheiden neuvola ja perheneuvolapalvelut sekä muu ammatillinen tuki.

Avoin adoptio perustuu avoimuuteen ja sopimukseen

Avoimella adoptiolla (open adoption) tarkoitetaan eriasteista yhteydenpitoa ja avoimuutta (openness) lapsen syntymä- ja adoptioperheiden välillä. Käsite ei ole virallinen. Adoptiolaissa se on ilmaistu lapsen oikeutena pitää yhteyttä aikaisempaan vanhempaan: tuomioistuin voi vahvistaa aikaisemman vanhemman ja adoptiovanhempien tekemän sopimuksen lapsen oikeudesta tavata aikaisempaa vanhempaansa tai pitää häneen muulla tavoin yhteyttä. Sopimus edellyttää osapuolten keskeistä yhteisymmärrystä ja sitä, että sen on arvioitu olevan lapsen edun mukainen.
Adoptiolaki 8 luku (Finlex)

Antaessaan lapsensa adoptioon vanhempi voi adoptioneuvonnassa asettaa suostumuksensa
ehdoksi sen, että lapsi saa adoption jälkeen pitää häneen yhteyttä. Yhteydenpito voi tarkoittaa tapaamisia, puhelinsoittoja tai viestien vaihtoa. Tarkempi sisältö määritellään sopimuksessa.
HE 47/2011 vp (eduskunta)

Yhteydenpidon tapoja arvioitaessa on tärkeä ottaa huomioon seuraavat asiat:

1. Jokaisen lapsen etu arvioidaan yksilöllisesti.
2. Adoptiovanhempien vuorovaikutuksellisen avoimuuden tarkastelu on hyödyllistä, kun arvioidaan heidän valmiuttaan selvitä avoimessa adoptiossa vastaan tulevista tilanteista.
3. Ei ole yhtä yhteydenpidon mallia, joka olisi paras jokaiselle lapselle.
4. Yhteydenpidossa tulee olla saatavilla ulkopuolista tukea.
5. Yhteydenpito isovanhempiin voi olla hyvä tapa pitää yhteyttä.

Sopimus voidaan tehdä adoption vahvistamisen yhteydessä tai sen jälkeen, ja sitä voidaan muuttaa myöhemmin. Sopimusta täytäntöön pantaessa lasta ei kuitenkaan voida määrätä noudettavaksi.
Adoptiolaki 8 luku (Finlex)

Yhteydenpidon arvioiminen lapsen edun näkökulmasta

Yhteydenpitoa tulee aina arvioida lapsen edun näkökulmasta.
Adptiolaki 2 §  ja 58 § 1 mom (Finlex)

On tärkeää, että yhteydenpitosopimusta valmistellaan ja siitä sovitaan adoptioneuvonnassa, jossa osapuolille tulee kertoa tästä mahdollisuudesta. Yhteydenpidosta voidaan sopia myös osapuolten kesken ilman käräjäoikeuden vahvistusta.

On vanhempia, jotka haluavat lapselleen pysyvän perhesijoituksen, mutta epäröivät antaa lapsensa adoptioon. He pelkäävät menettävänsä kaiken yhteyden lapseen. Tuomioistuin ei voi vahvistaa sopimusta yhteydenpidosta, mikäli se ei ole molempien osapuolten yhteinen toive ja lapsen edun mukaista. Tämän vuoksi tarvitaan adoptioneuvonnan arviota ja apua sopimuksen laadintaan. Sitä tarvitaan myös adoption jälkeiseen adoptioneuvontaan ja tukeen yhteydenpitosopimuksen toteuttamiseksi.

Suljettu, puoliavoin ja avoin adoptio

Adoptioissa on menty jatkuvasti kohti suurempaa avoimuutta. Lapselle on tullut rehellisesti kertoa siitä, että hänet on adoptoitu ja vastata ikätaso huomioiden ja totuudenmukaisesti hänen kysymyksiinsä omasta alkuperästään. Tämä käytäntö on ollut voimassa pitkään, 1980 -luvulta alkaen.

Suljettu ja vaiettu adoptio

Suljettuja adoptioita, joissa lapsen alkuperää ei saisi selville, ei Suomessa ole ollut lainkaan. Tieto alkuperästä on ollut löydettävissä asiakirjoista. Meillä on kuitenkin edelleen vaiettuja adoptioita, joissa tieto adoptiosta on jätetty kertomatta ja se on voinut tulla yllätyksenä esimerkiksi vasta vanhempien kuoltua.

Avoin adoptio perhesijoituksen vaihtoehtona

Vaikka adoptio lastensuojelussa on edelleen harvinainen ratkaisu, sitä voidaan harkita tilanteissa, joissa lapsi selkeästi tulee tarvitsemaan pitkäaikaista sijoitusta ja on arvioitu että adoptio on lapsen edun mukainen ratkaisu. 

Alaikäisen adoptiota ei voida vahvistaa, elleivät hänen vanhempansa ole antaneet siihen suostumustaan.  Vahvistaminen on kuitenkin erittäin poikkeuksellisista syistä mahdollista ilman suostumusta. Edellytyksenä on, että lapsen etu voimakkaasti puoltaa adoptiota eikä suostumuksen antamisesta kieltäytymiseen tai suostumuksen peruuttamiseen ole riittävää aihetta. Tällöin otetaan huomioon lapsen ja vanhemman välisen yhteydenpidon tiiviys ja heidän välillään vallitsevan suhteen laatu.
Adoptiolaki 11 § 1 ja 2 mom (Finlex)

Jos vanhempi ei voi sairautensa tai vammansa vuoksi pätevästi ilmaista tahtoaan tai hänen olinpaikkansa on tuntematon, voidaan adoptio erittäin poikkeuksellisista syistä vahvistaa, jos lapsen etu voimakkaasti puoltaa adoptiota.
Adoptiolaki 11 § 3 mom (Finlex)

Lisätietoa ja kirjallisuutta

• Adoptio (stm.fi)
• Adoptio (valvira.fi)
• HE 47/2011 vp (Finlex): Hallituksen esitys Eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
• LaVm 9/2011 vp (Eduskunta)
• Loxtercamp, Lorne (2009) Contact and Truth: The Unfolding Predicament in Adoption and Fostering. Clinical Child Psychology and Psychiatry Vol 14(3):423-435.
• McDonald, Mandi & McSherry, Dominic ( 2011) Open adoption Adoptive parents' experiences o birth family contact and talking to their child about adoption. Adoption &Fostering lehden artikkeli 3/2011
• Neil, Elsbeth & Young, Julie (2007)The Contact after Adoption study, KEY FINDINGS, Centre for Research on the Child and Family UEA Norwich
• Partanen, Päivi ym. (toim., 2013) Avoimuutta ja yhteyksiä – kotimainen adoptio muutoksessa (pdf). Kohtaaminen –kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013. Pelastakaa Lasten julkaisusarja n:o 22. 
• Partanen, Päivi (2015) Avoimuus ja perhesiteet adoptoitujen elämässä. (pdf) Pelastakaa Lasten julkaisusarja n:o 25.
• Partanen, Päivi (2020) Finland. A recent survey on open adoption. ISS Monthly Review no. 241 May 2020.
• Tervonen-Arnkil, Kaisa (2015) Adoption avoimuus. Teoksessa Sinkkonen, Jari& Tervonen-Arnkil, Kaisa (toim.) Lapsi uusissa oloissa, tietoa sijaishuollosta ja adoptiosta. Duodecim.
• Tervonen-Arnkil, Kaisa (2020). Finland: Adoption counselling, preparation and support for birth parents. ISS Monthly Review No. 246 October-November 2020.