Neurologista tautia sairastavien rokottaminen
Infektiot voivat vaikeuttaa neurologisia tauteja sairastavien elämää. Joissain tapauksissa ne voivat aiheuttaa myös taudin pahenemisvaiheen.
Rokotusten on pelätty vaikuttavan eräiden tautien, kuten MS-taudin, pahenemiseen. Tutkimustieto ei näitä pelkoja juuri tue. Suojaamalla infektiolta rokote pikemminkin pienentää taudin pahenemisen riskiä. Jokavuotinen influenssarokotus kannattaa muistaa esimerkiksi hengitystä vaikeuttavissa neurologisissa taudeissa ja -tiloissa.
Hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila saattaa altistaa vaikealle koronavirustaudille. Näistä kärsivät henkilöt kuuluvat vakavan koronataudin riskiryhmään.
Ketkä kuuluvat vakavan COVID-19-taudin riskiryhmiin?
Tällä sivulla
MS-tauti
Valtaosa MS-tautiin (multippeliskleroosi, pesäkekovettumatauti) sairastuneista on nuoria, yli 30-vuotiaita aikuisia. Yleensä sairastuneet ovat saaneet lapsuusiän rokotukset tavalliseen tapaan. Infektioiden, muun muassa mononukleoosin, on todettu pahentavan tautia.
Aikaisemmin epäiltiin, että myös rokotteet voivat aiheuttaa MS taudin pahenemisvaiheen. Siksi MS-potilaille pyrittiin antamaan vain ehdottoman tärkeät rokotteet, kuten tetanus-difteriarokote.
Tutkittua tietoa MS-tautia sairastavien rokotuksista
Kontrolloiduissa tutkimuksissa on todettu, että ei-elävät rokotteet tai MPR -rokotteet eivät johda taudin puhkeamiseen tai pahenemiseen. Viime aikoina näitä rokotusten vaikutuksia on selvitetty sekä etenevää että aaltomaista tautia sairastavilla.
Pienessä rokotustutkimuksessa henkilöillä todettiin MS-taudin pahenemisvaiheita keltakuumerokotuksen jälkeen. Tutkimus ei ollut kontrolloitu, joten siinä ei voitu poissulkea muita mahdollisia tautia pahentavia tekijöitä, kuten esimerkiksi matkaan liittyvää stressiä.
Varotoimet ja vasta-aiheet
- MS-taudin aktiivisessa vaiheessa on vältettävä rokottamasta, mikäli mahdollista. Tällä pyritään estämään immuunijärjestelmän lisäaktivoituminen.
- Immuunivastetta heikentävän hoidon, kuten mitoksantronilääkityksen, aikana MS-potilaalle ei saa antaa eläviä heikennettyjä rokotteita.
Ei-elävien rokotteiden tuottama suoja voi hoidon aikana jäädä heikoksi.
Guillain-Barrén oireyhtymä eli GBS
Polyradikuliittia eli hermojuurten tulehdusta edeltää valtaosassa tapauksia jokin ylähengitystie- tai suolistoinfektio, kirurginen toimenpide tai pahanlaatuinen kasvain. Esimerkiksi kampylobakteeri-infektio voi laukaista oireet. Rokotusten on myös epäilty vaikuttavan GBS:n syntyyn. Vahvimmin Guillain-Barrén oireyhtymä on yhdistetty 1970-luvulla Yhdysvalloissa käytettyihin sikainfluenssarokotteisiin.
Kausi-influenssarokote vähentää riskiä saada GBS
Viime vuosien laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu, että influenssan kaltaisen taudinkuvan jälkeen riski sairastua GBS:ään on ollut merkittävä. Tavanomaisiin kausi-influenssarokotuksiin ei ole liittynyt merkittävää sairastumisriskiä, päinvastoin. Suojaamalla influenssalta rokote vähentää riskiä saada GBS.
Laajoissa väestötutkimuksissa ei myöskään ole voitu osoittaa, että rokotukset laukaisisivat GBS:n. Arvioituja rokotteita ovat ainakin hepatiitti A ja B, jäykkäkouristus ja kurkkumätä, MPR, meningokokki, vesikauhu sekä oraalinen polio.
GBS:n uusimisriski ja jatkorokottaminen
Guillain-Barrén oireyhtymään sairastuneen henkilön myöhempää riskiä saada rokotuksista uusi GBS on tutkittu jonkin verran. Vaikka tauti on muutoin harvinainen,
- GBS:n riski aikaisemmin sairastaneella on selvästi kohonnut
- on pelätty, että aikaisempi 6 viikon kuluessa rokotuksesta puhjennut GBS voisi mahdollisesti toistua, kun sairastanut saa uusia rokoteannoksia.
Tutkimustietoa on edelleen erittäin rajallisesti. Silti Yhdysvalloissa on päädytty suosittelemaan, että influenssarokotteesta 6 viikon sisällä GBS:n oireita saaneille
- ei enää automaattisesti anneta influenssarokotuksia
- rokotetta tulee harkita, jos potilaalla on erittäin merkittävä riski saada vakava influenssa.
Myastenia gravis eli myastenia
Myastenia on hermo-lihasliitoksen sairaus, jonka oireena on lihasten väsyminen ja heikkous. Kyseessä on autoimmuunisairaus, jossa elimistö muodostaa vasta-aineita omia kudoksia vastaan.
Myasteniapotilaita on ajoittain kehotettu välttämään rokotteita, sillä on epäily, että nämä mahdollisesti edistävät taudin kulkua. Näyttöä tästä ei kuitenkaan ole. Itse asiassa sairaalahoitoon johtanutta myastenian pahenemista on esiintynyt välittömästi influenssarokotusten jälkeen vähemmän kuin muina aikoina.
Kirjallisuutta
Erälinna, J-P. Rokotukset ja neurologinen sairaus: Guillain-Barrén oireyhtymä, MS-tauti ja ADEM. Duodecim 2010;126:803–9.
MS-tauti
Kinnunen, E. Multippeliskleroosi-potilaan saa rokottaa. Duodecim 2001;117:2001–2002.
Farez, MF, Correale, J. Yellow fever vaccination and increased relapse rate in travelers with multiple sclerosis. Arch Neurol. 2011;68:1267–71.
Loebermann, M ym. Vaccination against infection in patients with multiple sclerosis. Nat Rev Neurol. 2012;8:143–151.
Agmon-Levin, N ym. Transverse myelitis and vaccines: a multi-analysis. Lupus 2009;18:1198–204.
Ahlgren, C ym. A population-based case-control study on viral infections and vaccinations and subsequent multiple sclerosis risk. Eur J Epidemiol. 2009(a);24:541–52.
Ahlgren, C ym. Multiple sclerosis incidence in the era of measles-mumps-rubella mass vaccinations. Acta Neurol Scand 2009(b);119:313–20.
Guillain-Barrén oireyhtymä
Prevention and Control of Influenza with Vaccines. Recommendations of the Advisory Committee on Immunization Practices (ACIP), 2010. MMWR 2010; 59:1–62.
Baxter, R ym. Recurrent Guillain-Barre syndrome following vaccination. Clin Infect Dis. 2012 Mar;54:800–4.
Stowe, J ym. Investigation of the temporal association of Guillain - Barré syndrome with influenza vaccine and influenzalike illness using the United Kingdom General Practice Research Database. Am J Epidemiol 2009;169:382–8.
Pritchard, J ym. Risk of relapse of Guillain-Barré syndrome or chronic inflammatory demyelinating polyradiculoneuropathy following immunisation. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;73:348–9.
Hughes, RA ym. Immunization and risk of relapse of Guillain-Barré syndrome or chronic inflammatory demyelinating polyradiculoneuropathy. Muscle Nerve 1996;19:1230–1.
Kuitwaard, K ym. Initial symptoms, intercurrent events and long-term disability in GBS and CIDP. J Periph Nerv Syst 2009;14 Suppl:81–2.
Myastenia gravis
Zinman, L ym. Safety of influenza vaccination in patients with myasthenia gravis: a population-based study. Muscle Nerve 2009;40:947–51.
