Lisää ansaitsemisen mahdollisuuksia työttömille ja muille työelämän ulkopuolella oleville

 

Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien tulisi voida hankkia lisäansioita keikkatöillä tai pienimuotoisella yrittämisellä ilman pelkoa sosiaaliturvan katkoksista. Uusia mahdollisuuksia ansiotulojen hankkimiseen voidaan luoda paikallisesti monin eri tavoin.

Tulojen niukkuus aiheuttaa osattomuuden kokemusta, ja joskus tulojen pienikin nousu voi parantaa kokemusta osallisuudesta. Lisätuloja kerryttävä työ voi parhaimmillaan tuoda elämään myös merkityksellisyyden kokemuksia. Kun näkee oman työn jäljen, saa siitä korvauksen ja työ näkyy myös toisille, usko omiin mahdollisuuksiin ja tulevaisuudennäkymiin kasvaa. 

Työelämän ulkopuolella olevien hyvinvoinnin kasvun lisäksi työ- ja yrittäjätulojen ja sosiaaliturvan aiempaa parempi yhteensovittaminen kasvattaisi myös verotettavia tuloja, kitkisi harmaata taloutta, mahdollistaisi monien yleishyödyllisten töiden tekemisen ja voisi tuottaa säästöä sosiaalimenoihin.  

Parhaassa tapauksessa tulot:

• nostavat elintasoa
• eivät uhkaa sosiaaliturvan jatkuvuutta
• tulevat työstä, joka kartuttaa myös osaamista ja työkokemusta
• saadaan itselle merkityksellisistä töistä
• antavat myös tasavertaisen aseman osana työyhteisöä

Luomme tällä sivulla tilannekuvan lisäansioiden hankkimiseen liittyvistä haasteista ja tarjoamme erilaisia ratkaisuehdotuksia.

Keikkatyöt auttavat kiinnittymään työelämään, mutta saattavat samalla uhata toimeentuloa

Perinteisiä kokoaikaisia palkkatöitä ei ole tarjolla kaikille. Esimerkiksi keikkatyö ja itsensä työllistäminen ovat lisääntyneet. Toisille epätyypillinen työ sopii, mutta toisille se on pakon sanelemaa. Tällaisten töiden hankkiminen on myös haaste erityisesti niille, joiden työkyky vaihtelee.

Työn epävarmuuden lisäksi keikkatöihin ja mikroyrittäjyyteen liittyy myös toimeentuloon liittyviä ongelmia, kuten uhkat sosiaaliturvan katkoksista ja se, etteivät keikkatyöt aina kerrytä eläkettä. Olisi tärkeää, että perustoimeentulo säilyisi myös osa- ja lyhytaikaisissa töissä, jotka voivat auttaa kiinnittymisessä työelämään ja esimerkiksi kuntoutumisessa.

Sosiaaliturvaan liittyy muun muassa seuraavia riskejä:

• Soviteltu työttömyysetuus: lisätulot voivat aiheuttaa toimeentulon katkon sinä aikana, kun päätöstä sovitellusta työttömyysetuudesta valmistellaan.
• Lisätulot pienentävät usein toimeentulotukea. Jos keikkatöitä on tiedossa usein, siirtyminen toimeentulotuelta työmarkkinatuelle on kannattavaa. Jos toimeentulotuen asiakkuus kuitenkin jää työmarkkinatuelle siirtymisen jälkeen voimaan (esimerkiksi asumiskulujen takia), toimeentulotuki todennäköisesti pienenee.
  Arvioi etuuden suuruus Kelan laskureilla (Kela.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Lisätulot voivat vaikuttaa myös ulosottoon. 
  Miten palkasta ulosmitattava määrä lasketaan (Ulosottolaitos.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Laskutuspalvelun käyttäjä voidaan tulkita yrittäjäksi, jolloin siihen liittyy uhka sosiaaliturvan katkeamisesta neljän kuukauden yrittäjyyden kokeilujakson jälkeen.

Sosiaaliturvaan liittyy myös seuraavankaltaisia mahdollisuuksia:

• Työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutumistuella voi ansaita tietyn summan. Esimerkiksi kahden kuukauden työskentely ei välttämättä johda eläkkeen tai tuen keskeytymiseen. Eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi. (Lisätulot voivat kuitenkin pienentää muita tukia, kuten asumistukea.)
• Kotihoidon tukea saavan tulot eivät vaikuta lapsesta saatavaan hoitorahaan. Hoitolisään puolestaan vaikuttavat perheen tulot.
• Kun osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä ja osuuskunta toimii työnantajana jäsenilleen, ei jäsentä määritellä yrittäjäksi. Osuuskunnan jäsenillä säilyy siten oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, eläkkeeseen tai muuhun perusturvaan. Oikeus kannattaa kuitenkin varmistaa työllisyysviranomaiselta. Esimerkkejä osuuskunnista (Suomi.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• (Huhtikuussa 2024 poistettiin mahdollisuus ansaita työmarkkinatuella tietty summa kuukaudessa tuen pienenemättä.)

Ratkaisuehdotuksia

Sosiaaliturvan tulisi mahdollistaa joustava työnteko

Sosiaaliturvaa tulisi muuttaa sellaiseksi, että se mahdollistaa joustavan työnteon ja ansaitseminen. Erilaisissa tilanteissa elävien ihmisten tulisi voida löytää itselleen sopivat ratkaisut ja käyttää hyväkseen aukeavia mahdollisuuksia vailla huolta toimeentulon katkeamisesta. Tämä vaatii muutoksia lainsäädäntöön.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on melko vaikeaselkoinen. Sen sääntöjä voi kuitenkin selkiyttää yhteistyöllä eri toimijoiden kesken. Esimerkiksi Ylöjärvellä sovittiin osuuskunnassa työskentelyyn liittyen tukiasiat etukäteen TE-toimiston kanssa siten, ettei tukea tarvinnut katkaista selvityspyynnön vuoksi.

Työnhakijoiden kanssa työskentelevä, selvitä riskit asiakkaan kanssa

Työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien kanssa työskentelevien on tärkeää käydä asiakkaan kanssa läpi mahdolliset keikkatöihin ja yrittäjyyteen liittyvät riskit ja keinot selviytyä niistä ennen kuin hänet ohjataan perinteisestä palkkatyöstä poikkeavaan työhön.

Paikallisia keinoja työllistämiseen

Tekemättömästä työstä tai työntekijöistä ei ole pulaa, vaan ongelmina ovat työnteon rahoittaminen ja sopivan tekijän ja työn kohtaaminen. Kunnilla, alueilla ja järjestöillä on paljon mahdollisuuksia tukea työllistymistä. Tärkeää on miettiä, millaista työtä alueella on tekemättä, ja kuinka sille voidaan löytää tekijä.

• Perustakaa paikallinen työllistymistä edistävä raati tai neuvosto, joka toimii työttömyyttä kokeneiden ihmisten vaikuttamis- ja kehittämisryhmänä.
  • Raatiin tai neuvostoon kootaan erilaisia toimijoita, kuten työnhakijoita, viranomaisten ja paikallisen elinkeinoelämän edustajia, ja sen tarkoituksena on tuottaa tietoa, kokemuksia ja ehdotuksia työllisyyttä koskevissa asioissa. Näin on tehnyt Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry.
• Kunnat ja alueet voivat ottaa julkisten hankintojen kriteeriksi työllistämisen.
  • Julkisten hankintojen tarjouspyyntöön kirjataan esimerkiksi heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten, vammaisten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömiä koskeva työllistämisehto. Työllistämisehto voidaan määritellä niin, että työllistäminen voidaan tehdä mihin tahansa tehtävään yrityksen tai sopimuksessa määritellyn alihankkijan palveluksessa tai määritellään tietty työkohde ja/tai tehtävä. 
    Hankinnoilla työllistäminen (Thl.fi)
• Pitkään työttömänä olleet voivat työllistyä myös työpankin kautta. Työpankit työllistävät henkilöitä omassa tuotannossaan, alihankintatöihin tai suoraan asiakasyritykseen sekä vuokraavat työntekijöitä.
  • Sievin työkolmio tarjoaa tuotteita ja palveluita, esimerkiksi piha- ja puutarhatuotteita ja pihatöitä.
    Sievin työkolmion verkkosivut (sievi.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
  • Virittämö on Helsingin kaupungin työllistämispalvelu, joka yhdistää työnhakijat ja käytännön digi- ja mediaosaajia etsivät yritykset. Vastavalmistuneet tai pidempään työttömänä olleet työnhakijat pääsevät 6–8 kuukauden mittaiseen palkkatuettuun työsuhteeseen. 
    Virittämö (virittamohelsinki.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
  • Jo toimintansa päättäneen Työkanava Oy:n idea oli palkata työntekijät suoraan palvelukseensa työsuhteeseen ja myydä heidän työpanostaan asiakkailleen.
    Työkanava Oy (Tem.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Kuntien kannattaa työllistää toimeentulotukea hakevia ihmisiä heidän osaamisensa ja voimiensa mukaan niin, että työ on heille kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen. Työllistäminen maksaa itsensä takaisin monenlaisena hyvinvointina.
  • Lue lisää hyvinvointivaikutuksista:
    Työtä luonnosta Iissä -hankkeen loppuseminaariesitys (Docplayer.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
  • Joensuun kaupungin sosiaalityö sopi vuonna 2016 kaupungin henkilöstöyksikön kanssa, että 200 toimeentulotukea hakenutta nuorta palkataan kaupungille kesätöihin. Töihin saatiin 120 nuorta, mikä vähensi perustoimeentulotuen kustannuksia. Lisäksi nuoret saivat työkokemusta ja oppivat työelämästä yleensä.
• Kunta voi tarjota tukea ja neuvontaa osuuskuntien perustamiseen ja pyörittämiseen sekä tukea työtilojen ja -koneiden hankkimisessa tai vuokraamisessa.
  • Osallisuutta osuuskunnista -hankkeessa kehitettiin tuettua osuuskuntatyötä, jotta esimerkiksi osatyökykyiset voivat työllistyä osuuskunnan kautta. Tuetussa osuuskuntatoiminnassa toteutetaan myös yhteisöllisiä ja sosiaalisia sekä jäsenten hyvinvointiin liittyviä tavoitteita. Osuuskunnissa tuotetaan palveluja ja tuotteita osuuskunnan jäsenten osaamisen ja voimavarojen mukaan. Osuuskunta tarjoaa myös tukea, mahdollisuuden kuntoutumiseen ja työyhteisön. Osuuskunnassa voi itse määritellä työn määrää ja sisältöä.
    Osuuskunta työllistää osatyökykyisiä (Innokyla.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
    Onnistumisia osuuskunnista (Youtube)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
  • Työtä ja toivoa -osuuskunta työllistää maahanmuuttajia. Osuuskuntaan voi liittyä kuka tahansa, joka haluaa tukea haavoittuvassa asemassa olevia maahanmuuttajia.  Osuuskuntaa kouluttaa, työllistää, maksaa reilun palkan ja tarjoaa kannustavan ilmapiirin oppimiselle. Se tuo yhteen palveluista kiinnostuneet asiakkaat ja työntekijät, mutta myös kehittää kanssakäymistä heidän ja kaupunkilaisten välillä.  Toiminta järjestetään keikkapoolin kautta.
    Työtä ja toivoa -osuuskunta (Keikkapooli.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Yrittäjä, työllistä ennakkoluulottomasti.
  • Esimerkiksi omenasiepparit keräävät käsin puihin ja maahan käyttämättömiksi jääneet omenat, jotka puristetaan paikallisesti Omenasieppari-mehuksi. Omenasiepparit ovat motivoituneita ja lahjakkaita ihmisiä. Heidän työkykynsä poikkeaa kuitenkin normista ja siksi heidän on yleensä hyvin vaikeaa löytää perinteistä palkkatyötä.
    Omenasieppari.fiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
  • Suomen Pakolaisavun Sauma-työelämävalmennuksessa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa.
    Sauma-työelämävalmennus (Pakolaisapu.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Järjestöyhteistyö on tärkeää, ja kunta voi tukea 3. sektoria (esimerkiksi kylä- tai asukasyhdistyksiä) työllistämisessä monin tavoin: tarjota tiloja, puskurilainaa työsuhteen alkuvaiheen palkkakuluihin ja tukea työnantajataitoihin.
  • Toiminnan kulujen kattamisessa on mahdollista yhdistellä monenlaisia rahoitusmalleja: palkkatukea, myytävistä tuotteista tai palveluista saatua tuottoa tai työllistämisen kuntalisää. Myös EU:n rakennerahastot voivat olla hyödyksi: kansalaislähtöisellä kaupunkikehittämisellä tai maaseudun LEADER-toimintaryhmien tuella voi rahoittaa koko paikallisyhteisöä hyödyttäviä kehittämistoimia. Vaikka kunta ei itse työllistä, se voi auttaa järjestötoimijoita muun muassa suunnittelussa, hankkeistuksessa ja hakemusten tekemisessä.   
  • Työllistäminen on mahdollista yhdistää myös osallistuvaan budjetointiin, jossa asukkaat esittävät ideoita siitä, mitä töitä alueella pitäisi tehdä, joihin kunta tai esimerkiksi kyläyhdistykset vastaavat työllistämällä. Näin on tehnyt Pudasjärven kaupunki Laavu-hankkeessa, jossa kyläyhdistys on ryhmätyöllistänyt pitkäaikaistyöttömiä.
    Ryhmätyöllistämisen avulla elinvoimaa kyliin (Innokylä.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä työllisyyden hoidossa voidaan hyödyntää kokemusosaamista osana palvelujen kehittämistä. Kokemusasiantuntija voi pitää myös omaa vastaanottoaan esimerkiksi päihdepalveluissa. Koulutetun kokemusasiantuntijan tulee saada korvaus työstään. Kun kokemusasiantuntijoita palkataan, heidät on otettava osaksi työyhteisöä ja heille järjestetään työnohjaus.
  • Kokemusosaaminen
  • Kokemusasiantuntijatyön tehtävänkuvat ehkäisevässä asunnottomuustyössä (Innokyla.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
  • Kokemusasiantuntija sairaanhoidon potilastyössä (Innokyla.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
  • Kokemusasiantuntija sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottotyössä (Innokyla.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
  • Kokemuksia välittäen – kokemustoimijoiden työtehtävien välitystoiminta (Innokyla.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
  • Kokemusosaajien ja ammattilaisten työnohjaus (Innokyla.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
  • Mielenterveyden kokemusasiantuntija asiakkaan tukena palveluissa (Innokyla.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Muiden aineellisten resurssien tarjoaminen

Palkkioiden, ylläpitokorvausten tai työtoimintarahan lisäksi työllistymistä edistävään toimintaan tai esimerkiksi asiakasraateihin tai neuvostoihin osallistuvien toimeentuloa voidaan tukea myös muilla rahanarvoisilla eduilla, kuten matkalipuilla, yhteisillä lounailla, maksuttomilla liikunta- tai kulttuuripalveluilla.

Kimmoke-ranneke (Innokyla.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Yhteinen ruokailu (Innokyla.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Kuntalaisille kannattaa tarjota myös yhteisiä ja avoimia tiloja työtiloiksi.

Avoimet tilat
Yhteinen työhuone tarjoaa työtilan ja rakentaa työyhteisöä (Innokyla.fi)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Ehdotukset perustuvat kehittämistyön tuloksiin

Monet tällä sivulla tehdyistä ratkaisuehdotuksista perustuvat Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeissa kehitettyihin toimintamalleihin ja kerättyyn tietoon työelämän ulkopuolella olevien ihmisten kokemuksista ja osallisuuden lisäämisestä.

Ratkaisuehdotukset on koottu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5:n hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Osa toimintamalleista on arvioitu Sokra-hankkeen (THL) toimesta.

Lue lisää kehittämistyöstä: Osallisuuden edistämisen mallit

Lue lisää

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä