Pelillisyys-toimintamallin arviointi
Tällä sivulla on tiivistelmä pelillisyyteen liittyvän toimintamallin arvioinnista. Koko arvioinnin voit lukea Julkarista.
Pelillisyys-toimintamallin laaja arviointiraportti
Toimintamallin kuvaus
- Toimintamallin nimi: Pelillisyyden hyödyntäminen (sosiaali- ja terveysalalla) asiakasosallisuuden tukena
- Tausta ja tavoite: Ottamalla pelaaminen osaksi asiakkaiden kanssa tehtävää työtä voidaan lisätä asiakkaiden sitoutumista palveluun tai toimintaan ja antaa ammattilaisille parempia keinoja rakentaa luottamuksellista suhdetta asiakkaisiin.
Pelillisyyden avulla voidaan saada palvelut vastaamaan entistä paremmin ihmisten tarpeisiin. Paremmin asiakkaita palvelevien palvelujen edellytyksenä on asiakkaiden sitoutuminen palveluihin, heidän parempi ohjaamisensa jatkopoluille ja saaminen mukaan palvelujen yhteiskehittämiseen. Lisäksi ammattilaisten olisi tunnistettava paremmin asiakkaidensa yksilöllisesti vaihtelevat tarpeet. - Käyttö: Suomessa otettu käyttöön vuonna 2019. Levinnyt eri puolilla maata, esim. AMK-paikkakunnille. Käytössä myös eri maissa Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella.
- Kohderyhmä: Sosiaalipalveluiden asiakkaat: lapset, nuoret, nuoret aikuiset, maahanmuuttajat ja ammattilaiset.
- Soveltuvuus eri kohderyhmiin: Soveltuu työskentelyyn erilaisten pelaamisesta kiinnostuneiden henkilöiden kanssa. Toimintamuodot ja pelit on valittava aina yhdessä kohderyhmän kanssa.
- Menetelmä: 1) pelaaminen sosiaalisen kuntoutuksen ryhmässä, 2) pelillisyys asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnin apuna, 3) pelisessiot mielenterveystyön ryhmätoiminnassa, 4) pelitarina sosiaalityön välineenä ja 5) pelin kehittäminen toimijuuden mahdollistajana.
- Seuranta ja arviointi: Pelillisyyttä arvioidaan samoilla mittareilla kuin muutakin sosiaalityötä.
- Kustannusarvio: Esimerkiksi pelillisyys asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnin apuna -ryhmän kustannukset n. 900–1000 euroa vuodessa. Pelien hankinta maksaa n. 25–300 euroa. Lisäksi koulutuskustannukset.
Tulokset, vaikutukset ja vaikuttavuus
Pelillisyys edistää osallisuutta sosiaalityön asiakastilanteissa: se purkaa valtasuhteita, vahvistaa asiakkaan toimijuutta, parantaa sitoutumista palveluihin, murtaa jäätä asiakaskohtaamisissa, luo rennompaa ja turvallisempaa ilmapiiriä, antaa vuorovaikutusvälineitä ja auttaa asiakasta kertomaan tilanteestaan.
Tarpeisiin vastaavat palvelut ovat tehokkaampia ja luovat säästöjä. Asiakkaiden palvelutarpeen selvittäminen ja palveluohjaus edistävät kuntoutumista ja muiden palvelujen hyödyntämistä. Asiakkaiden osaamisen ja kyvykkyyden tunnustaminen mahdollistaa osallistumista työhön ja opiskeluun.
Kustannusvaikuttavuutta ei ole tutkittu.
Jatkokehittäminen
SOCCA ja PK-seudun sosiaalisen kuntoutuksen verkosto, ammattikorkeakoulut, hankkeet.
Tiivistelmä arvioinnista
- Arviointiluokka: Kansallisesti käytössä oleva toimintamalli (5–10 vuotta)
- Arvioinnin päivämäärä: 13.4.2021
- Toimintamallin arvioitsijat: Tuija Suikkanen-Malin, Mikko Meriläinen ja Mai Salmenkangas
3/5 (hyvä)
Pelillisyys -toimintamalli on kuvattu huolellisesti ja monipuolisesti. Esitelty kokemustieto ja tutkimus kuvaavat vakuuttavasti pelillisyyden hyötyjä erilaisille asiakasryhmille esimerkiksi tasaveroisemman asiakassuhteen ja luottamuksen rakentamisessa sekä palveluun sitoutumisen ja asiakasosallisuuden vahvistamisessa. Pelillisyydessä on kyse eri konteksteihin sovellettavista ”erilaisten menetelmien kokonaisuudesta”, jolloin dokumentointi antaa vaikutelmaa sattumanvaraisesta käyttöönotosta ja kustannusvaikutuksien spekulatiivisuudesta, vaikka pelillisyyden hyödyntämisestä sosiaali- ja terveysalalla on kuitenkin erinomaisia, vakuuttavia kokemuksia.
Lisätietoja toimintamallista
Tytti Hytti
[email protected]
