Hyvinvointivalmentajan tarjoama elintapaohjaus Etelä-Karjalan hyvinvointialueella -toimintamallin arviointi
Tällä sivulla on tiivistelmä Hyvinvointivalmentajan tarjoama elintapaohjaus Etelä-Karjalan hyvinvointialueella -toimintamallin arvioinnista. Koko arvioinnin voit lukea Julkarista.
Toimintamallin laaja arviointiraportti
Toimintamallin kuvaus
- Toimintamallin nimi: Hyvinvointivalmentajan tarjoama elintapaohjaus Etelä-Karjalan hyvinvointialueella
- Tausta: Etelä-Karjalassa lihavien osuus on koko maan kärkitasoa, 20–64 vuotiaista kolmasosa kertoo käyttävänsä liikaa alkoholia, 15 % tupakoi päivittäin, kasviksia ja hedelmiä ravitsemussuositusten mukaisesti syö ainoastaan kolmasosa sekä 60 % vastaajista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti liian vähän.
- Tavoite: Toimintamallin tavoitteena on tavoittaa terveytensä kannalta riskiryhmässä olevia kuntalaisia ja tarjota heille matalan kynnyksen elintapaneuvontaa ravitsemukseen, liikkumiseen, unettomuuden lääkkeettömään hoitoon ja nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen.
- Tarve: Elintavoista johtuvien sairauksien ennaltaehkäisyyn, mm. vaikuttamalla niiden riksitekijöihin.
- Käyttö: Elintapaohjausta tarjotaan koko Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.
- Kohderyhmä: Nuoret, aikuiset ja ikääntyneet.
- Menetelmä: Yksilöllinen, prosessinomainen ja asiakkaan tarpeista lähtevä ohjaus ja tuki. Ohjaukseen kuuluu alku- ja loppukäynnit sekä seurantakäyntejä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Keskimäärin prosessi kestää 6–12 kk. Tapaamisia toteutetaan lähi- sekä etävastaanottoina. Ohjaus pohjautuu motivoivaan haastatteluun, ratkaisukeskeiseen työskentelytapaan ja voimavaralähtöiseen lähestymistapaan. Työtä ohjaa Käypä hoito -suositukset, valtakunnalliset ravitsemus- ja ruokasuositukset sekä liikuntasuositukset.
- Etiikka: Hyvinvointivalmentajien tarjoamassa elintapaohjauksessa eettisyys näkyy asiakkaan ohjaamisessa.
- Seuranta ja arviointi: Hyvinvointivalmentajamallin toimintaa ja vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti mm. asiakasmäärän, tulosyyn, mittaustuloksien sekä asiakaspalautteiden perusteella.
- Kustannusarvio: Toimintamallin kustannuksia syntyy palkkamenoista sekä kilometrikorvauksista, kun vastaanottoja tarjotaan koko maakunnan alueella.
Tulokset, vaikutukset ja vaikuttavuus
Vuonna 2021 hyvinvointivalmentajilla kävi yhteensä 447 asiakasta ja heistä 58 % oli alle 64-vuotiaita. Suurin osa asiakkaista tuli ravitsemuksen (58 %) ja liikkumisen (29 %) ohjaukseen. Asiakkaiden painoindeksi laski keskimäärin 2,5 % niissä asiakasryhmissä, joissa painoindeksi oli yli 30 kg/m2.
Vaikuttavuutta ohjauksesta kerätään asiakkaiden alku- ja loppumittaustiedoista sekä heidän kirjallisista palautteistansa. Elintapaohjauksella on ollut positiivinen vaikutus mm. asiakkaiden painonhallintaan, sekä tätä kautta kohonneiden kolesteroli- ja verensokeri arvoihin. He ovat itse arvioineet elintapojensa kohentuneen ja saaneensa apua sekä motivaatiota elintapojensa muutokseen.
Mikäli Etelä-Karjalassa saataisiin lihavuus vähenemään 1 % vuodessa 10 vuoden ajan eli 10 % nykytilaan verrattuna, välttyisi noin 240 henkilöä sairastumasta tyypin 2 diabetekseen ja tämä toisi arviolta jo noin 4 500 000–9 000 000 euron säästöt hoitokustannuksiin sekä vähentäisi asiakkaiden inhimillistä kärsimystä.
Jatkokehittäminen
Kehitetään jatkuvasti yhdessä hyvinvointivalmentajien ja eri sidosryhmien kanssa.
Tiivistelmä arvioinnista
- Arviointiluokka: Käytössä oleva toimintamalli (n. 5–10 vuotta)
- Julkaisupäivämäärä: 4.11.2024
- Toimintamallin arvioitsijat: Kirsti Kasila, Sari Kivimäki ja Minna Aittasalo
3/5 (hyvä)
Toimintamallissa menetelmänä käytetään motivoivaa haastattelun menetelmää, jonka on todettu olevan vaikuttava menetelmä elintapaohjauksessa. Toimintamalli on joustava ja sen toteuttamista voidaan muokata ja kehittää asiakkaiden tarpeiden ja palautteiden pohjalta. Toimintamallissa matalan kynnyksen ohjautuminen mahdollistaa mahdollisimman monen asiakkaan ohjautumisen palvelun pariin. Haasteeksi voi kuitenkin nousta työn resursointi.
Lisätietoja toimintamallista
Minna Piirainen ([email protected])
